6 PERINTEISEN TIEDON MRITELMN ONGELMA Humanistinen tiedekunta Johdatus

  • Slides: 8
Download presentation
6 PERINTEISEN TIEDON MÄÄRITELMÄN ONGELMA Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9.

6 PERINTEISEN TIEDON MÄÄRITELMÄN ONGELMA Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 1

SISÄLLYS 1. Perinteinen tiedon määritelmä 2. Gettierin vastaesimerkit 3. Päättely epätodesta premissistä 4. Oikeutuksen

SISÄLLYS 1. Perinteinen tiedon määritelmä 2. Gettierin vastaesimerkit 3. Päättely epätodesta premissistä 4. Oikeutuksen kumoutumattomuus Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 2

PERINTEINEN TIEDON MÄÄRITELMÄ S tietää että p, jos ja vain jos • • (1)

PERINTEINEN TIEDON MÄÄRITELMÄ S tietää että p, jos ja vain jos • • (1) p on tosi, (2) S uskoo että p ja (3) S on oikeutettu uskomaan että p. Karteesinen tieto-oppi (infallibilismi): Oikeutus takaa totuuden, eli tieto on varmaa. • Descartes: Uskomuksen oikeuttaa selvä ja tarkka havainto. • Ongelma: Tieto ulkomaailmasta ei ole mahdollista. Fallibilismi: Oikeutus ei takaa totuutta. Oikeutetut uskomukset voivat olla epätosia. • Tieto ulkomaailmasta on mahdollista, vaikkemme pysty sulkemaan pois kaikkia erehtymismahdollisuuksia. Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 3

GETTIERIN VASTAESIMERKIT • Edmund Gettier, ”Is Justified True Belief Knowledge? ” (1963) (q) Hra

GETTIERIN VASTAESIMERKIT • Edmund Gettier, ”Is Justified True Belief Knowledge? ” (1963) (q) Hra Nogot työskentelee toimistossani ja omistaa Fordin. (p) Joku toimistossani omistaa Fordin. • Olen oikeutettu uskomaan q: hun. • p seuraa loogisesti q: sta. • Päättelen p: n q: sta, ja olen oikeutettu uskomaan myös p: hen. • q on epätosi (Nogot ei omista Fordia), ja p on tosi (toimistossani myös työskentelemä hra Havit omistaa Fordin). Þ En tiedä, että p. • Siis tosi ja oikeutettu uskomus ei ole aina tietoa, koska jopa tosi ja oikeutettu uskomus voi olla sattumalta tai onnekkaasti tosi. Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 4

2 ENNAKKO-OLETUSTA 1. Kompetentissa deduktiivisesti (loogisesti) pätevässä päättelyssä oikeutus siirtyy premisseiltä johtopäätökselle. 2. Oikeutettu

2 ENNAKKO-OLETUSTA 1. Kompetentissa deduktiivisesti (loogisesti) pätevässä päättelyssä oikeutus siirtyy premisseiltä johtopäätökselle. 2. Oikeutettu uskomus voi olla epätosi. – fallibilismi Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 5

KAKSI STRATEGIAA 1. Perinteisen määritelmän korjaus • Tieto = tosi ja oikeutettu uskomus +

KAKSI STRATEGIAA 1. Perinteisen määritelmän korjaus • Tieto = tosi ja oikeutettu uskomus + x • Tiedon analyysiin lisätään 4. välttämätön ehto x. • Gettier-tapauksissa ei ole kyseessä tieto, koska x ei täyty. • x = (a) oikeutus ei perustu epätoteen premissiin tai (b) oikeutus on kumoutumaton. 2. Naturalistinen määritelmä • Tieto = tosi uskomus + x • x = luonnollinen, ei-normatiivinen ehto, joka kytkee uskomuksen todellisuuteen tavalla, joka sulkee pois onnekkuuden. ‒ kausaalisuhde, luotettavuus, herkkyys, turvallisuus • Oikeutus korvataan jollakin luonnollisella (ei-normatiivisella) ehdolla. Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 6

PÄÄTTELY EPÄTODESTA PREMISSISTÄ (x) S: n oikeutus uskomukselleen että p ei perustu päättelyyn epätodesta

PÄÄTTELY EPÄTODESTA PREMISSISTÄ (x) S: n oikeutus uskomukselleen että p ei perustu päättelyyn epätodesta premissistä. • Russellin kello: Herään aamulla ja katson kelloa, joka näyttää 7: ää. Kello on kuitenkin pysähtynyt 24 tuntia sitten ja näyttää sattumalta oikeaa aikaa. • Goldmanin lato: Henri näkee pellolla ladon ja uskoo sen oikeutetusti olevan ladon. Lähistöllä on kuitenkin latokulisseja, joita ei tieltä voi erottaa aidoista ladoista. Henri ei siis tiedä, että kohde on lato, koska hän olisi voinut hyvin helposti erehtyä. Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 7

OIKEUTUKSEN KUMOUTUMATTOMUUS (x) S: n uskomukselle ei ole kumoajia. Kumoaja on tosi propositio, joka

OIKEUTUKSEN KUMOUTUMATTOMUUS (x) S: n uskomukselle ei ole kumoajia. Kumoaja on tosi propositio, joka lisättynä S: n uskomuksiin kumoaisi hänen oikeutuksensa uskoa että p. • Tom Grabitin tapaus (Lehrer & Paxson): Näen miehen pihistävän kirjastosta. Tunnistan hänet Tom Grabitiksi, Minulla on tosi ja oikeutettu uskomus, että Tom Grabit varasti kirjan. Oletetaan kuitenkin, että rva Grabit, Tomin äiti, on kertonut samoihin aikoihin jollekin, että Tom on ulkomailla ja että Tomin kaksoisveli on kirjastossa. Tällöin uskomukselleni on kumoaja. Oletetaan kuitenkin, että rva Grabit on patologinen valehtelija eikä mitään kaksoisveljeä ole. Tiedän sittenkin Tomin varastaneen kirjan, vaikka uskomukselleni on kumoaja. (x’) S: n uskomukselle ei ole kumoamattomia kumoajia (kumoajia, joille ei itselle ole kumoajaa). Humanistinen tiedekunta Johdatus tieto-oppiin / Markus Lammenranta 2. 9. 16. 10. 2019 8