Maa ja aurinkoenergian hydyntminen kerrostalorakentamisessa jatko hankkeelle Matalaenergiarakentaminen

Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle Matalaenergiarakentaminen Kerrostalotuotannossa) Hanke päättyy 31. 12. 2012 Vaasa 10. 11. 2010 Tapani Hahtokari

Hankkeen tavoitteet Selvittää kokonaisenergian ja uusiutuvan primäärienergian kulutustaso energiatehokkaasti ja laadukkaasti rakennetussa kerrostalossa, jossa hyödynnetään maa- ja aurinkoenergiaa. Selvittää miten maa- ja aurinkoenergia toimii talvi- ja kesäaikaan sisäilmaston kannalta. • IV-koneiden vesikiertoisen jälkijäähdytysjärjestelmän kyky pitää sisäilmaston lämpö- ja kosteusolosuhteet hyvinä • Aurinkokeräinten kautta saadun lämpöenergian riittävyys käyttöveden tuottamiseen sekä ylimääräinen energiaverkkoon Maa- ja aurinkoenergian käytön vaikutuksen selvittäminen asumiskustannuksiin. Löytää malli rakennusten uusiutuvien primäärienergian määrän ja tarpeen sekä osto- ja kokonaisenergiankulutuksen arvioimiseen ja optimointiin. Vaasa 10. 11. 2010 Tapani Hahtokari

(Hankkeen tavoitteet jatkoa) Seurantajärjestelmän avulla saadaan tietoa lämpö- ja kosteusteknisistä olosuhteista vanhojen ja uusien eristämisohjeiden mukaan rakennetuissa taloissa. • Valmistuneesta kerrostalosta saatua mittausdataa käytetään vertailutietona lämpö- ja kosteusolosuhteiden muuttumiselle eristekerroksen paksuuntuessa. Tuottaa ja kehittää rakentajille uusia käytänteitä rakentamisen laadun ja rakenteiden tiiveyden parantamiseksi. Selvittää, mikä osuus matalaenergiakerrostalon huoneiston kokonais- energiankulutuksesta käytetään ilmanvaihdon kautta. Vaasa 10. 11. 2010 Tapani Hahtokari

Hankkeen tavoitellut tulokset Tutkimustietoa energiatehokkaan kerrostalorakentamisen energiantuotantotavoista ilman että asumisturvallisuudesta ja –viihtyvyydestä tingitään. Pystytään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä ja pienentämällä rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä. • Lämmön johtuminen, vuotoilman häviöt, ilmanvaihdon häviöt Vaasa 10. 11. 2010 Tapani Hahtokari

Valmistuneen verrokkirakennuksen ilmatiiveys Koko rakennuksen ilmatiiveysluku n 50 = 0. 7 (passiivirakennuksen tiiveysvaatimus 0, 6) Vaasa 10. 11. 2010 Tapani Hahtokari

Eristeen ulkopinnalta mitattu Suhteellinen kosteus mittauspisteissä Eristeen sisäpinnalta Eristeen ulkopinnalta Ulkoilma Lämpötila Kosteus 2. kerros Etelä 19. 3 ℃ 21. 4 % -2. 0 ℃ 84. 7 % -2. 2 ℃ 82. 3 % Itä 11. 7 ℃ 30. 0 % -3. 0 ℃ 83. 9 % -3. 5 ℃ 88. 1 % Pohjoinen 0. 2 ℃ 69. 2 % -2. 0 ℃ 81. 5 % -4. 1 ℃ 94. 6 % Länsi 10. 2 ℃ 42. 9 % -1. 5 ℃ 89. 5 % -1. 3 ℃ 98. 1 % 4. kerros Etelä 19. 8 ℃ 23. 6 % -3. 3 ℃ 52. 7 % -2. 2 ℃ 82. 3 % Itä 11. 0 ℃ 31. 0 % -1. 8 ℃ 77. 0 % -3. 5 ℃ 88. 1 % Pohjoinen 0. 6 ℃ 68. 8 % -1. 4 ℃ 81. 3 % -4. 1 ℃ 94. 6 % Länsi 0. 9 ℃ 81. 8 % -1. 6 ℃ 84. 6 % -1. 3 ℃ 98. 1 % 8. kerros Etelä 18. 9 ℃ 24. 9 % -3. 6 ℃ 79. 9 % -2. 2 ℃ 82. 3 % Itä 13. 2 ℃ 29. 7 % -2. 3 ℃ 79. 9 % -3. 5 ℃ 88. 1 % Pohjoinen 7. 6 ℃ 43. 0 % -3. 4 ℃ 90. 8 % -4. 1 ℃ 94. 6 % Länsi 6. 8 ℃ 53. 3 % -1. 6 ℃ 91. 8 % -1. 3 ℃ 98. 1 % Mittausajankohta 09. 11. 2010 Vaasa 10. 11. 2010 Tapani Hahtokari

Huoneistojen Energiakulutus Energialukema [MWh] Pinta-ala [m 2] 43 56, 5 59 70, 5 43 57 59, 5 70, 5 Huonelämpötilat Kulutus - 5. 11. 2010 k. Wh/m 2 0, 67 16 0, 417 7 0, 32 5 0, 38 9 0, 465 8 0, 263 4 0, 273 4 K-arvo 7 Itä Pohjoinen Länsi Etelä Huoneistojen lämmönkulutukseen vaikuttaa tähän vuoden aikaan saakka ilmansuunta ja aurinko, ei paljoakaan huonelämpötila Vaasa 10. 11. 2010 Tapani Hahtokari

Asumistottumusten vaikutus Tähän vuodenaikaan asumustottumuksilla yllättävän pieni vaikutus kulutuslukuihin. • Huoneistojen lämpötilaerot ovat olleet silti suuret (21 -27 astetta) • Lattialämmityksen kulutus ollut tähän saakka vain 7 k. Wh/neliö Erojen oletetaan kasvavan talvilämmityskaudella lattialämmityksen lisääntyessä. Myös käyttöveden lämmityskuluissa talviaikaan oletetaan tuovan eroja.

Tutkimushankkeen merkitys tulevaisuudelle Energiamääräykset kiristyvät lähivuosina. • Vuonna 2012 uusiutuvan energian käyttöä rakentamisessa täytyy lisätä • Vuonna 2020 tavoitellaan 0 -energiarakentamista Tämä tutkimushanke antaa lain valmistelijoille tarvittavaa pohjatietoa sekä rakentajille tärkeää tietoa tulevien velvoitteiden hoitamiseen.