Vision 2030 tiekartan toimeenpano Opetustarjontatypaja 7 2 2019

Vision 2030 tiekartan toimeenpano & Opetustarjontatyöpaja 7. 2. 2019 Synergiaryhmän etäkokous 21. 2. 2019 Eeva Polvi & Jukka Kohtanen, CSC – Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 ja kehittämishankkeiden myötä rakentuva palveluympäristö

Taustaa • Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmistelun. Taustalla muutokset, jotka vaikuttavat tieteen, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen toimintatapoihin, asemaan ja merkitykseen yhteiskunnassa • ” Visiossa esitetyt muutokset ja kehittämissuunnat luovat edellytyksiä nostaa korkeakoulujen vaikuttavuutta Suomen ja koko ihmiskunnan hyväksi” • http: //minedu. fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

2018 korkeakouluvision toimeenpanon valmistelu Opetusministerin asettamat vision toimeenpanoa koordinoivan johtoryhmä ja viisi valmisteluryhmää: 1) 2) 3) 4) 5) Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt • Valmisteluryhmien tehtävänä oli omien teemojansa osalta valmistella vision tavoitteita toteuttava kehittämisohjelma. Lisäksi ryhmien tehtävänä on laatia tiekartta, jossa tunnistetaan, vaiheistetaan ja aikataulutetaan pidemmän aikavälin toimenpiteet ja tukiohjelmat. • Korkeakouluvision tiekartta ja kehittämisohjelmat julkistettiin 31. 1. 2019

#korkeakouluvisio # korkeakoulutus 2030 #tutkimus 2030

OKM 31. 1. 2019

Kehittämisohjelma 1 Osaavimman työvoiman kotimaaksi Suomen osaamiskilpailukykyä, sivistystä ja vetovoimaa vahvistava korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen edellyttää korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamista, ensimmäistä tutkintoa suorittavien aloittajien määrän lisäämistä sekä suoritettavien tutkintojen määrän kasvattamista vuosina 2020 -2030. Jatkuva oppiminen ja kansainväliset osaajat vahvistavat Suomen osaamispääomaa. Kasvatetaan korkeakoulutettujen osuutta • • • Tutkintotavoitteita nostetaan vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein Jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta • • Valmistelu 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä Reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin Lisää ulkomaisia osaajia Suomeen • • Toimenpidekokonaisuus lisäämään ulkomaalaisia osaajia ja opiskelijoita Suomeen Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja. Ilmari Hyvönen (OKM) 8. 2. 2019

Kehittämisohjelma 2 Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö Digitalisaatio on yhteiskunnan merkittävä muutosvoima. Se edellyttää muutosta korkeakoulujen toimintatavoissa, opetuksen järjestämisessä ja koulutussisällöissä. Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö • Korkeakoulutuksen digitaalisuus edellyttää uudistuvaa pedagogiikkaa. • Palveluympäristö parantaa koulutuksen saavutettavuutta, joustavuutta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä maailmanlaajuista yhteistyötä. Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu • Lisätään korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja sekä uudistetaan pedagogiikkaa. • Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi. Ilmari Hyvönen (OKM) 8. 2. 2019

Palveluympäristö parantaa koulutuksen saavutettavuutta, joustavuutta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä maailmanlaajuista yhteistyötä. eli mm. • Korkeakoulujen kansallinen ja laajempi yhteistyö korkeakoulutuksen järjestämisessä… • Palveluympäristö = korkeakoulujen yhteisistä (opintopolku. fi, VIRTA, OILI, …) ja omista järjestelmistä ja ratkaisuista ja niiden yhteyksistä (rajapinnat, yhteentoimivuus, ”palveluväylä”) koostuva kokonaisuus, ml. yhteydet maan rajojen yli Mm. korkeakoulujen kärkihankerahoitusta saaneissa kehittämishankkeissa kehitetty ja kehitetään yhteistä koulutusta ja yhteisiä määrityksiä ja palveluja (Ristiinopiskelu, e. AMK, jne…), mutta kokonaisuutta pitää koordinoida ja ohjata yhteisesti yhteen suuntaan Taustaa, ks. esim. työryhmien taustaportti: - https: //minedu. fi/documents/1410845/12021888/Visiotyo ryhmien+yhteinen+taustaraportti_v 2. pdf - https: //minedu. fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakouluvision-tiekartta-ja-kehittamisohjelmat -julkistettiin Ilmari Hyvönen (OKM) 8. 2. 2019

Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2018 -2020: 40 M€ 2017 -2019: 25 M€ AMK (10 hanketta) = 11, 8 M€ Kielten opetus Aalto-yliopisto: 1 788 000€ Haaga-Helia AMK: 3 324 400€ Opiskelijavalinnat Metropolia AMK: 2 085 000€ Helsingin yliopisto: 2 929 500€ Jyväskylän yliopisto: 2 910 400€ Korkeakoulupedagogiikan/ digipedagogiikan osaamisen kehittäminen Oulun AMK: 700 000€ Turun yliopisto: 3 005 500€ Yrittäjyys Aalto-yliopisto: 1 140 000€ Aalto-yliopisto: 2 534 800€ YO (7 hanketta) = 13, 2 M€ AMK (9 hanketta) = 18, 5 M€ Työhön kiinnittyminen, uraohjaus, työelämäpedagogiikka Haaga-Helia 1 790 100€ Arcada: 342 900€ Jyväskylän yliopisto: 2 509 900€ Ristiinopiskelu, yhteiset tietojärjestelmät ja oppimisalustat, oppimisanalytiikka Tampereen yliopisto: 1 347 000€ Itä-Suomen Yliopisto 3 588 100€ Tampereen AMK 2 293 300€ Oulun yliopisto 1 531 000 Avoin TKI toiminta Seinäjoen AMK: 1 414 600€ YO (10 hanketta) = 21, 5 M€ Opiskelukyky, hyvinvointi ja esteettömyys Jyväskylän yliopisto: 1 982 200€ Alakohtainen kehittäminen, yhteinen opintotarjonta ja oppimateriaalit bioanalytiikka SOTE-satelliittikoulutus biotalous esittävä taide restonomikoulutus muotoilu liiketoimintaosaaminen palliatiivinen hoito SOTE-ala lääketieteet sairaanhoitajakoulutus automaatiotekniikka tietojenkäsittely ja ICT –ala kiertotalous kestävä kehitys luonnontieteet Metropolia AMK: 350 000€ Metropolia AMK: 581 100€ Laurea AMK: 750 000€ Hämeen AMK: 1 655 200€ Turun yliopisto: 1 006 400€ Metropolia AMK: 547 000€ Jyväskylän AMK: 3 000€ Kajaanin AMK: 1 535 000€ Seinäjoen AMK: 1 359 600€ Helsingin yliopisto: 1 491 100€ Laurea AMK: 3 065 000€ Lapin AMK: 2 526 900€ Ilmari Hyvönen (OKM) 21. 5. 2018 Oulun yliopisto: 3 210 000 € Savonia AMK: 1 035 000 € Aalto-yliopisto: 1 680 200 € Lahden AMK: 2 016 200 € Helsingin yliopisto: 900 000€ Turun yliopisto: 1 179 000€

Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö: kehittämisohjelman toimeenpanon tuki "Korkeakoulutuksen digitaalisen palveluympäristön kehittämistä tukevat myös useiden kärkihankerahoitusta saaneiden kehittämishankkeiden toimet. Tällaisia ovat erityisesti e. AMK, ristiinopiskelun kehittämishanke ja Digicampus -hanke. Korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö kytkeytyy jo käynnistyneeseen oppimateriaalitietovarannon kehittämiseen ja Opetushallituksen toteuttamaan opintopolku. fi -palvelun kehittämiseen. Ohjelman toimeenpanossa hyödynnetään lisäksi CSC: ltä hankittavia koordinaatio-, määrittely- ja selvitystoimia. ” Rakenteilla wikisivusto korkeakouluvision toimeenpanon tueksi Työskentelyalue, materiaalit, viestintä Opetustarjontatiedonsiirtomääritys: työpaja 7. 2. 2019 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta ka. csc. fi OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyö 2018 -2019

Opetustarjontatyöpaja 7. 2. 2019 Synergiaryhmän etäkokous 21. 2. 2019 Jukka Kohtanen, CSC – Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Taustaa ja tavoitteet • OKM: n, e. AMK-hankkeen ja CSC: n järjestämä työpaja • Kootaan yhteen OKM: n rahoittamien korkeakoulutuksen kehittämishankkeiden toimijoita, jotka pohtivat opetustarjontaan ja sen esittämiseen liittyviä asioita. • Mukaan kutsuttiin erityisesti kehittämishankkeet mutta tilaisuus oli avoin myös muille – esim. järjestelmäratkaisujen edustajia • Ylätason tavoitteena edistää opetustarjontatietojen yhdenmukaistamista, yhteentoimivuutta ja saatavuutta korkeakoulukentällä. o Tavoitetta lähestyttiin kolmessa eri työryhmässä

Alustukset • OKM Hyvönen kertoi opetustarjontatiedon yhteentoimivuudesta osana Visio 2030 tiekartan toimeenpanoa • OPH Kauppi avasi suunnitelmia Opintopolun kehittämiseen • Lisäksi kolme työryhmien työskentelyä alustavaa esittelyä: o Sami Hautakangas, Ri. Ke o Hannu Ikonen, e. AMK o Pirjo-Leena Forsström, CSC

Työryhmät 1 + 3 • Alkuperäiset työryhmät 1 ja 3 yhdistettiin yhdeksi työryhmäksi • Työryhmä 1 käsitteli opetustarjontaskeemaa (tietotasolla) ja pyrki tunnistamaan niitä osia, joita tulisi erityisesti kehittämishankkeiden näkökulmasta huomioida tai laajentaa o Keskustelua esim. pyrkimyksestä päästä yhteisiin koodistoihin sekä mahdollisista eroista yo- ja AMK-sektorien välillä sekä opetussuunnittelukierrosten vuosikellosta • Työryhmässä 3 visioitiin tulevaisuuden tarpeita koulutusten kuvaustiedoille ja mahdollisia ratkaisuja niiden saatavuuden varmistamiselle o Tarpeita löytyi opiskelijaliikkuvuudesta työnantajiin ja DS: ään o Pohdittiin esim. hajautetun ja keskitetyn palvelun eri puolia ja kv. tietovarantoa 15

Työryhmä 2 • Työryhmä 2 keskittyi opetustarjonnan esittämisen tarpeisiin • Nykytilanteessa tarjontatietojen esittämisen ratkaisut ovat moninaisia o Valtakunnallinen keskitetty palvelu, alakohtaiset portaalit ja korkeakoulujen omat palvelut o Tämänhetkisen tilanteen todettiin olevan fragmentoitunut • Opintopolun rooli kaikenkattavana opetustarjontapalveluna • Opetustarjontatietojen esittäminen on tiiviisti yhteydessä ilmoittautumiseen o Tarjontatietoja voisi esittää sekä keskitettynä että hajautettuna kunhan ilmoittautumispalvelut ovat yhteentoimivia • Tulee huomioida myös tulevaisuuden tarpeet esim. jatkuvan oppimisen tarpeet 16

Työpajan jälkeen • Isoon kuvaan toivottiin selkiyttämistä – mihin ollaan menossa • Osa osallistujista toivoi enemmän konkretiaa ja yhteistä kehittämistä • Yhdistetyissä työryhmissä ei ollut riittävästi aikaa työskentelylle • Toivottiin lisää työpajoja o Erityisesti Ristiinopiskelupalvelun myötä olisi hyvä järjestää käytännönläheisiä työpajoja • Koettiin tärkeäksi kuulla OKM: ltä ajatuksia tulevaisuuden visiosta • Keskustelua tulisi edistää eri tasoilla o Varmistetaan olemassaolevan materiaalin hyödyntäminen 17

Jatkotyöskentely • Työryhmä 1 opetustarjontaskeema o Työstetään Ri. Ke-hankkeessa mm. mappaamalla tietoja skeemojen ja järjestelmien välillä o Yhteiselle sivulle lisätään lista skeeman tiedoista ja mahdollistetaan kommenttien esittäminen • Työryhmä 2 o Työ jatkuu Visio 2030 myötä yhteistyössä OPH: n kanssa. • Työryhmä 3 tarjontatietojen saatavuus o Keskustelu jatkuu myöhemmin, mutta ensisijaisena ratkaistavana asiana on ryhmien 1 ja 2 aiheet. Historiatietojen saatavuus rakentuu edellisten pohjalta. • Työpajan sivut: https: //wiki. eduuni. fi/x/Aov 6 B 18

Kiitos! facebook. com/CSCfi opi@csc. fi etu. suku@csc. fi twitter. com/CSCfi youtube. com/CSCfi linkedin. com/company/csc---it-center-for-science github. com/CSCfi Kuvat CSC: n arkisto ja Thinkstock