Ulos Kansainvliset suhteet Kylm sota Eurooppa II maailmansodan

Ulos Kansainväliset suhteet Kylmä sota Eurooppa II maailmansodan jälkeen Kansandemokratioiden synty Rautaesirippu jakaa Euroopan Kaksi Saksaa Korean sota Kuuban kriisi Vietnamin sota Liennytystä Trumanin oppi Marshall-apu ja Nato Vastakkainasettelua ja kriisejä Opettajan omat muistiinpanot WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Eurooppa II maailmansodan jälkeen Euroopan rajat kylmän sodan alussa WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Eurooppa II maailmansodan jälkeen – maailmansodassa kuoli yli 65 miljoonaa ihmistä – väestöä pakkosiirrettiin ja pakeni luovutetuilta alueilta (13 miljoonaa saksalaista joutui pois Neuvostoliiton valtaamilta alueilta) – heinäkuussa 1945 Potsdamin konferenssissa vahvistettiin voittajavaltojen aiemmin Jaltassa sopima Euroopan kahtiajako Neuvostoliiton ja länsivaltojen etupiireihin – kukin suurvalta sai tuoda oman yhteiskuntajärjestyksensä valtaamilleen alueille – maailmansodan ystävistä muotoutui vihollisia WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Kansandemokratioiden synty KANSANDEMOKRATIA – Saksa ja Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin TOTALITARISMIA: vapaat vaalit – Neuvostoliitto siirsi Puolaa -länteen Saksan -valvontakoneisto - monipuoluejärjestelmä kustannuksella ja liitti Puolan itäosia itseensä -yksi puolue vallassa - vapaa lehdistö – Baltian maat liitettiin -vain kommunistisen puolueenneuvostotasavaltoina - markkinatalous Neuvostoliittoon asettamat ehdokkaat ehdolla - vapaa liikkuvuus vaaleissa – Neuvostoliitto tuki valtaamillaan alueilla -sananja mielipiteenvapauden kommunistien pääsyä valtaan 1946 -1949 rajoitukset – kommunistit muuttivat maansa perustuslaeilla -suljetut rajat kommunismiksi -suunnitelmatalous -sosialismi – Itä-Euroopasta muotoutui Neuvostoliiton puskurivyöhyke länttä vastaan WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Rautaesirippu jakaa Euroopan kahtia ”Rautaesirippu on laskeutunut Euroopan mantereen halki Stettinistä Itämeren rannikolta Triesteen Adrianmeren rannikolla. Tämän linjan takana ovat kaikki vanhojen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan valtioiden pääkaupungit. Varsova, Praha, Wien, Budapest, Belgrad, Bukarest ja Sofia. Nämä kuuluisat kaupungit eivät ole vain Neuvostoliiton vaikutuspiirissä, vaan lisääntyvässä määrin Moskovan valvonnan alaisina – Tämä ei ole se vapautettu Eurooppa, jonka puolesta olemme taistelleet. En usko, että Neuvostoliitto haluaa sotaa. Se haluaa sodan hedelmiä, valtansa rajoittamatonta laajentamista ja oppinsa leviämistä. ” Winston Churchill maaliskuu 1946 Fulton, USA WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Rautaesirippu (Iron Curtain) WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Trumanin oppi 1947 – Neuvostoliitto perääntyi Turkin tukikohtavaatimuksistaan Yhdysvaltain asetuttua Turkin tueksi – Kreikan sisällissodassa britit ja Yhdysvallat tukivat kommunismin vastaista hallintoa – presidentti Trumanin mukaan Yhdysvaltain etujen mukaista oli tukea Neuvostoliiton välittömän vaikutusvallan ulkopuolella olevia valtioita aina, jos niiden vapaus oli vaarassa – amerikkalaisten kommunismin patoamispolitiikkaa alettiin kutsua Trumanin opiksi – 1953 Korean sodan myötä oppi laajeni dominoteoriaksi koskemaan myös Aasiaa WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Marshallin apu ja Nato – Yhdysvaltain ulkoministeri Marshall kehitteli amerikkalaisten jälleenrakennuslainan Euroopalle 1947 – tavoitteena oli, etteivät sodan runtelemat maat luisuisi kommunismiin – 16 valtiota otti Marshall-avun vastaan, ItäEuroopan maat (Suomi mukaan lukien) kieltäytyivät siitä Neuvostoliiton painostuksesta – 1949 länsiliittoutuneet perustivat Naton eli Pohjois. Atlantin liiton – suurvaltojen valtapiirin laajentamisesta syntyneitä kriisejä kutsutaan kylmäksi sodaksi WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos OECC: n kanavoima Marshall-apu WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Vastakkainasettelua ja kriisejä LÄNSIBLOKKI Kapitalistiset maat ja USA Suosikkien tukeminen -Länsi-Saksa -E-Korea -E-Vietnam -E-Amerikka -Sikojen lahti (Kuuba) -Israel -afgaanisissit 1978 -Nato 1949 -EEC 1951 -ANGUS 1951 -SEATO -CENTO Ideologioiden valtataistelu kolmannesta maailmasta Asevarustelukilpa -avaruuskilpa Kauhun tasapaino ITÄBLOKKI Sosialistiset maat ja N-liitto (Kiina eroon 1960 -luvulla) Kriisejä -1945 -53 Ranskan Indokiinan sota -1948 Israelin synty ja sota -1949 Berliinin saarto -1950 -53 Korean sota -1956 Unkarin kapina -1956 Suezin kriisi -1958 Berliinin kriisi ja Berliinin muuri 1961 -1962 Kuuban kriisi -1961 -73 Vietnamin sota -1967 Kuuden päivän sota -1968 Prahan kevät -1973 Jom Kippur-sota -1978 Afganistanin sota Suosikkien tukeminen -I-Saksa -P-Korea -Kuuba -Nicaragua -arabimaat -Intia -Libya ja Egypti -Angola, Mosambik -Etiopia -Afganistan -VARSOVAN LIITTO 1955 -SEV WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Euroopan puolustusjärjestelmät v. 1955 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Kaksi Saksaa – läntisessä osassa Saksaa otettiin käyttöön Dmarkka 1948 ja Marshall-avun turvin lännen talous lähti ripeään kasvuun – Neuvostoliitto otti idässä käyttöön oman rahan ja katkaisi länsiliittoutuneiden maayhteydet Berliiniin – Iänsivaltojen ilmasillan vuoksi tulokseton Berliinin saarto lopetettiin 1949 – 1949 perustettiin Saksan liittotasavalta (BRD) joka otettiin osaksi Natoa 1955 – Neuvostoliitto tunnusti DDR: n 1954 ja perusti Varsovan liiton 1955 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Korean sota 1950 -1953 – Japanin vedettyä joukkonsa pois Koreasta neuvostojoukot miehittivät sen pohjoisosat ja amerikkalaiset eteläosan – Neuvostoliitto kieltäytyi pohjoisessa vapaista vaaleista, eteläosan vaaleissa voitti oikeisto – Kiinan tukemat pohjoiskorealaiset hyökkäsivät Etelä-Koreaan 1950 – YK: n valtuuttamat amerikkalaisjoukot työnsivät pohjoiskorealaiset takaisin Kiinan rajalle – taisteluiden vakiinnuttua 38. leveyspiirille 1953 syntyneessä rauhassa Korea jaettiin kahtia WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Suezin kriisi 1956 – Egyptissä valtaan noussut Nasserin sotilasjuntta alkoi yhteistyöhön Neuvostoliiton ja sosialistimaiden kanssa – Neuvostoliitto alkoi rahoittaa Niilin Assuanin patohanketta – 1956 Nasser ilmoitti kansallistavansa Suezin kanavan – Iso-Britannia, Ranska ja Israel sopivat sotilaallisesta yhteistyöstä kriisin suhteen – Israel valtasi Siinain niemimaan, englantilaiset ja ranskalaiset valtasivat kanava-alueen WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Berliiniin kriisi 1958 – Neuvostoliitto koki Berliinin jaon kiusalliseksi, sillä Länsi-Berliinin elintasoero näkyi ja väkeä pakeni sinne – Neuvostoliitto halusi ratkaista Länsi-Berliinin kysymyksen joko liittämällä sen DDR: ään tai tekemällä siitä YK: n valvoman vapaakaupungin – suurvaltasuhteet joutuivat kriisiin kesken neuvottelujen Neuvostoliiton ampuessa alas amerikkalaisen vakoilukoneen – Itäsaksalaiset katkaisivat liikenteen länteen rakentamalla muurin 1961 ympäröiden Länsi. Berliinin WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Kuuban kriisi 1962 – 1959 Kuubassa nousi valtaan Fidel Castro, joka alkoi kansallistaa maassa olevia amerikkalaisomistuksia – Yhdysvallat julisti Kuuban kauppasaartoon – Castro sai Neuvostoliitolta talousapua ja tukea – Neuvostoliitto sai luvan rakentaa Kuubaan ydinasetukikohdan – suursodan uhkaa pidettiin ilmeisenä J. F. Kennedyn uhatessa sodalla Neuvostoliittoa sen laivojen lähestyessä Kuubaa – Nikita Hruštšov laukaisi kriisin lupaamalla vetää ohjukset pois Kuubasta WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Vietnamin sota – Japanin antauduttua kommunistisissit julistivat Vietnamin demokraattiseksi tasavallaksi – Ranska epäonnistui siirtomaavaltansa palauttamisessa sodan keinoin – 1957 Geneven neuvotteluissa sovittiin maan jakamisesta kahtia kunnes maa yhdistettäisiin jälleen vaaleilla – etelässä USA: n tukema hallitus ei suostunut järjestämään vaaleja, jolloin Vietkong alkoi sissitoiminnan Etelä-Vietnamin alueella 1957 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Vietnamin sota – Yhdysvallat avusti Etelä-Vietnamia kasvavassa määrin aluksi kouluttaen ja lopulta itse taistellen – amerikkalaiset kävivät epätoivoista sotaa vihollista vastaan, jota se ei aina kyennyt paikantamaan – televisio välitti kuvat pommitusten ja iskujen siviiliuhreista joka kotiin – amerikkalaisten taistelumoraali heikkeni – amerikkalaiset vetäytyivät E-Vietnamista 1973 – Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistettiin 1976 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Vietnamin sodan jälkimaininkeja – Yhdysvallat hävisi sodan sissiarmeijalle, vaikka sillä oli aseissa yli puoli miljoonaa miestä ja huippukaluste aseteknologisesti – Sota tuli kalliiksi niin sotilaallisesti kuin moraalisestikin (tv-sota, napalm, siviilien kärsimykset) – Sodanvastainen liike ja aseistakieltäytyminen laajenivat Yhdysvalloissa 1970 -luvun aikana voimakkaasti – Vietnamin sodan veteraanien oli vaikea sopeutua arkielämään (alkoholi, huumeet ja itsemurhat) WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Liennytystä – suurvaltojen aserajoitusneuvotteluja käytiin pitkin kylmää sotaa 1955 lähtien – 1963 kiellettiin ilmakehässä ja veden alla tehtävät ydinräjäytykset – 1968 ydinsulkusopimuksella kiellettiin ydinaseiden leviäminen viiden suurvallan ulkopuolelle – 1972 aseistusta rajoitettiin SALT I -sopimuksella – 1975 Helsingin Etykin päätösasiakirjassa luvattiin kieltäytyä voimakeinojen käytöstä toisia vastaan – ETY-kokoukset muutettiin pysyväksi järjestöksi (ETYJ) 1994 kylmän sodan päätyttyä WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Kylmä sota Opettajan omat muistiinpanot WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Tshekkoslovakian kansannousu 1968 – Tshekkoslovakiassa nousu vuonna 1968 valtaan uudistusmielinen sosialisti Aleksander Dubcek (1921 -1992), jonka johdolla alettiin toteuttaa ”ihmiskasvoisempaa sosialismia” – Lehdistösensuurin lakkauttaminen sosialistisen järjestelmän arvosteluryöppy, maassa suunniteltiin talousuudistuksia ja laillisen opposition sallimista – Muut Itä-Euroopan johtajat pelkäsivät Tshekkoslovakian uudistusmielisen linjan leviävän myös toisiin kansademokratioihin maahan Varsovan liiton joukkoja elokuussa 1968, tshekin palautettiin ruotuun WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Tshekkoslovakian kansannousu 1968 – Neuvostoliiton suhtautumista Itä-Euroopan uudistuksiin alettiin Prahan tapahtumien jälkeen kutsua Brežnevin opiksi eli valtio, joka oli kerran kääntynyt sosialismiin, ei voinut siitä enää luopua – Muiden sosialistimaiden velvollisuutena oli antaa ”veljellistä apua” maalle, jonka sosialistinen järjestelmä oli uhattuna – Linkki Tšekkoslovakian tapahtumiin Ylen Elävässä arkistossa: https: //yle. fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/neuvostojouk ot-ylittivat-tsekkoslovakian-rajan – Reaktio Suomessa: https: //yle. fi/aihe/artikkeli/2008/04/04/prahan-kevatsai-kadulle-myos-suomen-nuoret WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Afganistanin sota 1979 -1989 – Sota alkoi v. 1979, kun afganistanissa tapahtui kommunistinen vallankaappaus ja valtaan nousi Neuvostoliiton (NL) tukema nukkehallitus. Sitä tukivat neuvostoliittolaiset joukot, jotka samalla miehittivät maan tärkeimmät kaupungit. – Kommunistivaltaa vastaan nousivat taistelemaan muslimisissit, jotka saivat tukea Pakistanista, arabimaista ja Yhdysvalloista – NL joutui Afganistanissa sissisotaan eikä se pystynyt lyömään muslimisissejä – Länsimaat painostivat NL: oa talouspakottein ja boikotoivat Moskovan olympialaisia v. 1980 WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Afganistanin sota 1979 -1989 – Neuvostoliitto kärsi tappion Afganistanissa ja vetäytyi maasta 1989. – Sissisota alueella kuitenkin jatkui ja pian vetäytymisen jälkeen kommunistinen hallinto kukistui – Valtaan nousi islamilainen Talebanliike WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Toinen Afganistanin sota 2001 - – https: //www. nytimes. com/2017/08/22/world/asia/16 -years-of-war-in-afghanistan-in-pictures. html WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Länsi-integraatio 1951 -1986 ja SEV WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Miksi kylmä sota päättyi? – Liennytys päättyi 1970 -luvun lopulla, kun neuvottelut eivät edenneet. Suurvallat turvautuivat perinteiseen voimapolitiikkaan. – Molemmat suurvallat panostivat entistä enemmän asevarusteluun ja keskinäiseen kilpailuun eri aloilla (Esim. USA: n pres. Reaganin Star Wars) – Kilpailu kävi liian raskaaksi Neuvostoliiton taloudelle: se kulutti liikaa rahaa aseisiin – NL lähetti joukkoja Afganistaniin, muttei onnistunut saamaan aluetta kunnolla hallintaansa WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Miksi kylmä sota päättyi? – NL: n johtoon nousi v. 1985 Mihail Gorbatšov, joka ymmärsi maan taloudellisen tilanteen ja pyrki uudistamaan NL: n politiikkaa (ns. perestroika) – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat aseistariisunnasta ja maiden suhteet paranivat – Itä-Euroopan maiden vapauspyrkimykset voimistuivat, kun MG antoi ymmärtää, että NL ei enää puuttuisi asein Itä-Euroopan kehitykseen – G: n uudistuspolitiikka voimisti myös NL: n vähemmistökansojen vaatimuksia itsemääräämisoikeudesta ja NL: n yhtenäisyys rakoili WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Presidentit Mihail Gorbatšov ja Ronald Reagan WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Berliinin muuri murtuu – https: //yle. fi/aihe/artikkeli/2008/08/14/berliininmuuri-oli-idan-ja-lannen-synkea-rajalinja WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Miksi kylmä sota päättyi? – Vapausaatteet levisivät kaikkialle Itä-Eurooppaan ja kylmä sota päättyi symbolisesti, kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989. – Lopullista päätöstä kylmälle sodalle merkitsi NL: n hajoaminen 1991, joka päätti aikakauden vastakkainasettelu WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan? – Saksat yhdistyivät v. 1990 – Neuvostoliitto hajosi ja sen perintöä jatkoi maan tärkein osatasavalta, Venäjän federaatio – Yhdysvallat nousi johtavaksi ja käytännössä ainoaksi supervallaksi. Se käyttää asemaansa ajaessaan omia etujaan maailmalla. WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan? – Kaksinapaisen, suurvaltojen ympärille ryhmittyneen maailman tilalle tuli moninapainen maailma – Kommunistinen leiri hajosi ja kommunistiset valtiot katosivat lähes täysin – Euroopan yhteisö saattoi syventää yhteistyötään (EY EU) ja ottaa lisää jäseniä – Sotilasliitto Nato laajentui ja muuttui ”rauhanturvajärjestöksi” – Nationalismi voimistui ja Eurooppaan syntyi uusia valtioita WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Baltian maille uusi itsenäisyys 90 -luvun alussa WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen

Ulos Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot WSOY Oppimateriaalit & Jari Honkanen