Hyvinvointia tyst Tyterveyshuollon tehtvt tyss jatkamisen ja tyhn

Hyvinvointia työstä

Työterveyshuollon tehtävät työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa Kari-Pekka Martimo, LT Työterv. huollon ja työlääket. erik. lääk. 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 2

Esityksen sisältö • Mitkä tekijät vaikuttavat työkyvyttömyyteen ja miten näihin tekijöihin vaikutetaan? • Työkyvyttömyyttä ehkäistään kolmella tasolla, joista kaikki ovat yhtä tärkeitä • Ruotsissa sairauslomat ovat puolittuneet – Miten siinä onnistuttiin? • Työkyvyttömyysriskin arviointi (- mitä alhaisen motivaation takana voi olla? ) • Mahdollisuuksia ja vaatimuksia työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyölle 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 3

Matin tapaus – mikä tässä meni pieleen? ”Minulla tuli selkä kipeäksi, enkä pystynyt tekemään töitä entiseen tapaan. Lääkäri kirjoitti sairauslomalle, kun arveli, että kipu johtuu työstä. Röntgenkuvassa oli lisäksi kulumaa eikä niitä saa parannettua. Sairauslomalla esimies tai työkaverit eivät soitelleet, joten en päässyt juttelemaan töihin palaamisesta. Eihän kait niitä hommia voi mitenkään muuttaa. Siellä on sellainen sääntö, että täytyy aina olla täysin terve ennen kuin voi tulla takaisin sairauslomalta hommiin. Minulla selkäkipu jatkui kyllä lievempänä, muttei kokonaan mennyt ohi. Kotonakaan en uskalla tehdä oikein mitään. Olin täysin neuvoton, kun palkanmaksu loppui ja Kelasta alkoi tulla vähemmän päivärahaa. Huolestuin, mitä tästä kaikesta seuraa, ja vähitellen mielikin alkoi laskea. En liiku enää paljoa ulkona, enkä tiedä töistä yhtään mitään. Alkuun tilanne ei ollut ollenkaan näin paha – kun olisi vaan vähän autettu, niin minun ei olisi ollenkaan tarvinnut olla töistä kokonaan pois. ” 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 4

Työkyvyttömyyden ”näyttämö” Loisel et al. Occup Rehab 2005 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 5

Työterveyshuollon asema Erikoissairaanhoito Kuntoutuspalvelut KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄ Sosiaalivakuutus / Työhallinto TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto TTH TYÖPAIKKA Työnantaja 31. 8. 2017 Työntekijä © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 6

Osatyökykyiset työssä, STM 2013 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 7

Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 8

Sairauden vai työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä? PRIMAARIPREVENTIO JA PROMOOTIO TERVEYS/ SAIRAUS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. painonhallinta, työturvallisuus, liikunta, päihteet, tuki (työ)elämän kriiseissä Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. työn TYÖ-KYVYTTÖ sujuvuus ja koettu mielekkyys, -MYYS osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä tuki 31. 8. 2017 SEKUNDAARIPREVENTIO TERTIAARIPREVENTIO Sairauden (esim. DM, masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, esim. lääkehoito, vuorovaikutuksellinen tuki Sairauden pahenemisen estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä, esim. lääkinnällinen kuntoutus Työkyvyn heikentymisen varhaista tunnistamista ja siihen puuttumista, esim. sairauspoissaoloseuranta, ”presenteismi” Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemistä, esim. työhön paluun ja työssä pärjäämisen tuki, ammatillinen kuntoutus © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 9

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin 26% Depressio 64% 32% Selkä- ja hartiakivut 57% 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 10

Kelan sairausvakuutustilasto 2015 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 11

Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2015 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 12

Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 13

31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 14

Työhönpaluun tuen vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä • Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä • Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä • Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo • Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään • Ergonominen työpaikkakäynti Franche et al, J Occup Rehab 2005 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 15

Sairauslomatarve • Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja järjestelmistä johtuva • Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan • Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä; työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä • Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä • Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 16

31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 17

”Ruotsin malli" sairauslomien vähentämiseksi 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 18

! Keltaiset hälytysliput Kendall ym. 2009, Back letter 2010 • Potilaaseen/työntekijään liittyvät: • Kivun katastrofisointi, suhteettomat pelot ja uskomukset • Ylenpalttinen huoli tai ahdistus • Masennus • Heikot pystyvyysajatukset • Heikko usko paranemiseen • Työkyvyttömyysajatukset • Passiiviset selviytymisstrategiat • Tehottomien hoitojen kierre 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 19

Siniset hälytysliput Kendall ym. 2009, Back letter 2010 • Työpaikkaan liittyvät tekijät • Kokemus työn stressaavuudesta • Alhainen työtyytyväisyys • Huono työorganisaatio • Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) • Heikot vaikutusmahdollisuudet • Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla • Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) • Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 20

Mustat hälytysliput Kendall ym. 2009, Back letter 2010 • Hallinnolliset tekijät • Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat • Valitukset • Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet • Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai kiistat hakemuksista) • Ylireagointi sensaatiohakuisiin uutisiin • Hyödyttämät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai –toimintatavat • Läheisten kielteinen asenne • Sosiaalinen eristyneisyys ja/tai toimimattomuus 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 21

Työkyvyttömyysriskien kartoitus Shaw ym. J Occup Rehabil 2009 1. Työn fyysiset kuormitustekijät • ”Voisiko tilapäisillä työjärjestelyillä nopeuttaa työhön paluuta? ” 3. Työhön liittyvä stressi • • ”Vaikuttaako työn ruumiillinen raskaus mahdollisuuksiin palata sairauslomalta töihin? ” 2. Työn muokkaamisen vaikeus • 4. Tuen puute työssä ”Liittyykö työhösi sellaisia stressaavia tilanteita, jotka voivat työhön palatessasi aiheuttaa ongelmia? ” 5. Työtyytymättömyys • ”Voisitko suositella työtäsi jollekin muulle/ystävälle? ” 6. Työhön paluuseen liittyvät negatiiviset odotukset • ”Huolestuttaako sinua työhön paluuseen liittyvät vaikeudet? ” 7. Kipeytymisen pelko • 31. 8. 2017 ”Miten uskot työkaverien ja esimiehen suhtautuvan, kun palaat töihin? ” © Työterveyslaitos | ”Huolestuttaako sinua vaivasi uusiutuminen työhön palaamisen jälkeen? ” KPMartimo | www. ttl. fi 22

Työkyvyttömyysriskeihin vaikuttaminen • Kattava sairauspoissaoloseuranta ja yhteistyö työeläkeyhtiön kanssa • Vaivan alkuvaiheessa • Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin • Työkyvyttömyysriskin arviointi • Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) • Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti • Työkyvyttömyys pitkittyy (>3 -4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa • Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella • Tarvittaessa työkykyneuvottelu 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 23

Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi • Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? • Mistä hän suoriutuu ongelmitta? • Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? • Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? • Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin • Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus • Seuranta 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 24

Korvaava työ • Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön – siksi työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. • Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. • Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. • Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. • Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Teknologiateollisuuden työehtosopimus 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 25

Onko työtä mahdollista muokata? • Apuvälineet • Työtehtävien rajaaminen • Työtahdin muuttaminen • Töiden järjesteleminen uudelleen • Aikataulutuksen muutos • Työnjako muutetaan • Toinen työpiste • Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään • Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen • Etätyö 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 26

Kelan osasairauspäiväraha • Edellytyksenä on, että • Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. • Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen. • Työntekijä jatkaa omassa työssään. • Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40 -60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) • Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 27

Osasairauspäivärahan käyttömahdollisuudet • Välittömästi työkyvyttömyyden alussa • Omavastuuaika 1+9 päivää oltava kokonaan pois töistä • Välittömästi pitkän sairausloman jälkeen • Ei omavastuuaikaa sairauspäivärahalta suoraan siirryttäessä • Pitkältä sairauslomalta työhön paluun jälkeen • Omavastuuaika 1 päivä, kun sama sairaus aiheuttaa uudelleen työkyvyttömyyden 30 päivän sisällä sairauspäivärahan päättymisestä 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 28

Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa • Lyhennettyä työpäivää tai –viikkoa tehneet palasivat 8 päivää aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää) • Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 % vähemmän sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %) • Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle Viikari-Juntura ym. 2012 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 29

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset (” 30/60/90”) • 30: • Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissa-olosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut yhteenlaskettuna kuukauden (30 pv) ajan • 60: • Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta • 90: • Sairauspäivärahan maksamisen edellytys on työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 30

Työnjako • Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. • Kun selvitetään mahdollisuuksia palata töihin, ei ole tarpeellista käsitellä terveydentilatietojen työnantajan kanssa. • Työpaikalla keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä sekä muokata työtehtäviä ja työjärjestelyjä työntekijän työkykyä vastaaviksi. • Työterveyslääkäri kykenee asiantuntemuksellaan arvioimaan, laatiiko hän lausunnon jo selkeästi aikaisemmin kuin 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä • Työntekijän jäljellä olevan työkyvyn arviointi ja työhönpaluun mahdollisuuksien arviointi ei yleensä ole tavoitteena kannalta koskaan liian aikaista. 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 31

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi • Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut • Kuntoutuksen muodot • Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) • Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) • Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammatti- tai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) • Elinkeinotuki • Työeläkeyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 32

Ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitettävä • Kun terveydelliset ongelmat uhkaavat työssä jatkamista tai sinne paluuta, esim. • Työssä selviytymisen ongelmat/toistuvat sairauspoissaolot • Pitkittynyt sairausloma (työntekijä jo pelkällä sairauspäivärahalla) • Kuntoutustuki ilman selvää suunnitelmaa työhön paluusta • Työ- tai liikennetapaturman jälkeinen pitkittynyt työkyvyttömyys • Irtisanomistilanne • Ammatillisen kuntoutuksen keinot epäselviä tai suunnitelma vaatii täydentämistä 31. 8. 2017 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 33

Työhönpaluuvalmius • Miltä sinusta tuntuu nyt, miten valmis olet palaamaan töihin? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 10 ”Olisin voinut palata jo” ”En missään nimessä” 31. 8. 2017 9 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 34

Sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa! • Työpaikalla • Varhaisen tuen malli (ml. omailmoituskäytäntö, esimiestuki ja yhteydenpito sairausloman aikana) • Yhdessä sovittu korvaavan työn/tilapäisten työjärjestelyiden malli • Työssä jatkaminen osittain työkykyisenä vähintään yhtä kannattavaksi kuin sairausloma – myös työnantajalle • Työterveyshuollossa • Osasairauspäivärahan ja ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikainen hyödyntäminen (osaaikaratkaisut jo omavastuuajalla) • Jäljellä olevan työkyvyn arviointi työkyvyttömyyden määrittämisen sijaan (”fit note” ja 90 päivän sääntö) • Pois työkyvyttömyyden liiallisesta medikalisoinnista • Sairaus ≠ työkyvyttömyys 31. 8. 2017 ”sairaana” pitää voida/kannattaa olla töissä © Työterveyslaitos | KPMartimo | www. ttl. fi 35

Kiitos! ttl. fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos