John von Neumann 28 12 1903 6 2

John von Neumann 28. 12. 1903 - 6. 2. 1957

Lapsuus • • • Syntyi 28. 12. 1903 Budapestissa Unkarissa. Perhe juutalainen pankkiiriperhe. Isä Max Neumann, sai arvonimen von 1913. Hyvin älykäs jo lapsena. Opiskeli Luterilaisessa lukiossa Budapestissa vuosina 1911 -1916. • Vuoden 1919 tapahtumien vuoksi tuli kommunismin vihaajaksi.

Opiskelu. . . • Vuonna 1921 opiskelemaan kemiaa ja matematiikkaa Budapestin yliopistoon. • Opintoja myös Berliinin yliopistossa 1923 asti. • Siirtyi opiskelemaan Zurichin yliopistoon. • Kemian insinöörin diplomi vuonna 1925 Zurichissa. • Matematiikan tohtoriksi Budapestin yliopistosta vuonna 1926 (joukko-oppi)

. . . Opiskelu • Ensimmäinen kirjoitelma vuonna 1921 Budapestin yliopistossa (Feketen kanssa).

Työelämä. . . • • 1926 -1929 luennoitsijana Berliinissä 1929 -1930 luennoitsijana Hampurissa. Pidettiin nerona matemaattisissa piireissä 1930 Princetonin yliopistoon (IAS) luennoimaan kvanttiteoriasta. • Nimitettiin professoriksi vuonna 1931. • 150 artikkelia ja lehtijulkaisua.

. . . Työelämä • Tunnetuin saavutus kirja Theory of Games and Economics Behavior (1944) yhteistyössä Oskar Morgensternin kanssa. • Sodan aikana hän toimi konsulttina hallituksen projekteissa (vety- ja atomipommin kehittelyssä mukana eli ns. Manhattan projekti). • Asiantuntijana hydrodynamiikassa, ballistiikassa, meteorologiassa, peliteoriassa ja tilastotieteessä.

Henkilökuva • • • Verbaalinen työnarkomaani. Tarkka pukeutumisestaan. Rakasti teknisiä laitteita. Tyypillinen hajamielinen professori. Rakasti tarinoiden kertomista, hyvää ruokaa ja juhlia. • Taitava johtaja.

Perhesuhteet • • Avioitui 1930 Marietta Kovesin kanssa. Tytär Marina syntyi vuonna 1935. Avioero vuonna 1937. Avioitui 1938 Klára Dánin kanssa.

Elektronisten tietokoneiden historiaa. . . • Vuonna 1941 John V. Atanasoff teki Clifford Berryn kanssa digitaalisen elektronisen tietokoneen Atanasoff-Berry Computer (ABC). • Vuonna 1943 Alan Turing kehitti brittiläisille asevoimille tietokoneen, Colossus, koodien rikkomiseen.

. . . Elektronisten tietokoneiden historiaa • 1943 ensimmäinen yleiskäyttöinen kone, ENIAC, ballistiikan tarpeisiin. Kone oli valmis 1945. Käytettiin vetypommikokeisiin, tuulitunnelikokeisiin, satunnaislukujen generointiin ja sääennustuksiin. Poistui käytöstä 1955.

ENIAC-tietokone. . . • Liittyi 1944 mukaan ENIAC-projektiin (Electronic Numerical Integrator and Computer). • John Mauchlyn ja J. Presper Eckertin projekti (the Moore School, Pennsylvania). • ENIAC-kone valmistui 1946. • Koneessa kymmenjärjestelmän luvut. • Tulostus ja syöttö reikäkorteilla.

. . . ENIAC-tietokone • Käytössä Ballistic Research Laboratoryssa. • John von Neuman erosi projektista kaupallisuuden vuoksi.

Von Neumann -arkkitehtuuri. . . • Mauchlyn ja Eckertin projekti (the Moore School). • 1945 ensimmäinen luonnos ”First Draft of a Report on the EDVAC (101 sivua). • Herman Goldstine levitti raporttia laajasti amerikkalaisille ja brittiläisille tiedemiehille. • Eckert oli aiemmin kirjoittanut jo muistion ”stored-program computer”.

. . . Von Neumann -arkkitehtuuri. . . • Goldstine ja von Neumann hakivat EDVACille patenttia 1946 perustuen raporttiin ”First Draft”. Patentti evättiin.

…Von Neumann -arkkitehtuurin KOMPONENTIT: • Kontrolliyksikkö (Ohjausyksikkö, CU) • Aritmeettis-looginen yksikkö (ALU) • Rekisterit • Muisti ja IO-laitteet

EDVAC-tietokone. . .

. . . EDVAC-tietokone. . . • Ensimmäisen EDVAC-arkkitehtuuria noudattavan koneen rakensi Maurice Wilkes Cambridgen yliopistossa 1946. • EDVAC-tietokone saatiin valmiiksi 1949, täysin käyttökunnossa 1952. • Käytössä vuoteen 1962 asti. • EDVAC-kone käytti binäärijärjestelmän lukuja.

. . . EDVAC-tietokone. . . • Koneessa oli laitteiston käsittelemä tieto ja ohjelma tallennettuna muistiin. • Hinta $467. 000 • Pinta-alavaatimus 45 m 2. • Paino 7. 847 kg. • Ulkoinen muisti: IBM reikäkortit ja magneettinauha.

von Neumannin työskentelystä • Sai runsaasti tarjouksia akateemisista tehtävistä. • Chicagon yliopistoon olisi von Neumannia varten perustettu sovelletun matematiikan laitos. • Ei ollut innostunut Fortran-kielen kehittelystä. • Pysyi Princetonissa kuolemaansa asti.

Loppu • John von Neumann kuoli 6. 2. 1957 luusyöpään Washingtonissa. • Syövän syyksi epäiltiin ydinasetestejä. ”John von Neumann, joka tiesi kuinka elää täydesti, ei tiennyt kuinka kuolla. ”