Kristinuskon synty ja leviminen n 30 400 j

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. - Alun perin kristinusko oli juutalainen lahko, joka syntyi Jeesuksen toiminnan ympärille - Apostolisena aikana n. 30 -64 muotoutui kristinuskon kaksi päähaaraa A) Juutalaiskristityt - Johtohahmot Pietari ja Jaakob - Noudattivat juutalaisia ruoka- ja puhtaussäädöksiä, miehet ympärileikattiin - Kielenä heprea B) Hellenistikristityt - Johtohahmo Paavali - Eivät noudattaneet ruoka- ja puhtaussäädöksiä eikä miehiä ympärileikattu - Kielenä kreikka - Jerusalemin kokous v. 48, jossa sovittiin lähetystyönjaosta. Paavalin tehtäväksi tuli julistaa evankeliumia pakanoille. Pietarin ja Jaakobin tehtäväksi evankeliumin julistaminen juutalaisille - Merkittävä päätös kristinuskon leviämisen kannalta

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. 0 Paavali loi pohjaa apostolisena aikana kristinuskon opin kehitykselle. Hän kirjoitti seurakunnille kirjeitä, joissa hän tulkitsi Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen merkitystä sekä antoi ohjeita arkiseen elämään. 0 Apostolisen ajan kristittyjen elämässä rukous, ehtoollinen ja uskonnollis-eettinen opetus muodostuivat tärkeiksi seurakunnan peruspilareiksi. Myös kaste oli tärkeässä roolissa kristinuskoon kääntyneiden parissa 0 Apostolien johtamalla alkuseurakunnan uskonelämän ohjeilla ratkaiseva merkitys myös kristinuskon myöhemmässä elämässä

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. - Apostolisen ajan jälkeen n. 64 -140 kristittyjen määrän kasvaessa oli tarve järjestäytymiseen. Tässä yhteydessä muodostuivat piispan, presbyteerin ja diakonin virka - Apostolisen ajan jälkeistä kristillisyyttä väritti juutalaiskristittyjen ja hellenistikristittyjen välinen kiistely. Erityisesti konservatiivisempi juutalaiskristillisyys näyttää hävinneen kokonaan 300 -luvulle tultaessa - Kristinuskon levitessä ja jäsenmäärän kasvaessa myös kasteopetuksen eli katekumeneesisen opetuksen merkitys alkoi korostua

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. - Kasteopetus kesti pisimmillään kolme vuotta. Aikuiskaste oli yleisin kasteen muoto varhaiskirkossa, mutta lapsikaste yleistyi kristittyjen määrän kasvaessa 0 Kasteopetukseen liittyi varsin laaja raamatunopetus. Tämä selittää varhaiskristittyjen kirjoitusten tuntemisen, koska läheskään kaikki eivät osanneet lukea eikä kaikilla ollut Raamattuja 0 Katekumeenisessa opetuksessa korostettiin pelastushistorian kannalta keskeisimpiä asioita niin VT: stä kuin UT: stä - Kaste tarkoitti entisen elämän loppua ja uuden alkua. ”Me astumme veteen täynnä syntiä ja saastaa, mutta nousemme siitä sydämessämme hedelmiä, nimittäin pelko ja hengessämme toivo Jeesukseen”

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. - Ensimmäiset kolme vuosisataa olivat kristittyjen vainojen aikaa - Aluksi vainot olivat hyvin paikallisia kuten keisari Neron(54 -68) aikana - Vuonna 112 Keisari Trajanus määräsi, että kristityksi tunnustautuminen kiellettiin kuolemanrangaistuksen uhalla. - 200 -luvun puolivälissä vainot alkoivat muuttua systemaattisemmiksi. Jumalanpalvelukset kiellettiin, kirkon omaisuutta takavarikoitiin ja kaikki papit määrättiin teloitettaviksi, jotka eivät suostuneet uhraamaan keisarille - Systemaattista vainojen aikaa kesti 310 -luvulle asti

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kristittyjen vainojen syitä: 1) Kristityt eivät palvoneet keisaria 2) eivät osallistuneet sotapalveluksiin 3) eivätkä kansanjuhliin 4) Ehtoollisen viettoa pidettiin kannibalismina 5) Kristittyjen määrän nopea kasvu

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. Vainotusta uskonnosta valtionuskonnoksi - Vuonna 311 Keisari Galerius antoi suvaitsevaisuusjulistuksen, jonka mukaa kristityille kuuluivat samat oikeudet kuin muillekin kansalaisille Roomassa - Konstantinolaisen käänteen jälkeen 313 kristinuskon asema vahvistui. Konstantinus merkitsi lippunsa ja rahansa kristillisin tunnuksin sekä alkoi tukemaan kirkkoa - Vuonna 392 keisari Theodosius kielsi muiden kuin kristinuskon harjoittamisen ja näin ollen kristinuskosta tuli Rooman virallinen uskonto

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. Miksi kristinusko saavutti valtionuskonnon aseman? 1) Kristittyjen tapa pitää huolta sairaista ja köyhistä 2) Monet vakuuttuivat kristinuskon sanomasta nähtyään tai kuultuaan marttyyrien kohtaloista 3) Kristinuskon tuhoaminen ei ollut onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta 4) Hyvät kulkuyhteydet 5) Hellenistinen kulttuuri

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kr. 0 Patristinen aika n. 100 -450 Merkittäviä kirkkoisiä varhaiskirkossa: 1) Origenes(n. 185 -254) kehitti allegorisen tavan tulkita Raamattua(kirjaimellinen, moraalinen ja hengellinen taso) 2) Tertullianus(n. 160 -220) Kolminaisuusopin ”isä” 3) Augustinus(354 -430) Vaikutti voimakkaasti läntisen kirkon käsitykseen mm. synnistä, pelastuksesta ja oikeutetusta sodasta

Kristinuskon synty ja leviäminen n. 30 -400 j. Kristillisen opin muodosotuminen ensimmäisissä kirkolliskokouksissa Taustalla kiista Kristuksen jumaluudesta Nikea 325 Kolminaisuusopi n asema vahvistettiin Konstantinopoli 381 Keskeisin päätös: ihminen pelastuu vain armosta, Kristuksen tähden Efeso 431 Isä ja Poika olivat samaa olemusta (homoousious) Areios väitti, että Jeesus oli vain ihminen. Areos tuomittiin harhaoppikseksi Nikean uskontunnustus Khalkedon 451 Keskeinen päätös: oppi Kristuksen kahdesta luonnosta

Luostarilaitokset idässä ja lännessä Itäinen kristikunta 0 Ensimmäiset erakot 100 -luvulla Syyriassa ja Egyptissä 0 ihanteena yksinkertainen elämä 0 Aluksi erakot asuivat kallioluolissa 0 Vähitellen 300 -luvulle tultaessa alkoi muodostua erakkoyhteisöjä 0 Ensimmäinen luostari eli säännönmukaisesti elävä erakkoyhteisö syntyi 320 -luvulla Egyptissä. Vaatimuksena oli kuuliaisuus yhteisön johtajaa kohtaan, naimattomuus ja omaisuudesta luopuminen 0 Merkittäviä luostarilaitoksen kehitykseen vaikuttaneita: Antonios Egyptiläinen(n. 251 n. 356), Pakomios, Basileios Suuri(n. 330 -379) 0 Tärkeää hartauden harjoitus ja maanviljelys sekä käsityöt Läntinen kristikunta - - - juuret varhaiskristillisessä erakkoliikkeessä Varsinainen luostarilaitos kehittyi varhaiskeskiajalla 500 -luvulla Benedictus Nursialainen(n. 480 -547) perustamista yhteisöistä luostarilaitoksen perusmalli lännessä(benediktiiniläiset sääntökunnat). Ihanteina kohtuullisuus, yhteisöllisyys, koulutus ja mietiskely. Keskiajalla syntyi uusia sääntökuntia mm. Clunyn sääntökunta Ranskassa 900 -luvulla(vaadittiin luostareiden riippumattomuutta maallisista vallanpitäjistä), sisterssijärjestö 1100 -luvulla Birgittalaisjärjestö 1370 -luvulla oli naisten sivistyksen kehto. Birgitta(1303 -1373) perusti erityisesti naisille tarkoitetun luostarin Kerjäläisveljestöt syntyivät 1200 -luvulla vastustamaan sulkeutunutta luostarielmää. Tunnetuimmat olivat fransiskaanit ja dominikaanit