Happamoituminen Ongelmana rikin ja typen oksidit Yleist Happamoituminen

Happamoituminen - Ongelmana rikin ja typen oksidit

Yleistä Happamoituminen tarkoittaa järven tai metsämaan vähentynyttä kykyä neutraloida happoja sekä pysyvää p. H-arvon laskua metsämaassa tai vedessä Neutraali p. H-arvo on n. 7. Järvivesissä p. H-arvo voi olla hieman matalampi ja merivesissä vastaavasti hieman korkeampi. Suurin osa Suomen metsämaasta on jo valmiiksi luontaisesti hapanta

Syyt Valtaosa happamoitumista aiheuttavista rikki ja typpi päästöistä tulee luonnontoiminnoista esim. tulivuorten purkauksista Toinen suuri syy happamoitumiselle on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Niiden sisältämä rikki ja typpi palavat muodostaen rikkidioksidia ja typen oksideja. Fossiilisia polttoaineita käytetään mm. autojen polttoaineissa, talojen lämmityksessä, energian tuotannossa ja teollisuudessa Rikkiä ja typpeä tulee luontoon myös maatalouslannoitteista Karjalannasta ja keinolannoitteista haihtuva ammoniakki vaikuttaa myös happamoitumiseen.

Rikkidioksidien ja typen oksidien kulkeutuminen Ilmaan päätyneet rikkidioksidit ja typen oksidit voivat laskeutua maan pinnalle eri tavoin: Märkälaskeumana: Rikkidioksidit ja typen oksidit reagoi veden kanssa ja muodostavat rikkihappoa ja typpihappoa, jotka satavat maahan happamana sateena Kuivalaskeumana: Rikkidioksidi ja typenoksidit päätyvät maanpinnalle painovoiman vaikutuksesta pölyn mukana tai kaasuna Kaukokulkeutuma: Happamoittavat yhdisteet voivat kulkeutua jopa tuhansia kilometrejä

Happamoitumisen vaikutukset metsissä Happamoituminen etenee esim. metsissä hyvin hitaasti ja alkuvaiheessa mm. puiden kasvu voi jopa lisääntyä Puilla kasvavat jäkälät ovat hyviä bioindikaattoreita happamoitumisen suhteen Happamat laskeumat vaikuttavat puuston kahdella tavalla Vahingoittamalla lehtiä ja neulasia suoraan epäsuorasti maaperän kautta Tästä seuraa mm. että haihtuminen lisääntyy myrkylliset aineet ja tuholaiset pääsevät helpommin puun sisälle, viherhiukkasia tuhoutuu ja fotosynteesi vaikeutuu harsuuntuminen on seurausta happamoitumisesta Kasvillisuuden vahingoittumisella on myös suuri vaikutus eläimiin ja niiden ravinnonsaantiin

Happamoitumisen vaikutukset vesistöissä Monet järvet ovat luontaisesti happamia Kasvi- ja eläinplanktonien määrä vähenee Kalkkikuoristen eliöiden kuoren rakenne heikkenee Kalojen mäti ja poikaset vahingoittuvat, jolloin niiden lisääntyminen epäonnistuu Osa lajeista voi paikallisesti kuolla sukupuuttoon ja sen mukana ravintoketjut muuttuvat Kasvillisuus muuttuu myös paljon ja pahimmillaan järven eliöstö voi koostua lähinnä rahkasammaleesta pohjassa

Keinoja happamoitumisen hidastamiseksi Lainsäädäntö ja yleinen tiedottaminen rikkidioksidien ja typen oksidien vaikutuksesta luontoon Uusiutuvien energianmuotojen, esim. tuulivoima suosiminen energiantuotannossa Energiantuotannon ja päästöjen vähentäminen Vuodesta 2009 EU: n alueella on saanut käyttää autoissa vain rikittömiä polttoaineita Suomessa autoissa on pakollisena katalysaattori, joka poistaa typenoksideja pakokaasuista Järvien ja jokien kalkitseminen, mutta se on kallista ja tehotonta, eikä toimi yksistään pitkällä aikavälillä Luontaista happamoitumista hidastavat kallioperän kalkkiesiintymät, maannostumisprosessi ja lehtipuukarike

Rikin ja typen pahimmat päästölähteet Suomessa: Energiantuotanto, liikenne ja teollisuus Kuivalaskeuma Rikkidioksidi ja typenoksidit tulevat maahan painovoiman vaikutuksesta pölyn mukana tai kaasuna Märkälaskeuma Rikkioksidit ja typen oksidit reagoivat ilmassa olevan veden kanssa muodostaen rikki- ja typpihappoa, joka sataa maahan happamana sateena Kaukokulkeuma Päästöjen kulkeutuminen satojen tai tuhansien kilometrien päähän päästölähteistä Kriittinen kuormitus Ympäristön suurin mahdollinen kuormitus, jossa luonnolle ei aiheudu vaurioita

Miksi metsämaa happamoituu Suomessa luontaisesti? Maaperä on valmiiksi hapanta ja pystyy siksi neutraloimaan huonosti happoja Luontaista happamoitumista edistävät Ojitetuilta soilta valuvat humussateet Sadeveden happamuus Vanhan havupuuston neulaskarike Happamien kivilajien(esim. graniitin) karkeat rapautumistuotteet

Mitkä ovat metsämaan happamoitumiskehityksen vaiheet? Hapan typpi- ja rikkilaskeuma merkitsee puustolle ravinnelisää minkä ansiosta kasvu nopeutuu Happamoitumisen edetessä maaperässä tapahtuu huuhtoutumista joka vie kaliumin, kalsiumin, mangaani ja magnesiumin pois juurten ulottuvilta p. H-arvon ollessa 4, 5 tai vähemmän normaalisti saostuneessa muodossa oleva alumiini muuttuu liukoiseksi ja sitä liukenee sitä helpommin mitä happamammaksi maa muuttuu Liuenneet raskasmetallit sitovat loputkin kivennäisaineista puille käyttökelvottomaan muotoon Ravinnepuutos johtuu puun fysiologisen elinvoimaisuuden heikkenemiseen