Kristillinen kirkkovuosi ja jumalanpalvelus Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten juhlapyhien

Kristillinen kirkkovuosi ja jumalanpalvelus

Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten juhlapyhien kalenteria.

Taustaa: • Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja viettivät sapattia sekä juutalaisia juhlia • Kokoontumisiin otettiin mallia juutalaisesta synagogajumalanpalveluksesta • Juutalaisen temppelin uhrikäytäntö jäi pois kristityiltä

Vanhaa ja uutta kokoontumisissa Vanhaa: Uutta: • Juutalaista sapattia vietetään lauantaina • Synagogasta omaksuttiin Raamatun lukeminen ja selittäminen eli saarna, rukoileminen ja psalmien laulaminen • Kristityt alkoivat kokoontua sunnuntaisin, ylösnousemuksen päivänä • Uusia aineksia: uskontunnustuksen lausuminen, ehtoollisen vietto • Myös kasteet toimitettiin jumalanpalveluksen yhteydessä

Keskiaikainen kastemalja Jomalan kirkosta Ahvenanmaalta

Jumalanpalvelus kehittyy 300 luvulta alkaen • Sunnuntaista tuli vapaapäivä Rooman valtakunnassa • Kirkkoja alettiin rakentaa runsaammin vainojen päätyttyä, arkkitehtuuri kehittyi, samoin muu kirkkotaide, esim. ikonit • Liturgia kehittyi, esim. kirkkolaulu paavi Gregorius Suuren aikana 500 -luvulla

Vuosittaiset juhlat: pääsiäinen • Ensimmäisenä juhlana alettiin viettää jo 100 -luvulla pääsiäistä Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi • Pääsiäisen molemmille puolille vakiintui juhlia, jotka muodostavat yhdessä ns. pääsiäispiirin • Ennen pääsiäistä: - Laskiainen = aloittaa paastonajan, joka on valmistautumista suureen juhlaan. - Palmusunnuntai = Jeesus otetaan kuninkaana vastaan Jerusalemiin. - Kiirastorstai = ehtoollisen asettaminen, Jeesuksen vangitseminen. - Pitkäperjantai = Jeesuksen kuolema. • Pääsiäisen jälkeen: - Helatorstai = taivaaseenastuminen (40 päivää pääsiäisestä). - Helluntai = Pyhän Hengen vuodattaminen, seurakunnan synty (10 päivää edellisestä).

Pääsiäisen ajankohta • Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tapahtuivat juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan keväällä • Liikkuva juhla: kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai • Eräiden maiden (esim. Venäjän) ortodoksit noudattavat vanhaa kalenteria, joten he saattavat viettää juhlia eri aikaan kuin muut kristityt

Ristiinnaulitsemis- ja ylösnousemusikonit

Vuosittaiset juhlat: joulu • Joulua alettiin viettää 300 -luvulla 25. joulukuuta Jeesuksen syntymän muistoksi • Joulunkin ympärille syntyi juhlakausi: adventtiaika valmistaa juhlaan, loppiaisena muistellaan itämaan tietäjiä (= joulupiiri) • Jeesuksen syntymän päivämäärää ei tiedetä, vaan joulunvietolla korvattiin vanha roomalainen ”Voittamattoman auringon” juhla

Jouluseimi italialaisella poliisiasemalla

Pyhimyskalenteri • Jo vainojen aikana marttyyreitä alettiin kunnioittaa pyhinä ihmisinä • Heidän kuolinpäivästään tuli vuotuinen muistopäivä • Myöhemmin pyhimyksinä alettiin pitää muita erityisen kunnioitettuja kristittyjä • Kaikille pyhimyksille nimettiin yhteinen muistopäivä (nyk. Halloween on pyhäinpäivän aatto) • Lapsille annettiin mielellään pyhimysten nimiä > pyhimyskalenterista kehittyi nimipäiväkalenteri

Birgittalaisluostari Roomassa

Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa

Kuvalähteet: http: //www. srk-opisto. fi/upi/nks/bild/jomalas. jpg Jomalan kirkon kastemalja, (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http: //www. edu. joensuu. fi/ortoweb/ Emmanuil Kavallariksen ikonit (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http: //www. srk-opisto. fi/upi/rooma 2/caraseimi. jpg Italialaisen poliisiaseman seimi (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http: //www. srk-opisto. fi/upi/kuvat 04/rooma/birgittarooma. JPG Birgittalaisluostari Roomassa (ei-kaupalliseen opetukäyttöön) http: //commons. wikimedia. org/wiki/Image: Olof_Overselo. jpg Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa (public domain)