Mit uni on Opintopsykologi Katja Hietanen Sislt Mit

  • Slides: 12
Download presentation
Mitä uni on? Opintopsykologi Katja Hietanen

Mitä uni on? Opintopsykologi Katja Hietanen

Sisältö Mitä uni on? Univaiheet Erilaiset rytmit Univaje

Sisältö Mitä uni on? Univaiheet Erilaiset rytmit Univaje

Mitä uni on? Uni on aivotoiminnan tila, jossa yhteys olemassaoloon on poikki ja keho

Mitä uni on? Uni on aivotoiminnan tila, jossa yhteys olemassaoloon on poikki ja keho lepää Unen aikana aivot elpyvät, niiden energiavarastot täydentyy ja uusi tieto järjestyy Unen laatu on tärkeämpää kuin määrä Uni on ihmiselle välttämätöntä Hyvä uni on ihmisen perusoikeus ja terveyden perusedellytys

Uni numeroina Nukumme noin kolmasosan elämästämme Unen tarve on yksilöllinen: useimmat nukkuvat 6 -8

Uni numeroina Nukumme noin kolmasosan elämästämme Unen tarve on yksilöllinen: useimmat nukkuvat 6 -8 h/vrk Unen tarve muuttuu eri ikä-vaiheissa ja eri elämäntilanteissa 25 % työikäisistä kärsii jatkuvasti univajeesta 24 tunnin valvominen vastaa yhden promillen humalatilaa Miljoona suomalaista kärsii jossain määrin uniongelmista

Univaiheet Uni koostuu eri vaiheista, joilla kaikilla on oma tehtävänsä Univaiheet toistuvat 4 -5

Univaiheet Uni koostuu eri vaiheista, joilla kaikilla on oma tehtävänsä Univaiheet toistuvat 4 -5 kertaa yössä 90 minuutin jaksoissa Torke, kevyt uni, syvä uni 1. vaihe S 1 2. vaihe S 2 3. ja 4. vaihe syvä S 3 ja S 4 REM-univaihe

Syvä uni Aineenvaihduntaan, elpymiseen ja lepoon liittyvä univaihe Aivojen energiavarastot täydentyvät Päivällä opitut asiat

Syvä uni Aineenvaihduntaan, elpymiseen ja lepoon liittyvä univaihe Aivojen energiavarastot täydentyvät Päivällä opitut asiat painuvat pysyvästi muistiin Opitaan teoreettisia asioita Syvää unta on suhteellisesti enemmän ensimmäisen kolmen tunnin aikana nukahtamisesta Syvää unta voi lisätä liikunnalla ja saunomisella

REM-uni REM-unen aikana nähdään unia Liittyy keskeisesti henkiseen elämään eli muistiin, oppimiseen ja mielenterveyteen

REM-uni REM-unen aikana nähdään unia Liittyy keskeisesti henkiseen elämään eli muistiin, oppimiseen ja mielenterveyteen Opitut taidot ja tavat jäsentyvät Käydään läpi päivän tapahtumia ja tulevia haasteita sekä tunne-elämään liittyviä asioita REM-unta on suhteellisesti enemmän aamuyöllä

Erilaiset rytmit vaikuttavat elämään Biologiset rytmit tahdistuvat ja ohjautuvat keskushermostosta Nukahtamistaipumus, unen pituus ja

Erilaiset rytmit vaikuttavat elämään Biologiset rytmit tahdistuvat ja ohjautuvat keskushermostosta Nukahtamistaipumus, unen pituus ja rakenne määräytyvät vuorokausirytmin ja lämpötilarytmin perusteella Sisäinen kello – vuorokausirytmin tärkein tahdistaja on valopimeärytmi 12 tunnin kierto: virein aamupäivällä, väsynein aamuyöllä Normaali väsymysväli 1, 5 tuntia Sirkadiaaniset rytmit eli noin vuorokauden mittaiset biorytmit säätelevät hormonituotantoa (melatoniini) Homeostaattiset rytmit säätelevät aivojen ja kehonlämpötilaa Lämpötila korkeimmillaan aamupäivällä, laskee iltapäivällä ja nousee illalla

Uni-valverytmi Unen ja valveen rytmi on yksi merkittävimmistä elämisen laatuun liittyvistä tekijöistä Uni-valvetahdistusaika on

Uni-valverytmi Unen ja valveen rytmi on yksi merkittävimmistä elämisen laatuun liittyvistä tekijöistä Uni-valvetahdistusaika on noin 24 h 10 min Sisäinen kello käy hieman eri aikaa eri ihmisillä Aamu- ja iltatyyppisyys on perinnöllisiä ominaisuuksia Iän karttuessa kaikista tulee enemmän aamuvirkkuja Uni-valverytmiä saattaa haitata kesä/talviaikaan siirtyminen, kaamos ja vuodenaikojenvaihtelu, loma, vuorotyö, aikaerorasitus eli jet lag

Rytmitä päiväsi oikein Jokaisella on oma päivärytminsä – ihanteellista olisi herätä 7: 30 –

Rytmitä päiväsi oikein Jokaisella on oma päivärytminsä – ihanteellista olisi herätä 7: 30 – 9: 30 Hyvän unen jälkeen herää vireänä Talviaamuisin kannattaa laittaa heti valot päälle, valo auttaa käynnistymään (sarastusvalo, kirkasvalo) Nosta vireystilaa aamulenkillä, avantouinnilla, aamusaunalla Aivotoiminta on parhaimmillaan klo 7 -12 sekä klo 15 -21 Iltapäivällä aivot vetäytyvät siestalle klo 12 -15. Pidä kevyt lounastauko ja jos mahdollista lyhyt lepo

Valvominen ja univaje Unen puute aiheuttaa univelkaa eli univajetta Univaje vaikuttaa henkisiin ja älyllisiin

Valvominen ja univaje Unen puute aiheuttaa univelkaa eli univajetta Univaje vaikuttaa henkisiin ja älyllisiin toimintoihin ja heikentää elimistön vastustuskykyä Valvominen aiheuttaa stressiä, heikentää muistia, oppimista ja tarkkaavaisuutta 4 vuorokauden valvominen johtaa suorituskyvyn romahtamiseen, 11 vuorokautta sairastumiseen Aivojen etuotsalohko on erityisen herkkä univajeelle – ohjaa, kontrolloi ja valikoi toimintoja

Unen tehtävät kertaus Fyysinen lepo ja elimistön voimien palautuminen Psyykkinen lepo ja henkinen palautuminen

Unen tehtävät kertaus Fyysinen lepo ja elimistön voimien palautuminen Psyykkinen lepo ja henkinen palautuminen Tunteiden käsittely Muistin, mieleen painamisen ja oppimisen tukeminen Tulehdussairauksien torjunta, vastustuskyvyn ylläpito Stressisairauksien ennaltaehkäisy Normaalipainon ylläpitäminen ja lihomisen välttäminen