KRISTILLISTEN PERINTEIDEN MUOTOUTUMINEN Luku 3 Ydinsislt Oppi muotoutui

KRISTILLISTEN PERINTEIDEN MUOTOUTUMINEN Luku 3 – Ydinsisältö

Oppi • • muotoutui vähitellen tärkeimmät opit: Jumalan kolminaisuus, Jeesuksen luonto ja merkitys apologeetat uskon puolustajina oppeja muotoiltiin ekumeenisissa konsiileissa (mm. uskontunnustukset) ns. harhaopit tuomittiin pyhän kirjan kaanonin vakiintuminen (VT + UT) kirkkoisät (mm. Augustinus) tärkeitä opin pohtijoita

Kirkon virat ja johto • • • piispa: – tehtävät: hiippakunnan johtaminen, opin valvominen, kristittyjen sisäisten riitojen sovittelu – apostolinen seuraanto – tärkeimpiä piispoja kutsuttiin 500 -luvulta lähtien patriarkoiksi – Rooman piispa (paavi) yksi tärkeimmistä piispoista presbyteeri (pappi) – tehtävät: seurakunnan johtaminen diakoni – tehtävät: jumalanpalveluksessa avustaminen, huonoosaisten auttaminen – useissa kirkoissa pappeuden esiaste

Kultti • • jumalanpalvelus: – saanut vaikutteita juutalaisesta synagogajumalanpalveluksesta – keskeisiä osia: raamatunluku, rukous ja ehtoollinen – aluksi kokoonnuttiin kodeissa, 200 luvulta lähtien rakennettiin kirkkoja – vaikutteita pakanallisista tavoista (esim. kynttilät) kaste – perusteena Jeesuksen kastekäsky – lapsikaste vakiintui varhain – kummin tehtävänä oli opettaa kristinuskon perusopit

Juhlat • kirkollisten juhlien kalenteri kehittyi vähitellen • pääsiäinen vanhin kristillinen juhla • joulua alettiin viettää vasta 300 luvulla (sijoitettiin pakanallisen auringonjumaluuden syntymäpäivän paikalle) • vainoissa kuolleiden marttyyrien muistaminen

Erakot ja luostariyhteisöt • juuret 200 -luvun Egyptissä • taustalla: – Raamatun kehotus maailmasta luopumisesta – raamatulliset esikuvat (Johannes Kastaja, Jeesus) – vastareaktio kirkon muuttuneeseen asemaan. protesti maallistumista vastaan • erakkoliikkeestä kehittyi yhteisöllinen elämäntapa → luostarit • Tärkeimmät luostarisääntöjen laatijat: Basileos Suuri ja Benedictus Nursialainen • Basileos Suuren aikana luostariliike kiinnittyi osaksi kirkon elämää, piispojen alaisuuteen. • Benedictus Nursialainen laati lännen ensimmäisen luostarisäännön 500 -luvulla. • Ora et labora – rukoile ja tee työtä • Kolme lupausta: köyhyys, kuuliaisuus ja selibaatti

• • - Luostari lupaukset: köyhyys, kuuliaisuus ja naimattomuus Luostarilaitoksen merkityksiä: Hengellisen elämän rikastuminen Teologinen tutkimus Kirjallisen sivistyksen kehto: kirjojen kopiointi – antiikin perintö, kirjastot Monipuolisia kulttuurikeskuksia: maatalous- ja elinkeinoelämän kehittäminen ja koulut - Sosiaalitoimen organisoiminen: sairastuvat, lääkintätaito, laupeudentyö - Majataloja - Pyhiinvaelluspaikkoja - Lähetysasemia Myöhemmin on syntynyt suuri määrä erityyppisiä sääntökuntia, esim. benediktiinit, fransiskaanit, dominikaanit, birgittalaiset ja jesuiitat

• LÄNTISEN KRISTIKUNNAN LUOSTARIT • tyypillistä: käytännön sosiaalinen työ, kulttuuri, koulut, sairaalat, ulospäinsuuntautuneisuus • ITÄISEN KRISTIKUNNAN LUOSTARIT • tyypillistä: mietiskely, rukous ja jumalanpalvelukset, henkinen työ, sisäänpäinkääntyneisyys

Neitsyt Maria • • oppi Mariasta (mariologia) liittyy Kristusta koskevan opin (kristologia) muotoutumiseen Efeson kirkolliskokous v. 431: Maria on jumalansynnyttäjä, Jumalan äiti (kr. theotokos) kansan keskuudessa Mariaan liitettiin piirteitä antiikin naispuolisista jumaluuksista ja palvottiin jumaluutena → naispuolinen jumaluus houkutteli lisää kannattajia keskiajalla Mariasta tuli lännen kirkon tärkein pyhimys