ESLOK 20 11 2017 Jukka Ahonen Jotain omasta

ESLOK 20. 11. 2017 Jukka Ahonen

Jotain omasta taustastani • Syntyperäinen helsinkiläinen. Töölön kansakoulu, ylioppilas Ressusta 1972 • Alun perin opettaja (HY, OKL), sittemmin opetusalan työnohjaaja ja konsultti sekä rehtoreiden kouluttaja noin 30 vuotta • Meri-Rastilan koulun rehtori ja monitoimitalon johtaja 15 vuotta, Eurooppalaisen oppilaitosjohtamisen ja koulun kehittämisen verkoston jäsen v: sta 1994 (hallituksen jäsen 8 v, pj 4 v) * Työyhteisö- ja kriisikonsultti * Päätoiminen yrittäjä viimeiset 11 vuotta ; johdon kouluttaja, konsultti ja työnohjaaja (erikoisalana oppilaitokset) 2

Nuoret – subjekteja vai objekteja? • Onko nykypäivän nuori aikuisten toimintojen kohde eli objekti vai toimija, tekijä, oppija eli subjekti? • Nuoret ovat yhä heterogeenisempi joukko: niillä, joilla menee hyvin, menee entistäkin paremmin ja niillä joilla menee huonosti, menee entistäkin huonommin • Erityisesti mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden lisääntyminen on huolestuttavaa • Kuitenkin tiedetään, että kaiken kaikkiaan nuoret ovat menossa parempaan suuntaan – 3

Ovatko aikuiset muuttaneet arvoja? 1 • Koulun pedagogiset tekstit (opetussuunnitelmat, lait ym. ) 1860 -luvulta 1990 -luvulle (Leevi Launonen, 2000) • säilyneitä arvoja ja ihanteita mm. totuudellisuus, lainkuuliaisuus, rehellisyys, ahkeruus, yritteliäisyys, työnteon arvostaminen, kohteliaisuus oikeudenmukaisuus, , auttavaisuus, ystävällisyys • kadonneita mm. pidättyvyys ja hiljaisuus (1920 -l: lla), kohtuullisuus, vaatimattomuus, häveliäisyys, kuuliaisuus, siveellinen puhtaus, kärsivällisyys, yksilöidyt velvollisuudet (1950 - 4

Ovatko aikuiset muuttaneet arvoja? 2 Uusia ja tilalle tulleita ihanteita: • itsetunto ja itseluottamus 1900 -luvun alussa • demokraattisuus, solidaarisuus, tasa-arvo ja suvaitsevuus 1950 -luvulla • globaali yhteiskunnallinen vastuu ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus 1970 luvulla Ilmaisevatko viralliset tavoitteet, ihanteet ja arvot tahtotilaa – mihin haluamme mennä – vai heijastavatko ne jo tapahtuneita muutoksia? 5

HYVÄ ITSETUNTO… • Vaikuttaa ihmisen toimintaan tuottamalla elämäntyytyväisyyttä, pitämällä mielialaa korkealla ja nostamalla sen ylös, kun elämä kolhii. • Tuottaa tunteen oman elämän hallinnasta • Auttaa sietämään pettymyksiä ja epäonnistumisia • Lisää sosiaalista sopeutuvuutta • Auttaa suoriutumaan tehtävistä ja asettaa vaatimustason itselle riittävän korkealle sov. L Keltikangas-Järvinen 6

TARPEELLISUUDEN TUNNE sov. Kemppinen & Rouvinen-Kemppinen, 1998 YHTEENKUUL U-VUUDEN TUNNE TEKEMISE N RIITTÄVYY S TARPEELLISUU DEN TUNNE ELÄMÄ N SISÄLT Ö TASAPAINOIN EN MIELIALA ELÄMYST EN KOKEMIN EN TURVALLISUUD EN TUNNE 7

Nuoret yksilöinä ja joukkojen jäseninä • Elämme korostuneen yksilöllisyyden aikaa • Joka ei pärjää on luuseri – vai onko? • Suomi on eräs maailman yksilökeskeisimmistä kulttuureista – Huom! Yksilökeskeisyys ja itsekeskeisyys eivät ole synonyymejä. • Suurin osa nuorista pitää huolta kavereistaan • Terveet elämäntavat ovat kunniassa • Suhde aikuisiin on yleisesti parempi kuin edellisillä sukupolvilla 8

Suurryhmän juuret ovat siinä, miten luonnonvarainen avoin joukko toimii • Joukko tahtoo aina kasvaa • Joukon sisällä vallitsee samanvertaisuus • Joukko rakastaa tiiviyttä • Joukolla on oltava suunta • Joukko on lyhytikäinen Elias Canetti - Joukko ja valta 9

Miksi? • Ihmiset tuovat mukanaan aina omia erilaisia näkymättömiä esityslistojaan - mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän ihmisillä on omia pyrkimyksiä • Suurryhmässä on niin paljon eri todellisuuksia, että ihminen ei voi orientoitua tosiasioiden perusteella • Mielikuvia ei pystytä tarkistamaan, joten niistä tulee todellisuutta • Ihmiset regressoituvat ja toimivat primitiivisesti omat taitonsa alittaen 10

Mitä nopea ”tiedon” saaminen vaikuttaa? • Näkymättömät esityslistat - mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän ihmisillä on omia pyrkimyksiä • Eri todellisuuksia: ihminen ei voi orientoitua tosiasioiden perusteella • Mielikuvia ei pystytä tarkistamaan, joten niistä tulee todellisuutta • Ihmiset regressoituvat ja toimivat primitiivisesti omat taitonsa alittaen • Asiantuntemusta ei etsitä eikä kunnioiteta 11

Suurryhmä ja sosiaalinen media • Suurryhmän – meidän kaikkien esim. fbyhteisössä - on vaikea suostua yhteiseen tavoitteeseen – sitä ei ole • Tavoite antaa perusteet sille, mitä johtaja vaatii ryhmää tekemään – somessa ei ole johtajaa • Valtaosalle ei synny sellaista suhdetta tehtävään ja toisiin jäseniin, joka tekisi oman toiminnan mielekkääksi – mielipiteen esittäjiä ei tunneta • Nopeimmin ja äänekkäimmin reagoivat henkilöt ja kunkin ihmisen omat

Pää kylmänä - nuoren ja koulun haaste! • Mihin uskoa ja luottaa? • Oppilaan ja opettajan suhde on muuttunut – ja parempaan suuntaan! • Medialukutaidon käsite on laajentunut: kuka tai ketkä ”omistavat” tiedon? • Sosiaaliset taidot arvossaan • Myötätuntoa voidaan oppia – ja on syytäkin! • Vuorovaikutus- ja tunnetaidot opitaan kotona, koulussa, harrastuksissa – ja elämässä 13

Suurryhmätyöskentelyn onnistuminen ei riipu henkilöistä vaan • • tehtävästä johtamisesta rooleista työskentelyn organisoinnista 14

Nuoret ryhmien jäseninä • Koulu ei ole ainoa paikka/yhteisö, jossa nuoret ovat ryhmän eri rooleissa; yhteisöjä on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin • Nuorten keskuudessa johtajuus on usein epävirallista ja näkymätöntä: eri tilanteissa ”johtajat” vaihtuvat • ”Einstein-sukupolvi” toimii eri tavalla kuin, mihin suurin osa opettajista on/oli tottunut (P. Karstanje) • Opettajan rooli on muuttunut radikaalisti • Tietyt nuorten keskuudessaan hyväksymät kvaliteetit antavat ikätovereille oikeuden johtaa 15

Ovatko kvaliteetit muuttuneet? • Ryhmädynamiikan lainalaisuuksia ja johtamista tutkittaessa päädytään havaintoon, että vaikka aika ja ympäristö muuttuvat radikaalistikin, perusilmiöt ja ihmisten tarpeet säilyvät hyvin samanlaisina • Nuoret arvostavat edelleen rehellisyyttä, sitä että kaveriin voi luottaa • Nuoret ovat edelleen herkkiä huomaamaan, kun aikuinen ei ole aito – korostuu nyt ajassamme • Aitoa ja reilua tyyppiä on hyvä seurata • Luottamus, luotettavuus ovat a ja o 16

Palataan suurryhmiin Suurryhmässä johtajan katse kiinnittyy yksilöiden sijasta ryhmän rakenteisiin. Näin on myös suuressa opetusryhmässä/luokassa • Tarvitaan näkyvää, selkeää ja uudenlaista johtamista - oppilaat ovat tekijöitä eli subjekteja - opettaja tietää, mitä ollaan tekemässä - opettaja huolehtii rakenteista, oppimisen edellytyksistä ja siitä, ettei tavoite pääse unohtumaan • Järkevä tavoite ja työskentely pienryhmissä mahdollistavat yksilöiden huomioimisen 17

Yhteinen todellisuus Vasta sitten ryhmä voi toimia hyvin, kun se tunnistaa yhteiset halut, näkemykset, osaamisen ja oman kyvykkyytensä 18

Ryhmäilmiöt • Ihmiset alkavat tiedostamattomasti toimia siten, että ryhmädynamiikan lainalaisuuksia noudattavat ilmiöt toteutuvat • W. Bionin kolme perusolettamustilaa: ¤ Riippuvainen ryhmä ¤ Parinmuodostusryhmä ¤ Taistelu – pakoryhmä

Ryhmän kaksi kerrosta 1 Asiaan ja tehtäviin liittyvä osaaminen • Perustehtävä ja tavoitteet • Asiantuntemus ja tiedot 2 Ryhmänä toimimiseen liittyvät taidot • suhde johtajuuteen • roolit & itsenäisyys • ammatillinen vuorovaikutus • selkeä puhe ja halu kuunnella muita • kaaoksen ja epätäydellisyyden sietokyky 20

1 Asiaan ja tehtäviin liittyvä osaaminen • Perustehtävä = olemassaolon tarkoitus • Tavoitteet = mitä on saatava aikaan • Asiantuntemus & taidot 21

Tehtävästä putoamisen oireita Ø Harhailu Ø Poissaolo Ø Luottamuksen puute Ø Vedotaan omiin mielipiteisiin tai ulkomaailmaan auktoriteettina Ø Ammattiroolit jäävät piiloon persoonan taakse

Vastuullinen ryhmän jäsen… • valmistautuu kokouksiin, oppitunteihin • näkee vaivaa pysyäkseen tavoitteissa • tiedostaa oman roolinsa suhteessa käsiteltävään asiaan • ilmaisee kantansa selkeästi • kantaa vastuuta oman poissaolonsa vaikutuksista, ottaa selvää siitä, mitä on käsitelty ja tehty • ei vaadi erityiskohtelua, kun on ollut poissa • toteuttaa aktiivisesti ryhmässä tehtyjä päätöksiä 23

Kaksi näkökulmaa Johtajan Työntekijän 24

Jukka Ahonen jukka. ahonen@ mestariluokka. fi 050 5919665 www. mestariluokka. fi 25