10 SOSIAALIPSYKOLOGINEN TUTKIMUS S 136 147 MIT ON

10. SOSIAALIPSYKOLOGINEN TUTKIMUS S. 136 -147

MITÄ ON SOSIAALIPSYKOLOGIA? - SOSIAALIPSYKOLOGIA ON PSYKOLOGIAN OSA-ALUE, JOKA TUTKII IHMISTEN KESKINÄISTÄ VUOROVAIKUTUSTA, RYHMÄTOIMINTAAN LIITTYVIÄ ILMIÖITÄ SEKÄ IHMISEN JA KULTTUURIN SUHDETTA - LÄHEISET TIETEENALAT OVAT SOSIOLOGIA JA ANTROPOLOGIA - SOSIOLOGIA TUTKII YHTEISKUNTAA, SEN RAKENTEITA JA JÄSENIÄ - SOSIOLOGIASSA PYRITÄÄN YMMÄRTÄMÄÄN, MITEN IHMISET JA YHTEISKUNNAT - MUODOSTAVAT MONIMUTKAISEN VERKOSTON, JOSSA ERI TAHOT OVAT KESKENÄÄN VUOROVAIKUTUKSESSA. ANTROPOLOGIA ON TIEDE, JOKA YMMÄRTÄÄ IHMISELÄMÄÄ KAIKISSA SEN MUODOISSA ESIM. VERTAILEMALLA ERI KULTTUUREJA.

KVANTITATIIVINEN JA KVALITATIIVINEN TUTKIMUS SOSIAALIPSYKOLOGIASSA - KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS - - - TUOTTAA MÄÄRÄLLISTÄ AINEISTOA; ETENKIN KOKEELLINEN TUTKIMUS JA KORRELAATIOTUTKIMUS TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN SYY-SEURAUSSUHTEITA SEKÄ LUOKITELLAAN JA VERTAILLAAN TUTKITTAVIA ILMIÖITÄ NUMEERISESSA MUODOSSA OLEVAN AINEISTON AVULLA KVALITATIIVINEN TUTKIMUS - - TUTKIMUSTA, JONKA AINEISTO ON LAADULLISESSA MUODOSSA, KUTEN TARINOINA TAI PUHEENA; ESIMERKIKSI TAPAUSTUTKIMUS TUTKIMUKSEN AVULLA PYRITÄÄN YMMÄRTÄMÄÄN, KUVAAMAAN TAI SELITTÄMÄÄN TUTKITTAVAA ILMIÖTÄ KOKONAISVALTAISESTI.

KOKEELLINEN TUTKIMUS - - - MONIMUTKAISIA SOSIAALIPSYKOL OGISIA ILMIÖITÄ VOI TUTKIA KOKEELLISESTI JA MUUTTUJIEN VÄLILLE ON MAHDOLLISTA RAKENTAA SYY-SEURAUSSUHTEITA KOKEELLISELLA TUTKIMUKSELLA ON SOSIAALIPSYKOLOGIASSA VAHVA PERINNE; ESIMERKIKSI TUTKIMUS TILANNETEKIJÖIDEN VAIKUTUKSESTA IHMISEEN VALIDITEETTI TUTKIMUKSESSA - - TUTKIMUKSEN VALIDITEETTI ON SILLOIN HYVÄ, KUN SE MITTAA JUURI SITÄ, MITÄ SE ON TARKOITUSKIN MITATA EKOLOGINEN VALIDITEETTI TARKOITTAA TUTKIMUSTULOKSEN TOSIELÄMÄN VASTAAVUUTTA: JOS IHMINEN KÄYTTÄYTYY JOLLAKIN TAVALLA LABORATORIOSSA JA RAKENNETUSSA KOETILANTEESSA, VOIDAANKO SIITÄ VETÄÄ JOHTOPÄÄTÖS, ETTÄ IHMINEN TOIMII SAMOIN MYÖS LUONNOLLISISSA TILANTEISSA JA

KENTTÄTUTKIMUS - - - KENTTÄTUTKIMUS TARKOITTAA ASETELMAA, JOSSA TUTKITTAVASTA ILMIÖSTÄ KERÄTÄÄN JÄRJESTELMÄLLISESTI TIETOA MAHDOLLISIMMAN LUONNOLLISISSA OLOSUHTEISSA KENTTÄTUTKIMUS VOI OLLA SEKÄ KOKEELLISTA ETTÄ EIKOKEELLISTA ESIMERKIKSI TUTKIMUKSET SIVUSTAKATSOJA-EFEKTISTÄ SIMULOINTI: KEINOTEKOINEN TILANNE, JOKA MUISTUTTAA MAHDOLLISIMMAN PALJON TODELLISTA TILANNETTA; ESIMERKIKSI PHILIP ZIMBARDON TYÖRYHMINEEN LUOMA VANKILAKOE 1970 -LUVULLA

EI-KOKEELLINEN TUTKIMUS - - YKSI KESKEISIMMISTÄ TEKSTIANALYYSI: TARINOIDEN, UUTISTEN JA MUIDEN TEKSTIEN SISÄLLÖN JA MUODON TUTKIMISEEN TARKOITETTUJEN MENETELMIEN JOUKKO TEKSTIANALYYSIMENETELMIEN AVULLA TUTKITAAN, MITEN IHMISTEN JA YHTEISÖJEN TODELLISUUS RAKENTUU KIELELLISESTI; ESIMERKIKSI NARRATIIVINEN TUTKIMUS: TUTKIMUSMENETELMÄ, JONKA AVULLA TUTKITAAN TARINOITA JA JUONELLISIA KERTOMUKSIA TOIMINTATUTKIMUS: EI-KOKEELLINEN TUTKIMUSMENETELMÄ, JOSSA SEKÄ TUTKITAAN ETTÄ YRITETÄÄN MUUTTAA VALLITSEVIA KÄYTÄNTÖJÄ; SEN AVULLA ETSITÄÄN RATKAISUJA ESIMERKIKSI YHTEISKUNNALLISIIN, SOSIAALISIIN TAI EETTISIIN ONGELMIIN

SOSIAALIPSYKOLOGIAN KESKEISIÄ TIEDONKERUUMENETELMIÄ - HAVAINNOINTI ELI OBSERVOINTI TARKOITTAA TIEDONKERUUMENETELMÄÄ, JOKA PERUSTUU TUTKIMUSKOHTEEN JÄRJESTELMÄLLISEEN TARKKAILUUN - - OSALLISTUVA HAVAINNOINTI: MENETELMÄ, JOSSA TUTKIJALLA ON AKTIIVINEN ROOLI HAVAINNOITAVASSA TOIMINNASSA EI-OSALLISTUVA HAVAINNOINTI: PERUSTUU SIIHEN, ETTÄ TUTKIJA PITÄYTYY HAVAINNOIJANA HAVAINNOINTI VOI MYÖS OLLA STRUKTUROITUA ELI ERITTÄIN YKSITYISKOHTAISESTI SUUNNITELTUA TAI STRUKTUROIMATONTA ELI JOUSTAVAA JA TILANTEEN MUKAAN ETENEVÄÄ HAVAINNOINTIA KÄYTETÄÄN ERITYISESTI KENTTÄTUTKIMUKSISSA, KUN ILMIÖTÄ HALUTAAN TUTKIA LUONNOLLISISSA OLOSUHTEISSA

SOSIAALIPSYKOLOGIAN KESKEISIÄ TIEDONKERUUMENETELMIÄ - ITSEARVIOINTI: ERITYISESTI KYSELYÄ KA YTETA A N SILLOIN, KUN HALUTAAN TIETOA KOKO VA ESTO N TAI VA ESTO NOSAN MIELIPITEISTA TAI TAVOISTA - KVANTITATIIVINEN ITSEARVIOINTI TAPAHTUU KYSELYLOMAKKEISSA USEIN LIKERT-ASTEIKOLLA, JOKA KOOSTUU JOUKOSTA MYÖNTEISIÄ TAI KIELTEISIÄ VÄITTÄMIÄ, JOIHIN SUHTAUTUMISTA PYYDETÄÄN ARVIOIMAAN NUMEROASTEIKOLLA, ESIMERKIKSI YHDESTÄ VIITEEN

TIEDOSTETTUJEN JA TIEDOSTAMATTOMIEN ILMIÖIDEN TUTKIMINEN - EKSPLISIITTINEN TOIMINTA KUVAA IHMISEN TOIMINTAA, JOSTA HÄN ON ITSE TIETOINEN - - PERUSTUU HARKINTAAN JA ANALYYTTISEEN AJATTELUUN ESIMERKIKSI EKSPLISIITTINEN ASENNE TARKOITTAA TIETOISTA ASENNETTA, JOLLOIN SIITÄ KYETÄÄN KERTOMAAN TOISILLE EKSPLISIITTISISTÄ ASENTEISTA SAADAAN TIETOA ETENKIN ITSEARVIOINNIN, KUTEN HAASTATTELUN TAI KYSELYN AVULLA.

TIEDOSTETTUJEN JA TIEDOSTAMATTOMIEN ILMIÖIDEN TUTKIMINEN - IMPLISIITTINEN TOIMINTA TARKOITTAA MIELEN TIEDOSTAMATONTA TOIMINTAA, JOKA PERUSTUU SPONTAANEIHIN REAKTIOIHIN JA NOPEISIIN MIELLEYHTYMIIN ELI ASSOSIAATIOIHIN - - - ESIMERKIKSI IMPLISIITTINEN ASENNE TARKOITTAA ASENNETTA, JOSTA EI OLLA ERITYISEN TIETOISIA NIIDEN SYNTYYN VAIKUTTAVAT AUTOMAATTISET JA NOPEAT AJATTELUPROSESSIT IMPLISIITTISISTÄ ASENTEISTA SAADAAN TIETOA ESIMERKIKSI IMPLISIITTISTEN ASSOSIAATIOIDEN TESTIN AVULLA