Tervetuloa opiskelemaan filosofiaa Olet aloittamassa filosofian vanhimman tieteen

Tervetuloa opiskelemaan filosofiaa! Olet aloittamassa filosofian, vanhimman tieteen opiskelemisen. Nyt päästään asiaan! ONNITTELUT!

Mitä filosofia on? Mitä tulee mieleen sanasta filosofia? Kirjoita ainakin viisi sanaa / asiaa.

Mitä filosofia on? Filosofia tarkoittaa kirjaimellisesti ”viisauden rakastamista”. Kreikaksi ”filia” = rakkaus/ystävyys, ”sofia” = viisaus

Kurssin suorittaminen - Läsnäolo oppitunneilla, tunnollisuus ja aktiivisuus vaikuttaa luonnollisesti positiivisesti arviointiin - Normaaliin tapaan max. 6 poissaoloa (3. + 4. jakso) – määrän ylittyessä annetaan jotain lisätehtävää - Välikertaus 3. jakson lopulla - Loppukertaus 4. jakson lopulla -Lyhyt esseekirjoitus

Mitä filosofia on? Filosofia on enemmän taito- kuin tietoaine: - Filosofian teoriaperinteen tunteminen antaa hyvät viitekehykset ajattelulle - Tärkein päämäärä kuitenkin oman ajatteluntaidon kehittyminen

Mitä filosofia on? - Konkreettisesta abstraktiin ajatteluun - Ajattelu käsitteiden avulla - Kokonaisuuksien hahmottaminen - ”Syvällistä ymmärrystä ei voi saavuttaa googlettamalla” - Kysymykset yhtä tärkeitä kuin vastaukset

PHILOSOPHER: I'VE GOT A QUESTION FOR ALL YOUR ANSWERS. Eli: kysymykset ovat jopa vastauksia tärkeämpiä.

Filosofiset kysymykset Tehtävä: - Keksi viisi arkista kysymystä (eri kuin s. 17 kysymykset). - Johda kaikista viidestä arkisesta kysymyksestä jokin filosofinen kysymys.

Filosofian osa-alueet Teoreettinen filosofia: - Metafysiikka - Tietoteoria (epistemologia) - Logiikka Käytännöllinen filosofia: - Etiikka -Yhteiskuntafilosofia - Estetiikka

Filosofian alku - Taustalla: kreikkalainen mytologia ja jumalat maailmanselityksen pohjana - Ensimmäiset filosofit alkoivat esittää maailmalle ja ilmiöille luonnollisia selityksiä (yliluonnollisten ja myyttisten sijaan) → Länsimainen filosofia syntyi n. 600 -500 eaa. Tienoilla - Ensimmäisiä filosofeja kutsutaan yleisesti ”luonnonfilosofeiksi” (myös ”esisokraatikoiksi”)

Filosofian alku - Useat luonnonfilosofit esittivät, että todellisuus koostuu pohjimmiltaan jostain tietystä elementistä - Neljä ”peruselementtiä”: maa, ilma, tuli, vesi - Thales - Pidetään ensimmäisenä filosofina - Kaikki on syntyisin vedestä

Filosofian alku - Pythagoras - Numerot maailmankaikkeuden peruselementteinä, koko maailmankaikkeus on luvuilla ilmaistavissa olevaa harmoniaa - Kolmisointu

Filosofian alku - Herakleitos - Muutos maailmankaikkeuden Peruselementtinä – vain Muutos on pysyvää. - ”Kaikki virtaa, eikä samaan virtaan ole mahdollista astua Kahdesti”.

Filosofian alku - Sofistit - Kiertäviä viisauden opettajia - Sofia = viisaus - Keräsivät palkkiota opetuksestaan - Protagoras: ”Ihminen on kaiken mitta”.

SOKRATES (471 – 399 eaa. ) - ”Länsimaisen filosofian isä” - Ei kirjoittanut itse mitään - Ateenalainen ”katufilosofi”, keräsi paljon kuuntelijoita mutta herätti myös Paljon ärtymystä - ”Sokraattinen metodi”: kyseenalaistaminen ja perusteluiden tivaaminen. - Tarkoituksena löytää yleispätevät määritelmät esim. hyvyydelle, totuudelle ja kauneudelle. - Ensimmäinen suuri moraalifilosofi

SOKRATES - Sai syytteen jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä - Tuomittiin kuolemaan - Joi myrkkypikarin, vaikka ystävät suosittelivat hänelle maanpakoa - Katsoi velvollisuudekseen noudattaa lakia, vaikka se olikin epäoikeudenmukainen

PLATON (427 – 347 eaa. ) - Sokrateen tunnetuin oppilas - Kirjoitti dialogeja, joissa Sokrates yleensä pääosassa (tärkeimmät lähteet Sokrateen opetuksista) → ”Sokraattinen ongelma”: Mitkä ovat Sokrateen aitoja puheita? Missä Platon puhuu ”Sokrateen suulla”? - Perusti Akatemia-nimisen filosofikoulun Ateenaan - Platonin kirjoitukset, länsimaisen filosofian perusta

PLATON (427 – 347 eaa. ) - Platonin kuuluisimmat opetukset: - Ideaoppi: - Aistein havaittava maailma on toissijainen, se ainoastaan heijastaa todellisempaa ”ideoiden maailmaa” - Luolavertaus (näistä lisää, kpl 14) - Valtio: - Teos, jossa Platon kehitteli utopian ihanneyhteiskunnasta - Viisaat filosofit hallitsijana

ARISTOTELES (384 – 322 eaa. ) - Platonin oppilas - Toisin kuin opettajansa, Aristoteles keskittyi ympäröivän maailman tarkkailuun - Kirjoitti laajoja tutkielmia eri elämänalueista: luonto, etiikka, hallintomuodot, runous jne. → Länsimaisen tieteen perusta

Platonin luolavertaus kuvana:

Filosofia – ajattelun taitoa (kpl 5) - Kaikki lähtee ihmettelystä • Esim. lapsen ”miksi”-kysymykset - Seuraava vaihe: ongelman tarkempi muotoilu • Kysymyksestä muokataan selkeä ja johdonmukainen - Mahdollisia vastauksia etsiessä: • • Pyritään irti ennakko-oletusten kahleista Huomioidaan näkökulman vaikutus (esim. aurinko/maakeskeisyys, henkilön omat intressit jne. )

1. Reflektio - oman toiminnan ja ajattelun tarkastelemista 2. Käsitteellinen ajattelu - kyky etsiä asioille yleispäteviä määritelmiä - Erottavat ihmisen (muista) eläimistä?

Logiikka & argumentaatio - Logiikka = λογική [logikē] (sanasta 'logos') = ”sana”, ”järjestys”, ”järki” • Tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja • Aristoteles ensimmäinen suuri logiikan tutkija - Argumentti = väite ja sen perustelu • Muodostuu premisseistä (P 1, P 2. . . ) ja johtopäätöksestä (JP)

Deduktiivinen päättely - Loogisesti sitovaa • • Päättely: yleinen → yksittäinen Jos premissit (P 1, P 2. . . ) ovat tosia, myös johtopäätös (JP) on välttämättä tosi. • Esim: P 1: Kaikki kissat osaavat kehrätä. P 2: Petteri on kissa. JP: Petteri osaa kehrätä. (PÄTEVÄ) [Mutta huom. ! P 1: Opettajille tarjotaan pullaa. P 2: Minulle tarjotaan pullaa. JP: Minä olen opettaja. (EPÄPÄTEVÄ!) ]

Induktiivinen päättely - Ei koskaan ehdottoman pätevää • Päättely: yksittäinen → yleinen • Esim: P 1: Olen nähnyt kymmenentuhatta lehmää. P 2: Yksikään niistä ei osannut lentää. JP: Lehmät eivät osaa lentää.

Esimerkki deduktiivisesta päättelystä Aristoteleelta: P 1: Kaikki raunioituneet rakennukset ovat kiehtovia. P 2: Jotkut temppelit ovat raunioituneita. JP: Jotkut temppelit ovat kiehtovia. (Pätevä / epäpätevä)

Lisää esimerkkejä deduktiivisesta päättelystä: (Päteviä vai epäpäteviä? ) P 1: Kaaleppi on mörkö. P 2: Kaikki möröt ovat synkkiä. JP: Kaaleppi on synkkä.

P 1: Sokrates on kuolevainen. P 2: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. JP: Sokrates on ihminen.

P 1: Jos Maija jää kotiin, niin hänellä on tylsää. P 2: Maija jää kotiin. JP: Maijalla on tylsää.

P 1: Jos Maija jää kotiin, niin hänellä on tylsää. P 2: Maijalla on tylsää. JP: Siispä Maija jäi kotiin.

P 1: Jos Maija jää kotiin, niin hänellä on tylsää. P 2: Maijalla ei ole tylsää. JP: Maija ei jäänyt kotiin.

P 1: Jokainen ihminen on laulun arvoinen. P 2: Vesa on ihminen. JP: Vesa on laulun arvoinen.

P 1: Jos tulivuori purkautuu, Pompeji tuhoutuu. P 2: Tulivuori purkautuu. JP: Pompeji tuhoutuu.

P 1: Volvo on auto. P 2: Cadillac on auto. JP: Volvo on Cadillac.

P 1: Volvo on auto. P 2: Jokainen auto on Cadillac. JP: Volvo on Cadillac.

Erilaisia suhtautumistapoja tietoon - Dogmatismi - Skeptisismi - Relativismi - Kriittinen realismi

Dogmatismi - Dogma (lat. ) = opinkappale - Dogmatismi = ”opillisuus”, ”oikeaoppisuus” - Näkemys, jonka mukaan oikea tieto on saavutettu, eikä sitä ole tarpeen kyseenalaistaa Kumpi seuraavista on mielestäsi dogmaattinen lause? Voisivatko molemmat olla? ”Jumala loi maailman kuudessa päivässä. ” ”Maailmankaikkeus sai syntynsä alkuräjähdyksessä. ”

Skeptisismi - Varman tiedon mahdollisuus kyseenalaistetaan - Yleisestikin lähtökohtana kyseenalaistaminen - Antiikin skeptikot: tietoa ei voi saavuttaa - Paradoksi: miten skeptikon mukaan voisi tietää, että ei voi tietää?

Relativismi - Tieto ja totuus suhteellisia käsitteitä - ”Minun totuuteni”, ”sinun totuutesi” - Oikea ja väärä suhteellisia käsitteitä - Postmoderni filosofia: tiede ja luonnonlait sopimuksenvaraisia rakennelmia, eivät absoluuttisia totuuksia

Kriittinen realismi - Pätevää tietoa ympäröivästä todellisuudesta voidaan saada - Tieteellinen menetelmä - Luottamus parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, mutta silti kriittisyys ja kyseenalaistaminen → tutkimus voi aina tuoda uutta, parempaa tietoa

Mikä argumentointivirhe on kyseessä? (s. 52 – 53) Ennen kuin kuuntelette Arskaa, muistuttaisin että hän on ollut vankilassa.

Maija: ”Mun mielestä meidän perheessä voitaisiin säästää enemmän energiaa. ” Matti: ”Miksi sä haluat tehdä meidän elämästä jotain keskiaikaista kylmässä ja pimeässä kitumista? ” Maija: ”No just. Mut samalla me voitais sitten käydä vähän vähemmän töissä kun rahaa säästyis ja olla enemmän perheen kanssa…” Matti: ”Voi h*****ti. Että meinaat samaan syssyyn ajaa meidät vielä köyhäintaloonkin? Ei kiitos. ”

Pienille lapsille, jotka nukkuvat valot päällä, kehittyy myöhemmällä iällä likinäköisyyttä.

Obaman jälkeen Trumpin aikana USA: n talous jatkoi nousuaan, siispä Trump oli hyvä presidentti.

USA: n on turha saarnata ihmisoikeuksista, kun se itsekin teloittaa omia kansalaisiaan.

Sensurointi aloitetaan yleensä paheksutuimmasta materiaalista, mutta jos edes sellaisen sensurointi sallitaan, vallanpitäjien on helppo laajentaa sensuurin alaa vähältä muuhunkin, ja ennen pitkää olemme sensuurin armoilla ja isoveli valvoo kaikkea.

Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.

Salli kertoi, että sen naapurissa on labradorinnoutaja. Se haukkuu sitä aina, kun se menee ohi, ja joskus se juoksee auton perässä. Ei kannata hommata labradorinnoutajaa.

Sota ei ole ikinä oikeutettua. Mieti nyt miltä kuolevasta sotilaasta tuntuu!

Bart Simpson, pystytkö osoittamaan, että et tehnyt häirikkösoittoja Moen kapakkaan eilen illalla?

Vapaa kasvatus on syvältä. Vanha kansa tietää, että joka vitsaa säästää se lastaan vihaa.

Kausaalinen selitys - ”Causa” (lat. ) = syy - Kausaliteetti tarkoittaa syy-seuraussuhdetta - Kausaalinen selitys = ilmiö selitetään sitä edeltävillä tekijöillä • • • Esim. Vettä sataa, koska vesistöistä haihtunut vesi on tiivistynyt pilviksi, jotka tarpeeksi tiivistyttyään satavat takaisin maanpinnalle. Esim. Jenni juoksee, koska kello ei herättänyt ajoissa. Esim. Eliölajit ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana luonnonvalinnan kautta.

Teleologinen selitys - ”Telos” (lat. ) = päämäärä, lopputulos - Teleologinen selitys = ilmiö selitetään päämäärästä käsin, toiminta nähdään tavoitteellisena. • • • Esim. Ulkona sataa, jotta kasvit saisivat vettä. Esim. Jenni juoksee, jotta ehtisi kouluun. Esim. Eliölajit ovat kehittyneet kohti korkeampaa älykkyyttä ja tietoisuutta. Ovatko kaikki kausaaliset ja teleologiset selitykset uskottavia? Onko jossain tapauksessa toinen selitystapa toista pätevempi?

Määrällinen ja laadullinen tutkimus - Määrällinen (kvantitatiivinen tutkimus) • • Numerot, mittaukset, tilastot Tilastollisia yleistyksiä (induktiivinen metodi) - Laadullinen (kvalitatiivinen) tutkimus • • • Esim. avoimet haastattelut Tavoitteena ymmärtää ihmisten kokemuksia Yleistettävyys vaikeampaa

Kritiikki tiedettä kohtaan - Skientiesmi-kritiikki • • Skientismi = ”tieteteisusko”, ajatus tieteen 'kaikkivoipaisuudesta' Voiko tiede selittää kaikkea? Toisaalta, ajatteleeko kukaan, että tiede voisi selittää kaiken? - Postmodernismi • Relativistinen näkemys → Tiede on vain yksi todellisuuden selitystapa muiden joukossa. Ovatko luonnonlaitkin tiedemisten ”äänestämiä”? - Feministinen kritiikki • Tiedettä on tehty pääasiassa miesnäkökulmasta

Mitä tieto on? - Epistemologia, tieto-oppi - filosofian osa-alue - Tiedon klassinen määritelmä (Platon): ”Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. ”

Empirismi - Tieto perustuu havaintoon - Tieto on a posteriori (lat. ”jälkeenpäin”, eli tieto tulee havainnon jälkeen) Rationalismi - Tieto perustuu järkeen - Tieto on a priori (lat. ”ennen”, eli tieto ennen havaintoa)

Kuuluisia empiristejä JOHN LOCKE (1632 – 1704) - Mieli on ihmisen syntyessä Tyhjä taulu, tabula rasa → Kaikki mielen sisältö hankitaan aistien kautta - Kokemus ”piirtää jäljen” tyhjään tauluun - Syntyperäistä tietoa ei olemassa

Kuuluisia empiristejä DAVID HUME (1711 – 1776) - Kausaliteetti (syy-seuraussuhde) on aistiemme tavoittamattomissa → Voimme havaita vain yksittäisiä tapahtumia, emme niiden välille oletettuja syitä ja seurauksia - Humen giljotiini: ”Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden tulisi olla”. (”No ought from is”. )

Kuuluisia rationalisteja PLATON - Ideoiden maailma, jota aistiemme havaitsema maailma häilyvästi heijastaa - Esim. tuolin idea vs. havaitsemamme tuolit

Kuuluisia rationalisteja RENE DESCARTES (1596 – 1650) - Skeptinen metodi: • • • Lähtökohtana kaiken epäily Jääkö jäljelle mitään, mitä ei voi epäillä? Aistit voivat pettää – mistä tiedän, etteivät ne petä juuri nyt? Tai etten näe unta juuri nyt? Entä jos ilkeä demoni johtaa Descartesia koko ajan harhaan? Siltikin on varmaa, että Descartesilla on juuri nyt näitä epäilyksiä, että hän ajattelee juuri nyt jotakin. – ”Ajattelen, siis olen!” (Cogito, ergo sum!) (I think, therefore I exist!)

KANT: Rationalismin ja empirismin yhdistäjä - Tieto saadaan aistein, mutta se tapahtuu järjen rakenteiden varassa • • Aistihavainnot ”suodattuvat” mielen kategorioiden lävitse Peruskategorioita esim: aika, paikka, ykseys, moneus, kaikkeus, olemassaolo ja olemattomuus, syy-seuraus, mahdollisuus ja mahdottomuus, välttämättömyys, satunnaisuus… - Filosofian ”kopernikaaninen käänne” (tai kantilainen) • Pohjana esim. psykologian kehittymiselle tieteenalana

Metafysiikka - Kreik. ”meta + fysika” = fysiikan jälkeen • Nimtys syntyi tavasta nimetä Aristoteleen ”Fysiikan” jälkeisiä teoksia, joissa pohdittiin fysiikan perustaa ja kaikkeuden rakennetta - Metafysiikan perinteiset osa-alueet: • Kosmologia – – • Teologia – – • Maailmankaikkeuden rakenne ja luonne Nykyään: fysiikka ja tähtitiede Jumalan olemassa olo, jumalan käsite Myös osittain irtautunut filosofiasta omaksi alakseen Ontologia – Olemassaolon luonne: mitä on olemassa ja miten

Klassiset ontologian teoriat – mitä on olemassa? - Monismi (substansseja on vain yksi): • • Materialismi Idealismi - Pluralismi (substansseja on useampia) • Dualismi - Substanssi = perusaines; se, josta todellisuuden ajatellaan pohjimmiltaan koostuvan

Materialismi - Todellisuus koostuu aineesta / materiasta / fysikaalisista ilmiöistä, muuta ei ole • • Esim. antiikin atomioppi (Demokritos) Nykyluonnontieteiden lähtökohta • Ongelma: miten voidaan selittää ajatukset, tunteet, mieli jne. ? – • Materialismin vastaus: ne ovat vain aivokuoren kemiallisia ja sähköisiä reaktioita Toinen ongelma: jos kaikki on vain ainetta, onko olemassa vapaata tahtoa?

Idealismi - Todellisuus on ensisijaisesti henkinen, ei aineellinen • • • Ideat ja käsitteet todellisuuden perusta, ei materia Äärimmäinen muoto: aineellista todellisuutta ei ole Maltillinen muoto: aineellinen todellisuus olemassa, mutta henkinen on tärkeämpi - Objektiivinen idealismi: Ideoiden henkinen todellisuus on olemassa ihmismielestä riippumatta (esim. Platon) - Subjektiivinen idealismi:

Idealismi - Platonin ideaoppi: - Näkyvä ”aistimaailma” on häilyvä, luulojen ja havainnon kohde - ”Ideamaailma” on todellinen ja muuttomaton, varsinaisen tiedon kohde - Vrt. aistimaailman konkreettiset ihmiset ja koirat – ideamaailman ihmisen ja koiran idea - Kts. Luolavertaus s. 130 – 131 - Ongelma: ”ideamaailman” olemassaoloa mahdoton osoittaa sen paremmin todeksi kuin epätodeksikaan?

Idealismi - George Berkeley (1685 – 1753): • • • Oleminen on havaituksi tulemista, ”esse est percipi” Mielensisäiset havainnot ja ideat kaikki, mistä voidaan tietää Asiat ovat olemassa vain, jos joku havaitsee ne! (Mutta… Berkeley oli piispa, ja hän tuli siihen johtopäätökseen, että Jumala havaitsee kaiken. ) - Berkley uskoi, että on olemassa vain Jumala ja olentojen sielut, mutta ei materiaalista maailmaa. - ”Aistihavaninnot” ovat vain Jumalan sieluille antamaa mielensisäistä aistitietoa - Subjektiivisen idealismin ongelma: – Miten selittyisi mielemme havaintojen

Dualismi - Näkemys, jonka mukaan on olemassa kaksi substanssia, materiaalinen ja henkinen todellisuus – Ihmisellä sekä ruumis että mieli/henki/sielu – Arkiajattelussa yleinen näkemys, vastaa ihmisen kokemusta itsestään – Descartes: • – Ruumis on pelkkä kone, jota siitä irrallaan oleva henkinen ihmismieli ohjaa Dualismin ongelma: mieli-ruumis-ongelma • Miten fyysinen ruumis ja aineeton mieli voivat

Karl Popper (1902 - 1994) - ”Kolme maailmaa”: • Maailma 1: fysikaaliset oliot ja tapahtumat – • Maailma 2: mentaaliset oliot ja tapahtumat – • Pöytä, koira, musta aukko, painovoima. . . Ajatukset, tunteet, aikomukset. . . Maailma 3: abstraktit oliot ja tapahtumat – Ihmismielen ja ihmisyhteisöjen tuotteet: small talk, jalkapallo (peli), Family Guy, Rudolf Steiner -koulu. . .

- konstruktio = rakennelma - Missä määrin todellisuus on ihmismielen konstruktio? - Eri aikakausina ihmisen mielen ”kategoriat” erilaisia? • Mitä kivikautinen ihminen ”näkisi” Helsingin keskustan iltapäiväruuhkassa? - Kielen vaikutus → mieli → käsitys todellisuudesta • • • Menneeseen viittaavat aikamuodot → menneisyys enemmän olemassa ihmisille? Ei mennyttä aikamuotoa → menneisyys vähemmän olemassa ihmisille? Kielen maskuliini- ja feminiinimuodot