eduroam Idea korkeakoulut pystyttivt langattomia vierailijaverkkoja 2000 luvun

eduroam • Idea • korkeakoulut pystyttivät langattomia vierailijaverkkoja 2000 -luvun taitteessa, syntyi ajatus yhteisistä parhaista käytännöistä • tästä Funet-yhteisön piirissä heräsi ajatus korkeakoulujen välisestä verkkovierailujärjestelmästä, speksit julki Funetin teknisillä päivillä 2002, prof. Harjun tutkimusryhmä TTKK: ssa erityisen aktiivinen kumppani CSC: lle • edelleen jatkoidea kansainvälisestä verkkovierailujärjestelmästä: 2002 perustettiin TERENA-työryhmä pohtimaan langattomia verkkoja, mukaan myös yliopistojen edustajia CSC: n sponsoroimana, aktiivisimmat kehittäjät Surfnet ja Funet • Toteutus • • • Funetin langaton verkkovierailu käyttöön kaudella 2003 -2004 työvaliokunnan päätöksellä eduroam syntyi TERENA-yhteistyönä ja otettiin saman tien käyttöön Funetissa työvaliokunnan päätöksellä Tampereella syntyi opinnäytteitä ja spin-off –yritys Arch. Red Oy 2008: 8 organisaatiota (5 YO, 2 AMK, CSC) – 3000 kirjautumista kuukaudessa 2011: 17 organisaatiota (8 YO, 6 AMK, 1 tutkimuslaitos, 1 ylioppilaskunta, CSC) – 30 000 kirjautumista kuukaudessa • • Funet aloitti aktiiviset eduroam-kampanjat korkeakouluilla, CSC: n asiantuntijat kiertäneet opastamassa ja asentamassa korkeakoulujen IT-johtajien foorumi 25. 11. 2011: ”IT-johtajat suosittelevat vahvasti jokaisen korkeakoulun liittymistä eduroamiin. ” • 2015: lähes kaikki korkeakoulut ja useita muita organisaatioita – 1 500 000 kirjautumista kuukaudessa, ympäri maailman käytössä 74 maassa • Rahoitus • kehitys rahoitettiin Funet-jäsenmaksuilla, TERENA-jäsenmaksuilla ja GÉANT-hankkeiden EU-tuella • palvelu rahoitetaan Funet-jäsenmaksuilla, työvaliokunta päätti viimeksi keväällä 2013 ettei eduroamia haluta erillismaksulliseksi • Ohjaus • aluksi: Funetin työvaliokunta ja työryhmä/projektiohjaus sekä kansallisesti että TERENA: ssa • nyt: kansallisesti ICT-ohjausryhmä ja Mobile Funet -yhteistyöryhmä, maailmanlaajuisesti GÉANT ja The Global eduroam Governance Committee (Ge. GC)

Kirjastokonsortioiden järjestelmät • Idea • 1999: yliopistokirjastot pyysivät CSC: tä konsultoimaan uuden laitteiston hankinnassa • 2001: yliopistokirjastot pyysivät CSC: tä ylläpitämään uutta järjestelmäänsä ohjelmiston ja palvelimen vaihdon yhteydessä • OKM toimi alussa osaltaan yhteistyön kätilönä, ilmeisesti myös kirjastojärjestelmien rahoittajan roolissa • Toteutus • 2001: Linnea 2 -konsortion ja Kansalliskirjaston järjestelmä CSC: n ylläpidettäväksi • seuraavina vuosina AMK-kirjastokonsortio ja Nelli-hakupalvelun konsortio seurasivat omine järjestelmineen • 2007: kaikkien 3 konsortion ja Kansalliskirjaston järjestelmät konsolidoitiin yhteiselle OKM: n omistamalle palvelimelle • CSC konsulttina, kilpailuttajana, ylläpitäjänä • 2011: Finna-hakupalvelu niin ikään CSC: n ylläpitoon omalla sopimuksellaan • 2015: uuden palvelimen hankinta ja käyttöönotto • konsortiot rahoittavat, CSC edelleen konsultoi, kilpailuttaa ja ylläpitää • Rahoitus • OKM aikanaan rahoitti kirjastojärjestelmien kehitystä sekä osti ja omisti ensimmäisen konsortioiden yhteisen suuren palvelimen, nyt toiminta konsortioiden rahoittamaa • CSC: n ylläpidosta sopimukset toistaiseksi voimassa, hinnoittelu omakustannuspohjainen vuosihinta sisältäen palvelutason vaatiman varautumisen, hinnantarkistukset yhteisesti sopien vuosittain • konsortiot jakavat kustannukset sekä keskenään että konsortioiden sisällä haluamallaan tavalla, jako ilmoitetaan CSC: lle vuosittain • Ohjaus • kirjastokonsortiot ohjaavat sekä projekteja että palvelua • aluksi erilliset, nykyään yhteiset laatupalaverit CSC: n kanssa 4 kertaa vuodessa, hyvin kiinteää jatkuvaa yhteistyötä sekä hallinnollisella että käytännön tasolla

Korkeakoulujen konesali Kajaanissa • Idea • 2012: CSC: n datakeskus valmistui OKM: n korkeakouluille tarjoamille palveluille, tila on erittäin moderni: modulaarinen, ekologinen ja energiatehokas • IT-päivillä 2012 CSC esitteli datakeskuskonseptia ja selvitti korkeakoulujen kiinnostusta laitetilayhteistyöhön aiemmin käytyjen keskustelujen pohjalta • välittömiä tarpeita ja kiinnostusta on muutamalla korkeakoululla ja AMK: jen KATE 2 -hankkeella • Tarvekartoitus ja johtopäätöksiä • • • korkeakouluilla on noin 160 laitetilaa, joiden käyttöikä on n. 10 -20 vuotta eli 8 -16 laitetilaa uusitaan vuosittain, keskimäärin noin 1 M€ / tila vanhat laitetilat ovat hyvin energiatehottomia (käyttökuluista n. 60 -75% on sähköä) ja muutoinkin kalliita ylläpitää laitetilojen rakentaminen ja ylläpito ei ole korkeakoulujen ydintoimintaa, aika alkaa olla kypsä palvelujen ja infran laajemmillekin ulkoistuksille korkeakoulujen kannattaisi ehdottomasti tehdä yhteistyötä ja keskittää ainakin osa ICT-infrastaan ja sen tarvitsemasta laitetilasta haasteena hitaat uudistussyklit, kalliit investoinnit ja kulttuurin muutos omasta ’hands-on’ ICT: stä yhteisiin ja/tai ulkoistettuihin ratkaisuihin • keskustelua yhteistyöstä CSC: n kanssa jatkettiin monella foorumilla CSC: n esim. avatessa laitetilojensa kustannusrakenteen vertailtavaksi • ideaksi kiteytyi edetä yhteishankkeella, CSC: n riskillä ja etsimällä ulkopuolista hankerahoitusta • Toteutus • • 2013: haettiin ja saatiin EAKR-rahoitus Kainuun Liiton kautta korkeakoulujen konesalimoduuliin investoimiseksi Kajaanin AMK kumppaniksi hankkeeseen konesalikoulutuksen ja osaamisen siirron kulmasta ja korkeakoulujen edustajana tuotantoon 2014: tällä hetkellä konesalissa 2 yliopiston järjestelmiä ja 14 AMK: a (KATE 2 -konesalipilotti) Konesali-infrapalvelu syntyi korkeakoulujen tarpeesta, sitä on kehitetty korkeakoulujen kanssa yhdessä, kustannustehokkuus on varmistettu EAKRrahoituksella ja tavoitteena on, että yhteisistä konesalipalveluista tulee yksi tie korkeakoulujen yhteisiin ja yhteensopiviin palveluihin • Rahoitus • OKM on rahoittanut Kajaanin datakeskuskonseptia (eli tässä mahdollistaja vaikkei suoraan rahoittaja) • korkeakoulujen konesalimoduulin investointi rahoitettiin EAKR-hankkeessa: EAKR / valtio: 2 159 069 €, KAMK 25 000 €, CSC 356 012 € • lisäksi CSC on tehnyt konesalin suunnitteluun, toteutukseen, tuotteistukseen ja myyntiin liittyvää työtä omalla riskillään • Ohjaus • EAKR-hanketta ohjasivat korkeakoulujen, Kainuun liiton ja CSC: n edustajat • konesaliasiakkaiden ja CSC: n säännölliset laatupalaverit

Haka • Idea - HSTYA • 1999: yliopistoissa kypsyi ajatus tutkia vahvoja tunnistamismenetelmiä, erityisesti toimikortteja VRK: n suunnitteleman HST-kortin myötä, käyttäjähallinnon kehittämiseksi • 2000: esiselvityksen jälkeen perustettiin yliopistojen ja CSC: n yhteishanke HTSY korkeakoulukortin valmisteluun, pian AMK: t liittyivät mukaan ja projektista tuli HSTYA, CSC veti projektia mutta mukana oli myös korkeakoulujen asiantuntijoita • 2002: projekti päättyi ja suositteli ettei toimikorttia oteta käyttöön lähinnä käytännön haasteiden ja rajoitetun käyttötarpeen vuoksi, sen sijaan käyttäjähallinnon käytäntöjen vahvistaminen ja yhtenäistäminen tunnistettiin kehityskohteiksi korkeakouluissa • Idea - hakemistot • samalla CSC: ssä tehtiin työtä hakemistopalvelujen (ldap-protokolla) kanssa, näkyvimpänä korkeakoulujen yhteinen Mainari-henkilöhakemisto • pohjoismaiden tutkimusverkkojen Gnomis-yhteishankkeessa syntyy ajatus hakemistojen käyttämisestä laajemmin käyttäjähallinnossa sekä tunnistamistiedon että käyttäjien roolien ja valtuuksien välittämiseksi keskitetysti, ajatuksia vietiin myös TERENA: n vahvan tunnistamisen työryhmään pureskeltaviksi • Idea – Haka • 2002: yhdistämällä HSTYA: n johtopäätökset ja hakemistojen parissa syntyneet ideat CSC valmistelee Haka-toimeksiannon sekä Fuciolle että AAPA: lle, jotka päättävät että projekti käynnistetään • Toteutus • Haka-projekti ryhtyi pian yhteistyöhön USA: n Internet 2: n kanssa, jossa kehitettiin Shibboleth-ohjelmistoa ratkaisemaan samoja haasteita. • Haka saatiin projektin päätteeksi tuotantoon CSC: n palveluksi elokuussa 2005. Kirjautumisia nyt kymmenen vuoden jälkeen noin 3 miljoonaa kuukaudessa. • Rahoitus • Haka- ja HSTYA-kehitysprojektit rahoitettiin puoliksi korkeakoulujen ja OKM: n kesken, aiempi hakemistotyö rahoitettiin niin ikään osin CSC: n OKMrahoituksella, osin Funet-jäsenmaksuilla. OKM jatkoi Haka-kehityksen tukemista pienevällä osuudella päättyen 2013. • Hakan tuotantopalvelu on rahoitettu Haka-jäsenten kesken jyvitetyillä omakustannuspohjaisella palvelumaksulla (vrt. Funet-jäsenmaksu). • Ohjaus • kehitysprojektien käynnistämisestä päättivät silloiset Fucio ja AAPA (viime kädessä siis yksittäiset korkeakoulut omasta osuudestaan) • kehitysprojekteilla oli omat ohjausryhmänsä, edistymisestä raportoitiin IT-johtajille ja sitä seurattiin myös Funet-työvaliokunnassa ja Funetin hakemistoyhteistyöryhmässä • Haka-tuotantopalvelulla on ohjausryhmä, jossa on korkeakoulujen IT-johdon, sidosryhmien ja CSC: n edustajat (pj. Jussi-Pekka Pispa)

Eduuni, Funet Boksi, File. Sender (+Oma-IDA) • Tarinan kulku Oma-IDA: sta Funet Boksiin • Alkuperäinen, eri foorumeilla korkeakoulujen kanssa keskustelu, idea • • mahdollisimman helppo ja halpa Drop. Box-tyyppinen ’bulkki’-tallennuspalvelu korkeakoulun hallitsemana ja ohjeistamana keskitettynä ratkaisuna haasteena oli että henkilökunta (erityisesti tutkijat) säilöivät ja siirsivät dataansa hallitsemattomasti nopeasti kuluttajamarkkinoille syntyneissä palveluissa ilman mitään kontrollia datan sijaintiin, säilymiseen korkeakoulun saatavilla, tietoturvaan tai palvelujen kustannuksiin • 2011 -2012: OKM: n toimeksiantaman TTA-hankkeen IDA-palvelun kehittämisen ohessa syntyi ajatus turvallisesta kotimaisesta Drop. Box-tyyppisestä palvelusta, joka olisi helppo toteuttaa siinä ohessa samoilla teknologioilla • palveluajatusta esiteltiin IT-päivillä asti 2012 ennen kuin selvisi, että IDA tarvitsee lisää kehitysresursseja eikä CSC: lle jäänyt mahdollisuutta sivuhankkeeseen • syksyllä 2012 selvisi, että vuoden verran Drop. Box-tyyppistä palvelua markkinoilta kilpailutettuna korkeakouluilleen tarjonnut Sunet aikoi tehdä uuden kilpailutuksen pikaisesti • 2012 Norjassa korkeakoulut olivat tehneet periaatepäätöksen, että peruspalveluja lähdetään ulkoistamaan ja että fasilitaattorina toimii sisarverkkomme Uninett, joka halusi pikaisesti mukaan Ruotsin kilpailutukseen • meille avautui nopea ota tai jätä tilaisuus tarttua yhteispohjoismaiseen kilpailutukseen pienellä riskillä eli ilman ostositoumuksia • niin CSC: llä kuin Funet-työvaliokunnassa nähtiin järkeväksi edetä koska osallistumalla ei periaatteessa ollut kuin voitettavaa • kilpailutus eteni Ruotsin ja Norjan kiireen sanelemalla tahdilla, mutta meilläkin ehdittiin järjestää kysely ja keskustelutilaisuus mahdollisista Suomen korkeakoulujen ja Funetjäsenten erityistarpeista • alkuvuodesta 2013 Yhdysvaltalainen Box voitti julkisen kilpailutuksen selvällä erolla kilpailijoihin ja päätettiin tuotteistaa Funet Boksi –ratkaisu sen pohjalle • 2013 kesällä tietovuototapaus Snowden muutti maailmaa ja tällaisten tallennuspalvelujen vaatimukseksi korostui tietoturva niin ettei Yhdysvaltalainen tai edes Euroopassa sijaitseva palvelu ollut enää mahdollinen kuin osalle korkeakoulujen dataa • Boksi-palvelua lanseerattaessa ilmeni myös, että tiukan taloustilanteen vuoksi korkeakoulut eivät olleet valmiita tekemään keskitettyä ostoa vaan kustannus olisi saatava jyvitettyä käytön mukaan laitoksille mikä osoittautui haastavaksi toteuttaa • Boksin käyttö on siis jäänyt pieneksi, 1200 käyttäjään • Funet Boksin valmistelu rahoitettiin Funet-rahoituksella ja käyttö rahoitetaan palvelumaksuilla. Palvelu on maksanut valmistelukustannuksensa ja pyörii omillaan omakustannuspohjalta. • Funet Boksia on ohjannut Funet työvaliokunta ja ICT-ohjausryhmä

Eduuni, Funet Boksi, File. Sender (+Oma-IDA) • Tarinan kulku Eduunista • Eduuni on alun perin OKM: n toimeksiannosta ja rahoittamana CSC: n kehittämä yhteistyöalustapalvelu OKM: n hallinnon alan käyttöön, myös korkeakouluille • OKM: n ICT: n siirtyessä Valtorille Eduuni siirrettiin vuoden 2015 alusta lukien CSC: n omistamaksi palveluksi. • Eduuni muodostuu Microsoft Share. Point ja Confluence Wiki –pohjaisista yhteistyöalustoista, CSC datakeskukseen turvallisesti toteutetusta MS One. Drive –pilvitallennuksesta ja Eduuni. ID-tunnistuspalvelusta joka hyväksyy kulloinkin halutut eri tunnistuslähteet (Haka, Microsoft AD, Google, Facebook, …) tarpeen mukaan. Eduuni-palveluksi voi myös integroida omia palveluitaan kätevän Eduuni. ID -tunnistuksen taakse (esim. Turun yliopiston ryhmätyötilat) • Eduuni nykyisellään täyttää hyvin tarpeen turvalliselle kansalliselle pilvitallennukselle datalle jota ei voi näihin kuluttajapilviin tallettaa. • Eduunin kehitystä on rahoittanut OKM. Nyt palvelu pyörii palvelumaksuilla CSC: n riskillä. • Tarinan kulku File. Senderistä • File. Sender on tarkoitettu nopeaksi ja helpoksi sellaisten suurten tiedostojen jakamiseen yhdelle tai useammalle vastaanottajalla, joita ei voi siirtää sähköpostin liitteenä • ohjelmisto on syntynyt alkujaan muutaman Eurooppalaisen tutkimusverkon yhteisenä hankkeena Norjan Uninettin vetämänä • Funetille avautui tilaisuus päästä konsortioon mukaan ja ottaa ohjelmisto käyttöön • mahdollisuus esiteltiin ensimmäisen kerran Funet-työvaliokunnalle 2011 lopulla ja siihen päätettiin tarttua • tuotantokelpoinen versio valmistui seuraavana keväänä ja pystytettiin kesällä 2012 kesätyöntekijän sivuhommana testaukseen • Funet-palveluna File. Sender otettiin tuotantoon syyskuussa 2012 ja sillä on tällä hetkellä yli 1000 eri käyttäjää ja 4000 -5000 siirrettyä tiedostoa kuukausittain • File. Senderin valmistelu ja käyttö rahoitetaan osana Funet-peruspalveluja Funet-rahoituksella ja siten se on ICT-ohjausryhmän ohjauksessa.

Opiskelijaksi-ilmoittautumis ja lukukausi-ilmoittautumispalvelu OILI • Idea • • • Opiskelijaksi-ilmoittautumis- ja lukuvuosi-ilmoittautumispalvelu liittyy OKM: n ”Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen” -muistion toimenpiteeseen T 2. 3. Muistio on julkaistu 24. 4. 2012 RAKETTI-hankkeen ohjausryhmä antoi palvelun esiselvityksestä toimeksiannon OPI-osahankkeelle vuonna 2013 Opiskelijaksi-ilmoittautumis- ja lukuvuosi-ilmoittautumispalvelun tarpeen on tiedostettu olevan kiinteä osa opiskelijavalintojen kehittämisen ja sen myötä tapahtuvien järjestelmäuudistusten kokonaisuutta. Ideaa palvelusta on työstetty eteenpäin korkeakoulukentällä muutaman vuoden ajan mm. synergiaryhmässä • Toteutus • • Palvelun toteutusvaihtoehdoista tehtiin esiselvitys RAKETTI-OPI –osahankkeessa CSC: n toimesta Esiselvityksen jälkeen palvelukehitys projektoitiin ja korkeakoulut pohtivat projektiin osallistumista CSC aloitti palvelun toteutuksen omalla päätöksellään Toteutus aloitettiin vuoden 2014 kesällä ja ensimmäinen versio otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Palvelua jatkokehitetään edelleen CSC: n toimesta korkeakoulujen tarpeiden mukaisesti • Rahoitus • Palvelun kehitys rahoitetaan kaikkien OKM: n alaisten korkeakoulujen toimesta, rahoitusosuus perustuu korkeakoulun FTElukuun, hinta korkeakouluille noin 2 000 euroa – 30 000 euroa per sopimuskausi (2014 -2016), riippuen korkeakoulun koosta • Ohjaus • • Palvelulla on ohjausryhmä, jossa edustus korkeakouluista sekä CSC: ltä Palvelun roadmapia ja tarvittavia ominaisuuksia määritellään yhdessä korkeakoulujen asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. • Tilastoja palvelusta • • Marraskuu 2014: 25 korkeakoulua otti palvelun tuotantokäyttöön Kevät 2015: 38 korkeakoulua käyttää palvelua tuotannossa, tehty yli 40 000 ilmoittautumista korkeakouluihin kevään 2015 korkeakoulujen yhteishaun yhteydessä, maksettu lähes 2 miljoonaa euroa ylioppilaskuntien jäsenmaksuja

University Admissions Finland • Idea • 2000 -luvun alussa korkeakouluissa herättiin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hakemusten kasvaviin määriin ja hakuprosessia alettiin sähköistää • HY teki haku- ja valintajärjestelmän itselleen. HY esitteli tekemäänsä työtä ja syntyi idea laajentaa järjestelmä HY: n ulkopuolelle, aktiiveina tässä vaiheessa HY: n Kati Kettunen ja OY: n Kimmo Kuortti. • Ymmärrys ytimestä; toimintaprosessin kehitys siirtyi järjestelmäkehityksen edelle, UAF muuttui tietojärjestelmäprojektista dokumenttien käsittelyn palvelukeskukseksi. • Kelpoisuuden ja oikeellisuuden tarkastamisen asiantuntemus keskitetty palvelukeskukseen (HY: n alla). • Toteutus • Neuvottelujen tuloksena 17 korkeakoulua perusti 2007 Finnish Universities Marketing and Admissions – hankkeen • 4 korkeakoulua lähti pilotoimaan 2008 keväällä. Suunnitelma oli laajentaa HY: n järjestelmä kaikille, mutta järjestelmä koodattiin lopulta uudelleen, aiempaa kokemusta hyödyntäen. • Erillisrahoituksen päätyttyä University Admissions Finland -konsortion 2009 perustivat 7 korkeakoulua, nyt mukana 11 korkeakoulua. Fokus keskittyi hakemusten käsittelyyn eli kelpoisuuden ja oikeellisuuden tarkistamiseen korkeakoulujen puolesta. • Järjestelmä koodattiin uusiksi 2013. • Rahoitus • 2007 Hanke haki ja sai OKM: ltä erillisrahoitusta • 2009 alkaen konsortion rahoittama, Rahoitusmallista päätetty johtoryhmässä, jyvitetään mm. hakukohteiden ja opiskelijamäärien mukaan. • Ohjaus • Konsortion johtoryhmässä päätetään suuret linjat, yhteyshenkilöryhmässä operatiiviset asiat.

Exam • CSC: lle Ta. Y: n Tenttis I ylläpitoon 2011? • Tenttis I: stä ei voitu kunnolla jatkokehittää, joten korkeakoulut päättivät tehdän seuraajan • Exam 1. 0 tehty projektina, jossa mukana CSC ja korkeakouluja. Kaikilla oikeudet Examiin. • CSC organisoi kehitystyön. • CSC: n maksuosuus apporttia ja kehitysympäristöjen hintaa (EDEN)

EXAM • Nyt konsortio, jonka palveluntarjoaja CSC • Ohjausryhmä, PO: t korkeakouluilta • CSC ei päätä kehityksestä, mutta valvoo sitä: • Product Ownerina toimiminen moniasiakasympäristössä kun on vaikeaa • Oman korkeakoulun toiveet vs. muiden toiveet, ei onnistu kovin hyvin tuoreilta PO: lta • “Good enough” vs täydellinen – ei onnistu kovin hyvin tuoreiltä PO: lta (rahojen riittävyys toimintoihin) • Toimittajat, kehitysympäristö, projektipäällikkyys/valvonta, konsortiohallinto CSC: ltä • OPIT: Ketterä ohjelmistokehitys on edelleen haastaavaa • OPIT: Korkeakoulujen kyky tehdä itse vielä huonoa. CSC