SYDN JA VERENKIERTOELIMISTN RAKENNE JA TOIMINTA VERENKIERTOELIMISTN TEHTVT

  • Slides: 10
Download presentation
SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN RAKENNE JA TOIMINTA

SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN RAKENNE JA TOIMINTA

VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄT Hapen kuljetus eri kudoksiin ja hiilidioksidin kuljetus keuhkoihin Ravinteiden kuljetus ruuansulatuskanavasta kudoksiin

VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄT Hapen kuljetus eri kudoksiin ja hiilidioksidin kuljetus keuhkoihin Ravinteiden kuljetus ruuansulatuskanavasta kudoksiin Kuona-aineiden kuljetus maksaan ja munuaisiin, joissa ne käsitellään ja poistetaan elimistöstä Hormonien (kemiallisten viestien) kuljetus kohdesoluihin Ruumiinlämpötilan pitäminen tasaisena eri puolilla kehoa Elimistön puolustukseen osallistuminen kuljettamalla vastaaineita ja veren valkosoluja Homeostaasin ylläpito

VERENKIERTO Valtimot eli arteriat vievät verta sydämestä poispäin Valtimot haarautuvat elimistössä ja muodostavat tiheän

VERENKIERTO Valtimot eli arteriat vievät verta sydämestä poispäin Valtimot haarautuvat elimistössä ja muodostavat tiheän hiussuoniverkoston Hiussuonien seinämien läpi happi ja ravinteet siirtyvät solujen käyttöön Hiussuonista veri kulkee laskimoiden eli veenojen kautta takaisin kohti sydäntä

ISO JA PIENI VERENKIERTO Hapekas veri kulkee vasemmasta eteisestä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen

ISO JA PIENI VERENKIERTO Hapekas veri kulkee vasemmasta eteisestä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen aortan kautta isoon verenkiertoon Niukkahappinen ja hiilidioksidipitoinen veri palaa ylä- ja alaonttolaskimoa pitkin sydämen oikeaan eteiseen Oikean kammion pumppaama veri siirtyy keuhkovaltimorunkoa pitkin pieneen verenkiertoon Keuhkoista hapekas, niukasti hiilidioksidia sisältävä veri palaa neljää keuhkolaskimoa pitkin sydämen vasempaan eteiseen

SYDÄMEN TOIMINTAKIERTO Sydänlihaksen supistumisvaihe eli systole ja veltostumisvaihe eli diastole vuorottelevat Sydänlihaksen supistumisen saa

SYDÄMEN TOIMINTAKIERTO Sydänlihaksen supistumisvaihe eli systole ja veltostumisvaihe eli diastole vuorottelevat Sydänlihaksen supistumisen saa aikaan sinussolmukkeessa alkunsa saava sähköinen impulssi Levossa vasen kammio työntää jokaisen systolen aikana aorttaan ja oikea kammio keuhkovaltimorunkoon n. 70 ml verta (iskutilavuus) Sydämen syke (lyöntitaajuus) nousee rasituksessa Sydämen pumppaustyö aiheuttaa verisuonistoon verenpainetta

SYDÄMEN LÄPÄT Läppien toiminta estää veren kulkua takaisin päin Mitraali- eli hiippaläppä: vasemman eteisen

SYDÄMEN LÄPÄT Läppien toiminta estää veren kulkua takaisin päin Mitraali- eli hiippaläppä: vasemman eteisen ja kammion välissä Trikuspidaaliläppä: oikean eteisen ja kammion välissä Aorttaläppä: vasemmasta kammiosta lähtevän aortan tyvessä Keuhkovaltimo- eli pulmonaaliläppä: oikeasta kammiosta lähtevän keuhkovaltimorungon tyvessä

VERENKIERRON SÄÄTELY Aivojen vasomotorinen keskus säätelee verenkiertoa vaikuttamalla sydämen toimintaan ja verisuonten supistumistilaan Sympaattinen

VERENKIERRON SÄÄTELY Aivojen vasomotorinen keskus säätelee verenkiertoa vaikuttamalla sydämen toimintaan ja verisuonten supistumistilaan Sympaattinen hermosto: verenkierron tehostuminen esim. äkkitilanteissa Parasympaattinen hermosto: sydämen toiminnan hidastaminen ja rauhoittaminen esim. levossa Monet hormonit: säätelevät sydämen rytmiä ja supistumista Paikallinen itsesäätely

VERISOLUISTA Aikuisella 4 -5 l verisoluista ja plasmasta koostuvaa verta Punasolut eli erytrosyytit: hapen

VERISOLUISTA Aikuisella 4 -5 l verisoluista ja plasmasta koostuvaa verta Punasolut eli erytrosyytit: hapen kuljetus kudoksiin Valkosolut eli leukosyytit: elimistön puolustusjärjestelmä, esim. syöjäsolut ja vasta-aineiden valmistus Verihiutaleet eli trombosyytit: osallistuvat verenvuotojen tyrehtymiseen ja hyytymän muodostamiseen Veriplasma: proteiinipitoista, monet veren kuljettamat aineet (esim. hormonit, ravinto) ovat kiinnittyneinä plasman proteiineihin