TYLLISYYDENHOITO 2018 Mikkeli 22 3 2018 Jukka Haapakoski

TYÖLLISYYDENHOITO 2018 Mikkeli 22. 3. 2018 Jukka Haapakoski, Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry, jukka. haapakoski@tvy. fi

MIKÄ TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ ON? • Perustettu vuonna 1991 • Puolueeton työttömien edunvalvontajärjestö • Järjestöllä on 87 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 5 650 jäsentä • Yhdistyksiä on Ivalosta Turkuun ja Savonlinnaan

KESKUSJÄRJESTÖN TAVOITTEET • Ajaa Suomeen täystyöllisyyttä • Puolustaa työttömän fyysistä, henkistä ja taloudellista oikeutta ihmisarvoiseen elämään ja tasavertaiseen kansalaisuuteen • ”Oikeus työhön Ihmisarvoa kunnioittaen”, Työttömyyden Kriisikokous, 2017 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI • Keskusjärjestö osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon

MITÄ KESKUSJÄRJESTÖ TARJOAA? • Järjestää valtakunnallisia tapahtumia, tapaamisia ja yhteisöllistä toimintaa • Taloudellista tukea hankkeiden muodossa • Lakipalveluja ja tiedotusta muuttuvista laeista • Koulutusta, neuvontaa ja sparrausta • ESR: n ja STEAn rahoittama Terveydeksi-hanke tarjoaa työttömille valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluohjausta.

MITÄ JÄSENYHDISTYKSET TARJOAVAT? • Työllistävät, edelleen sijoittavat yrityksiin, uraohjaus, kouluttavat • EU: n ruoka- ja lahjoitusruokajakoa, kahvila- ja lounasravintola toimintaa, cateringpalveluja • kirpputorit, kierrätys, ompelu- ja puupajatoimintaa, pihasiivousta kesällä ja talvella • liikunta- ja kulttuuriretkiä, työpajatoimintaa, kerhotoimintaa, ruoanlaittoa ja käsitöitä • Jäsenkyselymme mukaan jäsenyhdistyksissä työskenteli (2016) 942 palkkatukityössä, 1007 kuntouttavassa työtoiminnassa ja 803 työkokeilussa

TEM TYÖLLISYYSTILASTOT • TEM työllisyyskatsaus, helmikuu 2018 • Helmikuussa 276 200 työtöntä työnhakijaa • Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä 276 200 työtöntä työnhakijaa. Se on 56 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 9 600: lla. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta. • Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 86 500, mikä on 30 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 106 300 eli 20 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. • Nuoria alle 25 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 7 500 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa eli yhteensä 33 400. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-helmikuussa keskimäärin 68, 9 prosenttia, mikä on 9, 0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

MIKÄ ON KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUS TYÖLLISTÄMISEEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN? Tilanne elää: Maakuntauudistus, maakuntien rahoituslaki ja laki kasvupalveluista ja alueiden kehittämisestä yms. on vielä kesken. Kasvupalvelulaki • Perusteltu tarve uudistukselle: ”Alueelliset erot saatavuudessa ja laadussa”, ikääntymisen haasteet ja lisääntyvä kysyntä SOTE-palveluille • Mahdollisuutena: valinnanvapaus ja palveluosallisuus, palveluinnovatiivisuus • Järjestäjä-tuottaja malli. • Miten vuoropuhelu järjestäjän ja tuottajan välille toteutetaan? Laatukriteerit. Asiakkaan ääni? • Yhteistyörakenteet – miten saadaan synnytettyä yhteistyötä, kun kilpaillaan? • Juridisaatio – johtaako oligopolisoitumiseen? Pienet yksiköt häviävät. • Maakunnallinen itsehallintoalue – Rahoitus on yleiskatteellista, joten maakunta päättäisi rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta itsehallintonsa ja toimivaltansa rajoissa. • Mitkä ovat pol. prioriteetit? Kuinka turvataan työttömien yhdenvertaisuus?

MIKÄ ON KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUS TYÖLLISTÄMISEEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN? • Mitä palveluja jää? • Palkkatuki - Palkkatuen myöntämisestä säädetään erikseen alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa • Rekrytointi ja osaamispalvelut - säädetään julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetussa laissa • Mitkä palvelut ”uudistuvat”? • Kuntouttava työtoiminta. OTE-kärki hanke. Mitä tuore allianssimalli tuo mukanaan? • Muistettava: kuntoutus on kuntoutusta ja palkkatyötä – yhdistykset eivät voi järjestää kuntoutusta ilman ohjausresursseja!

MIKÄ ON KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUS TYÖLLISTÄMISEEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN? • Mitkä ovat riittävät kannustimet rahoittaa työllisyyspalveluita etenkin pitkäaikaistyöttömille? • Valtio ohjaa ja neuvoo - maakunta päättää • Maakuntien rahoituslaki - kasvupalvelutekijät: • työttömien työnhakijoiden määrä: 65 % • työttömyysaste 15 % • yritysten toimipaikkojen määrä 25 % • Nykyinen sakkomaksujärjestelmä työmarkkinatuessa (työttömyysturvalaki): • 300 pv. -1000 pv. 50 % valtio 50 % kunta työmarkkinatuen kustannuksista • 1000 pv. 30 % valtio 70 % kunta työmarkkinatuen kustannuksista • Uusi työmarkkinatuen rahoitusmalli? Kunnat ja maakunnat jakavat puoliksi osuutensa – riittävätkö kannustimet?

MIKÄ ON KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUS TYÖLLISTÄMISEEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN? • Kunnat valmistautuvat jo maakuntauudistukseen karsimalla yhdistysten tukea. Mikä on kuntien rooli maakuntauudistuksen jälkeen ja kuinka hyvin maakunnat jatkossa tukevat yhdistysten toimintaa? • Valtiovarainministeriön valmistelema ”Sote-muutosrajoitin” vaikuttaa myös kuntien sote-menoihin alentavasti. Mitä alemmat sote-menot nyt v. 2018 -2019, sitä suuremmat ovat kuntien pysyvät valtionavustukset v. 2020 lähtien: https: //www. kuntaliitto. fi/ajankohtaista/2017/kannattaako-sote-menoja-lisata-vaivahentaa-2018 -ja-2019

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN VÄLIAIKAISTA JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Lausuntopyyntö 6. 4. mennessä Laki aikaisintaan voimaan 1. 9. 2018 • Yksityistetään TE-palveluita käytännössä niin pitkälle kuin mahdollista • Järjestäjä tuottaja-malli, jossa palveluntarjoajat tuottavat: • Työnvälityspalvelut • Asiantuntija-arvioinnit • Ammatinvalinta- ja uraohjaus • Valmennus • Koulutuskokeilut • Työkokeiluohjaus • Työvoimakoulutus • Yritystoiminnan kehittämispalvelut • Työnhakijan palveluprosessin koordinointi

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN VÄLIAIKAISTA JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI • TE-toimistot edelleen vastaavat työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä jakavat karensseja jne. • Asiakas palautuu TE-toimiston asiakkaaksi, jos palveluprosessi ei etene. • Huolenaiheitamme: • Miten työttömän työnhakijan oikeudet, velvollisuudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat uudistuksessa? • Työvoimapoliittisen avustuksen tulevaisuus? • Julkisten palveluiden tuottajille on asetettava selkeät laatuvaatimukset. Tulevassa sotessa ja hankintamenettelyssä tulee voida yhteensovittaa eri palveluita siten, että se tukee vaikeasti työllistyvien työllistymistä huomioiden myös asumisen tarpeet ja sosiaalija terveyspalvelut. Miten tämä toteutuu väliaikaisessa palvelujärjestelmässä?

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN VÄLIAIKAISTA JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI • Huolemme on myös, mitkä ovat rahalliset kannusteet eri asiakasryhmien työllisyyspalveluiden järjestämisessä? Voiko uudistus johtaa ns. kermankuorintaan? Esimerkiksi Isossa-Britanniassa maksetaan vaikeasti työllistyvien palveluiden järjestämisestä nelinkertaista hintaa. • Onko mahdollisuus, että esityksen pohjalta syntyy ”ei terveitä” yritysverkostoja ja palveluita, joita ei valvota. Maksetaan esimerkiksi sellaisista työllisyyspoluista, jotka näennäisesti luovat työpaikkoja. Onko yksityisellä yrityksellä mahdollisuus sanella työttömälle työnhakijalle ehdot, jos vastentahtoisesti joutuu tehtäviin, jotka hänelle eivät sovellu?

MIKÄ ON KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUS TYÖLLISTÄMISEEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN? Yhdistysten lähtökohdat toiminnalle ja työllistämiselle • Vertaistuki – työttömien toiveet – mitä haluan, mitä osaan tehdä? • Asiakkaita ei valita – ovi auki kaikille (jos resurssit riittää) • Palvelut hyödyntävät myös työttömiä itseään – esim. ruokailu, liikunta yms. ryhmät • Monipuoliset vaikutukset – työllistyminen avoimille työmarkkinoille tärkeää, mutta niin on normaaliarkirytmin säilyminen, yhteenkuuluvuuden tunteet yms. Sosiaaliset ja terveydelliset hyödyt, sekä muut yleishyödylliset palvelut joita työllä järjestetään. • Rahoitus – hankkeet, työllisyysmäärärahat, kuntien tuet, myynti (alle 10 000 euroa 0 % alv), lahjoitukset Kasvupalvelut • Ylhäältä määritellään mitä palveluja tarjotaan ja mistä valitaan – neuvotteluprosessi? • Avoimille markkinoille työllistyminen mittarina – mikä on tarkasteluajankohta? 3 kk. 1 vuosi tms. ? • Johtaa asiakassegmentointiin, riskien minimointiin.

MIKÄ ON KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUS TYÖLLISTÄMISEEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN? • Yhteenvetona: • Jos ei työllisyyspoliittista hankerahaa korvaavaa tukea, niin todennäköisesti kolmannen • • • sektorin työllisyystoiminta vähenee melko reilusti. Miten kunnat toimivat maakuntauudistuksen jälkeen – myös ratkaisevaa yhdistysten tuelle. Mitä tapahtuu ammattimaiselle työllistämistoiminnalle? TYPO/kuntien avustus Palkkatuki edelleen mahdollinen - nyt jo kuitenkin 100 % tuki (65 % työajalle) skaalattu 3000 henkilöön per vuosi – joten suurin vähennys todennäköisesti jo nyt toteutettu Paljon riippuu maakuntien politiikasta – halutaanko panostaa työllisyyteen? Riippuu insentiiveistä – nyt insentiivit hakusessa. Mikä on kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuus maakuntien ja kuntien uudessa jaossa? Mitä tapahtuu asiakkaille, jos työllistyminen avoimille työmarkkinoille on ainoa asia mitä mitataan? • Tuottajille maksettaisiin enemmän niistä jotka ovat kauimpana työmarkkinoista? • Osallisuustulo? Mikä on niiden ihmisten yhteiskunnallinen osallisuus, joiden työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille?

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Rahakamarinportti 3, 3. krs, 00240 Helsinki Puh. 040 547 7090, 050 577 2580/Jukka Haapakoski jukka. haapakoski@tvy. fi, toimisto@tvy. fi www. tvy. fi ja www. tyottomat. fi Facebook: Työttömien Keskusjärjestö ry You. Tube: tvyrytube Twitter: tyottomat KIITOS!