Ikonitaiteen historia Varhaiskristillinen taide Katakombit Bysantti ikonoklasmi Ensimmiset

Ikonitaiteen historia -Varhaiskristillinen taide, Katakombit, Bysantti, ikonoklasmi

Ensimmäiset ikonit • Varhaiskristillinen taide sai alkunsa kirkollisen perinteen mukaan jo Jeesuksen eläessä. Käsittätehty ikoni Perimätiedon mukaan varhaisimmat kuvat ovat peräisin apostoliselta ajalta. Niiden maalariksi oletetaan olleen apostoli Luukas.

Käsittätehty ikoni • Perimätiedon mukaan alkuperäinen ikoni syntyi Kristuksen pyyhittyä kasvonsa liinaan, johon jäi hänen kasvokuvansa. Liina lähetettiin sitten sairastuneelle Edessan ruhtinaalle Abgarille.

Kuvakielto ” Älkää asettako mitään minun rinnalleni, älkää tehkö itsellenne jumalia hopeasta tai kullasta. ” (2. Moos 20: 23) "Kirottu on jokainen, joka veistämällä tai valamalla valmistaa jumalankuvan tai teettää itselleen sellaisen kuvan ja palvoo sitä salassa, sillä se on Herralle iljetys. ” (5. Moos 27: 15) • Juutalainen kulttuuri, jonka keskellä kristinusko syntyi, vaati ainakin muodollista kuvakieltoa. Perimmältään kuvakiellon kohteena ei ollut kaiken kuvataiteen kieltäminen, vaan nimenomaan Jumalan kuvaamisen kieltäminen. Keisarin kuvaa tuli palvoa.

Keisarikultti • Uskonnollisen kunnioituksen osoittaminen keisarille tuli laiksi • Keisarin astuessa valtaan lähetettiin hänen muotokuviaan ympäri valtakuntaa ja niille tuli osoittaa kunnioitusta. Keisarikuvien häpäiseminen tai vahingoittaminen oli majesteettirikos, josta seurasi ankara rangaistus.

Kristittyjen vainot • v. 64 keisari Nero aloitti kristittyjen vainot Rooman palo • Kristityksi paljastuminen saattoi olla kohtalokasta. • Jumalanpalveluksia pidettiin salaa, jopa maanalaisissa katakombeissa. Hautakäytäviä koristeltiin maalauksilla.

Katakombit • Katakombi on maanalainen hautakäytävä tai hautaalue. • Ankarimpien vainojen aikaan jumalanpalvelukset piti toimittaa salassa. . mm. katakombeissa. • Katakombeihin haudattiin myös marttyyreja Tästä muistona kirkoissa on reliikit.

Symbolit • Kristittyjen vainojen aikana 200 -luvulla ja 300 -luvun alussa symbolit toimivat todellisina salaviesteinä, joilla kristityt saattoivat tunnistaa toisensa, tai vaikkapa toisen kristityn haudan. Yleisempiä symboleita olivat kala, khi-rho-monogrammi, ankkuri, kyyhkynen, paimen ja riikinkukko

Symbolit • Yksi merkittävimmistä symboleista on Lammas: Kristus kantaa olallaan lammasta eli ihmiskuntaa, jonka hän parantaa. • Lammas juomassa vettä eli ihminen juomassa elämän vettä.

Symbolit • Merkittävin ja varhaisin symboli on kala. Kalat koukussa/ankkurissa eli kristitty toivon ankkurissa. • Iso ja pikku kala = Koko luomakunta mestarinsa ympärillä. Kalojen elementti on vesi, joka voidaan yhdistää kasteeseen. • Kala = Kristus • I(esus) KH(ristos)TH(eu)(h)Y(ios)S(o oter) eli Jeesus Kristus, Jumalan poika, Vapahtaja.

Symbolit • Viiniköynnös symboloi Kristusta. Piirretty esim. kupoleihin. Alas ulottuvat köynnökset kuvaavat apostoleja. • Nykyään viiniköynnöstä käytetään lähinnä koristetaiteessa, sillä kupoleissa Pantokrator. • Rypäleet = elämä, ehtoollinen

Symbolit • Myös ankkuri oli yleinen ja käytetty symboli. Se symboloi toivoa. • Varhaisia kristillisiä symboleita olivat myös risti, joka kuvaa uskoa ja sydän, joka kuvaa rakkautta. • Usko, toivo ja rakkaus saaneet nimensä lapsimarttyyrien mukaan.

Konstantinos Suuren aika • Milanon vuoden 313 edikti, joka takasi kristityille uskonnonvapauden, toi uuden aikakauden varhaiskristilliseen taiteeseen. Kristityt alkoivat tunnustaa uskontoaan julkisesti. • Varakkaat kristinuskoon kääntyneet merkkihenkilöt luovuttivat palatsejaan kristittyjen kokoontumispaikoiksi. Alettiin myös rakentaa basilikoja, kastekappaleita ja hautakirkkoja.

Varhaiskristillinen taide • Varhaiskristityt olivat kiinnostuneita taiteesta. • Kuvakielto poistui uskonnon harjoittamisen vapauden tieltä v. 300. Uusi asema mahdollisti kristillisen taiteen leviämisen ja monipuolistumisen: maalatut ikonit olivat tulleet jäädäkseen. • Bysanttilainen tyyli tuli vallitsevaksi 500 -luvulla.

Dura europos • Itämaiden varhaiskristillisestä maalaustaiteesta ei ole säilynyt muita muistomerkkejä kuin Dura Europoksen kristittyjen talo.

Bysanttilainen taide • Bysanttilaisena tunnettu tyyli on peräisin 500 luvulta. Vaikutteita tähän ovat tuoneet helleeninen, itämainen(syyria) ja kristillinen taide. • Ihanteellisuudesta, selkeydestä, hienostuneisuudesta ja sopusuhtaisuudesta bysanttilainen taide saa kiittää kreikkaa. Syyrian taide puolestaan aikaan sen, että henkilöt kuvattiin suoraan edestä, silmät ja pää esitettiin suhteettoman suurina, samoin tärkeät henkilöt ympärillä olevia kookkaampina.

Bysanttilainen ikonitaide • bysanttilainen yhteiskunta oli kristinuskon läpäisemä ja taide oli suurimmaksi osaksi uskonnollista tai keisarillista, mikä usein oli sama asia. • Estetiikan johtotähdiksi tulivatkin näköisyyteen ja kaltaisuuteen pyrkimisen sijaan kuvattavien henkilöiden tai tapahtumien hengellinen luonne. Tärkeimmäksi bysanttilaisen taiteen ilmentymäksi kehittyi ikoni, jonka tekemistä säätelevät monituiset säännöt.

Bysantin ikonitaide • Bysanttilaisen taiteen merkittäviä muotoja ikoneiden lisäksi ovat mosaiikit, seinämaalaukset, käsikirjoitusten miniatyyrikuvat, koristellut tekstiilit, pienesineiden metallija puukaiverrukset sekä emaloidut työt.

Bysanttilaisesta taiteesta sanottua • ” Bysanttilainen ikonografia vastustaa käsityksiä, joiden mukaan taiteen tulee jäljentää luontoa, heijastaa taiteilijan persoonaa ja mielikuvia tai ilmentää ajan henkeä. Haluaa ilmaista kristillisen uskon yleisiä totuuksia ja arvoja sekä kehottaa ikoniin ääressä viipyvää ihmistä ymmärtämään ja kokemaan niitä; se haluaa muuttaa ja pyhittää ihmisen. ”

Bysanttilaisesta taiteesta vielä • Ikonoklasmin vuoksi vähän tutkimusmateriaalia. • Vanhimmat ikonit oat Siinain Pyhän Katariinan luostarissa (yli 2000 ikonia) • Vanhin Neitsyt Maria ikoni on 500 -l. , löytynyt Roomasta Santa Maria Novita Urbe kirkosta.

Kirkolliskokoukset • Varhaisbysanttilaiselle kaudelle ajoittuu kaksi ikonien kanalta merkittävää kirkolliskokousta. V. 431 Efesossa pidetty kolmas yleinen kirkolliskokous tuomitsi Nestorioksen harhaopin, joka kielsi Neitsyt Marialta Teotokos eli Jumalansynnyttäjä-nimen. Todistuksen siitä, että Maria on Jumalansynnyttäjä, merkitään ikoneihin ja freckoihin nimilyhenne MP OY.

Kirkolliskokoukset • Konstantinopolissa Trullon salissa v. 692 pidetty 5 -6 yleinen kirkolliskokous antoi ensi kertaa ohjeen, joka koski nimenomaan ikonien maalaamista. Siinä ilmenee ikonimaalauksen merkitys ja sakraalinen luonne. Tämän kokouksen 82. kanoni kehottaa kuvaamaan Kristuksen aina ihmishahmoisena, ei esim. karitsana tai muilla vertauskuvilla.

Nikean v. 787 kirkolliskokous • Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous käsitteli ikonien kunnioittamisen palauttamista sekä ikonoklasmin torjumista. • Koolla oli noin 300 - 350 piispaa ja muuta kirkonmiestä sekä kirkon itäisestä että läntisestä osasta. • Kirkolliskokouksessa hyväksyttiin kuvien kunnioittamista koskeva dogmi ja annettiin 22 kanonia eli sääntöä.

Ikonoklasmi • Bysanttilaisen taiteen historiassa on nähtävissä erilaisia tyylisuuntia ja kausia. Muun muassa islamin nousun myötä Bysantissa syntyi kuvariita eli ikonoklasmi(725 -843), jonka aikana ikonien ja muiden ihmishahmoistenkuvien tekeminen oli pääsääntöisesti kiellettyä. Suurin osa varhaisbysanttilaisista ikoneista ja mosaiikeista tuhottiin tänä aikana. • Kuvariidan jälkeen ikoneille vakiintui kirkossa entistä vahvempi merkitys jumalanpalveluksen harjoituksen ja rukouksen välineenä.

Ikonoklasmi • Pyhiin kuviin kohdistunut kuvakielto keskeytti ikonografian kehityksen bysantissa yli sadaksi vuodeksi (726 -843), ja sen aikana valtakunnassa tuhottiin kuvia järjestelmällisesti. Konstantinopolissa, missä kiista kävi kiivaimpana, puulevyille maalatut ikonit kiellettiin kokonaan; mosaiikeissa ja seinämaalauksissa sallittiin vain ornamenttiaiheet ja ristin kaltaiset symbolit.

Keskibysanttilaisen kauden tunnusmerkkejä • Koko kirkon koristeleminen; selvä kuvaohjelma: koko pelastushistoria kirkon sisäosassa. • Kultapohja yleistyy • Niukka kuvallinen kieli, henkilöhahmot muistuttavat selkeydessään antiikin kuvapatsaita. • Usein hallitsijaparin keskelle kuvattu Jeesus ja Maria, hovityyli oli yksi valtavirtaus

Myöhäisbysanttilainen kausi • Ristiretkeläiset valloittivat Konstantinopolin v. 1204 ja miehittivät suuramman osan Kreikkaa ja Kyproksen. • K. nopoli vallattiin takaisin v. 1261 ja bysanttilainen taide nousi viimeiseen loistoonsa. • 1453 turkkilaiset valloittivat Konstantinopolin; se merkitsi Bysantin loppua; bysanttilainen taide synnytti siihen pohjautuvaa ikonitaidetta esim. Venäjällä ja Kreikassa.

Ikonitaiteen kehitys ikonoklasmin jälkeen • 900 -l. kristillisessä idässä annettiin tarkka ohje siitä, miten pyhät kuvat tulee sijoittaa kirkkoon. • Ennen 1200 -lukua ikoneihin kuvattiin useimmiten vain yksi henkilö, 1200 -l. lähtien pyhiä tapahtumia esittävien ikonien määrä lisääntyi huomattavasti. • 1800 -l. alussa temperatekniikka korvattiin öljyvärien käytöllä. Otettiin käyttöön perspektiivi ja maalattiin uskollisesti anatomisia yksityiskohtia ja fyysistä kauneutta.

Ikonitaiteen kehitys ikonoklasmin jälkeen • 1400 -l. alusta halvemmat menetelmät tuli ottaa käyttöön. Bysanttilaiset ottivat käyttöön freskomaalauksen.

Ikonitaide venäjällä • Vaikutteita Bysanttilaisesta ja hellenistisestä kulttuurista. • Kiova Venäjän ensimmäinen hallinnollinen keskus; Kiovasta haluttiin rakentaa toinen Konstantinopoli. • Bysanttilaisten mestarien johdolla rakennettiin P. Viisauden kirkko eli Hagia Sofia, kirkossa joukko säilyneitä freskoja ja mosaiikkeja.

Novgorodilainen ikonimaalaus • 1100 l: n novgorodilaiset seinämaalaukset olivat epäyhtenäisiä. • 1100 -1200 l: n taitteessa syntyivät Novgorodin ensimmäiset ikonit. • 1200: lla mongolien tunkeutuessa Etelä-Venäjälle yhteydet Bysanttiin katkeavat. • Novgorod säilyy itsenäisenä, ja sen ikonimaalaus kehittyy paikalliseen tyyliin. • Suosituimpia aiheita ovat jokapäiväiseen elämään liittyvät pyhät henkilöt. • Ikonimaalauksen kultakausi 1300 -1400 luvuilla.

Ikonimaalaus Moskovassa 1300 -1400 luvuilla • Kaupunki alkoi kohota johtavaan asemaan 1300 -l. • Kirkkojen maalaustöitä hoitivat aluksi Bysanttilaiset mestarit. • Kuuluisa maalari Teofan Kreikkalainen tuli Moskovaan 1395; hän maalasi neljässä eri kirkossa, kaikkien freskot ovat tuhoutuneet, jäljellä vain Kremlin Marian ilmestyksen kirkon ikonit, jotka hän maalasi yhdessä oppilaidensa kanssa; yksi heistä oli nuori ja lahjakas ANDREI RUBLEV, josta tuli 1400 luvun merkittävin maalari. Hänen myötään moskovalainen ikonimaalaus saavutti huippunsa.

Andrei Rublev: Pyhä Kolminaisuus

Ikonitaide 1500 -luvulla • Klassisen venäläisen ikonimaalauksen kausi päättyi mestari Dionysiokseen, joka työskentelii 1400 -l. lopussa yhdessä poikansa kanssa. • Maalarit pyrkivät jäljittelemään häntä ja kiinnittivät liiaksi huomiota taustan yksityiskohtiin ja ikoneista tuli turhan koristeellisia. • Alettiin käyttää tummempia värejä ja ikonit maalattiin kaavamaisen yksitoikkoisesti • Suosittuja aiheita olivat juuri kanonisoidut pyhät.

Ikonitaide 1500 -luvulla • Moskovan tuhoisan tulipalon jälkeen tsaari Iivana Julma kutsui runsaan joukon ikonimaalareita ympäri Venäjää Moskovaan maalaamaan, sen lisäksi Moskovaan oli tuotava vanhoja ikoneitakin. Moskovaan muodostui uusia ikonimaalauskeskuksia.