Luento 9 Suuri Isnmaallinen sota NykyVenjn historiapolitiikan ydin

Luento 9. Suuri Isänmaallinen sota, Nyky-Venäjän historiapolitiikan ydin. Stalinin hahmo nyky-Venäjän historiapolitiikassa ja historiallisessa muistissa.

Suuri Isänmaallinen sota (19411945), Nyky-Venäjän historiapolitiikan ydin. Kuvassa: juliste ”Äiti-kotimaa kutsuu”

Importance of European remembrance for the future of Europe. PE 637. 835 European Parliament resolution of 19 September 2019 on the importance of European remembrance for the future of Europe (2019/2819(RSP)) http: //www. europarl. europa. eu/doceo/document/TA-9 -2019 -0021_EN. html

Europarlamentin päätöslauselman pääteesit: • Sen perusideana on väite, että Molotov-Ribbentrop-sopimus oli toisen maailmansodan perussyy, ja että sen seurauksena oli mm. Puolan jako Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välillä sekä Liettuan, Latvian ja Viron miehittäminen; • Päätöslauselmassa vaaditaan tutkimuksia ”stalinismin ja muiden diktatuurien” rikoksista ja niiden tuomitsemista; • Päätöslauselma rinnastaa natsismin ja kommunismin hallintojärjestelmät, jotka ”suorittivat massamurhia, joukkomurhia ja maastakarkoituksia ennennäkemättömissä mittakaavoissa”.

Dominique BILDE ryhmästä ”Identity and Democracy Group”: • ”Tämä yksipuolinen päätöslauselma ei missään nimessä kunnoitta totalitarismin uhrien muistoa. Näkee, että muisto viimeisestä maailmankonfliktista on suunnattu nykyään poliittisiin päämääriin. • Todellisuudessa eurooppalaiset ovat kiitollisuudenvelassa ei Brysselin virkamiesten kamarillalle vaan USA: lle ja, kenraali de Gaulle’in sanojen mukaan, ikuiselle Venäjälle. Historian kieltäminen, joka paljastuu tämän tekstin jokaisesta lauseesta, ei koskaan pyyhi pois 20 miljoonan venäläisen verta, jotka uhrattiin Euroopan hyväksi. ”

”Reininmaan jälleenmiehitys tai Reini nmaan remilitarisointi”, maaliskuu 1936.

Saksan laajeneminen 1938– 1939 ennen sotaa

Münchenin sopimuksen allekirjoittamisen aikana vasemmalta oikeaan: Neville Chamberlain, Édouard Daladier, Adolf Hitler, Benito Mussolini ja Galeazzo Ciano.

Tšekkoslovakian jako vuosina 1938– 1939. Münchenin sopimuksen mukaan sudeettisaksalaisten alueet luovutettiin Saksalle ja Teschenin alue Puolalle. Slovakian osittain unkarilaisenemmistöiset etelä- ja itäosat liitettiin Unkariin marraskuussa 1938 ja maaliskuussa 1939 Tšekkoslovakian -Unkarin sodan jälkeen.

Molotov ja Ribbentrop Moskovassa 23. elokuuta 1939.

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan teksti suomeksi 1. Mikäli Baltian valtioihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, muodostaa Liettuan pohjoisraja Saksan ja SNTL: n etupiirien rajan. Tässä yhteydessä molemmat osapuolet tunnustavat Liettuan vaatimuksen Vilnan alueeseen. 2. Mikäli Puolan valtioon kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, Saksan ja SNTL: n etupiirien rajana kulkevat suunnilleen Narew-, Veiksel-, ja Sanjoet. Kysymys siitä pitävätkö molemmat osapuolet itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä toivottavana, sekä miten tämän valtion rajat olisi vedettävä, voidaan ratkaisevasti selvittää vasta myöhemmän poliittisen kehityksen perusteella. --3. Kaakkois-Euroopan suhteen neuvosto-osapuoli korostaa kiinnostustaan Bessarabiaa kohtaan. Saksalainen osapuoli ilmoittaa, ettei sillä ole mitään poliittista mielenkiintoa sen alueita kohtaan. 4. Molemmat osapuolet pitävät tämän pöytäkirjan erittäin salaisena. Moskova 23. elokuuta 1939

• Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ja lisäpöytäkirjan uudelleenkäsittelyä varten vuonna 1989 luotiin erikoiskomissio NKP: n keskuskomitean sihteeri Aleksandr Jakovlevin (kuvassa) johdolla; • 24. joulukuuta 1989 NL: n kansanedustajien edustajakokous, komission materiaalien perusteella, tuomitsi sopimuksen; • Vuonna 2008 Valtiollinen Duuma vahvisti tämän päätöksen, väittäen että sopimuksen rehabilitointia ei ole odotettavissa.

Vladimir Putin julkaisi vuonna 2009 artikkelin puolalaisessa Gazeta Wyborcza- lehdessä, jossa hän arvosteli Molotov-Ribbentrop-sopimusta. Kuitenkin Putin korosti, että tämä sopimus ei ollut ainoa sodan liipaisin: samanlainen rooli Münchenin sopimuksella, jonka jälkeen Hitler päätti, että “kaikki on sallittua”. Putinin mielestä, Münchenin sopimus hajotti kaikki toiveet yhtenäisen fasisminvastaisen rintaman luomiseen”. Putin muistutti myös, että sodan syihin kuului epäoikeudenmukainen Versailles’n rauha (1919) ja Itävallan liittäminen Saksaan. Hän mainitsi myös se, että Puolakin osallistui Tšekkoslovakiaan tuhoamiseen, valloittaen Teschenin alueen.

20. Elokuuta 2019 Moskovassa Federaatio--arkiston tiloissa avattiin historiallisdokumentaalinen näyttely ”Vuosi 1939. Toisen maailmansodan alku”.

Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirja näyttelyssä.

• Venäjän ulkoministeri Lergei Lavrov piti puheensa, jossa korosti, että NL: n oli pakko ennen sotaa yksin hoitaa omaa turvallisuutensa; • Lavrov sanoi mm. : ”Me näemme, että moninkertaistuvat yritykset vääristellä maailmankonfliktin historian; pyritään vähentämään tai täysin sivuuttamaan NL: n rooli natsismin tuhoamisessa, … kyseenalaistetaan sodan tuloksia ja Nürnbergin oikeudenkäynnin päätöksiä. Sellaisten spekulaatioiden päämäärä on selvä: ei ainoastaan mustata nykyajan Venäjää NL: n jatkumona, mutta samalla peittää omien valtioiden surkeita rooleja Hitlerin hallintojärjestelmän sallimisessa, hyväksyä neonatsien hävyttömät kujeet ja siveetön taistelu sotilas-vapauttajien muistomerkkejä vastaan”.

Venäjän historiallisen seuran puheenjohtaja Sergei Naryškin ilmaisi mielipiteensä laajassa lehtiartikkelissa. Naryškin näytti laajan kuvan eurooppalaisesta politiikasta ennen II maailmansotaa; hän korosti, että Puola oli valmis yhdessä Saksan kanssa hyökkäämään NL: oon: siitä kertovat dokumentaaliset aineistot, mm. keskustelu tammikuussa 1939 Puolan ulkoministerin Józef Beck’in ja Saksan ulkoministerin Joachim Ribbentropin kanssa, jonka aikana Beck väitti, että ”Puola tavoittelee Neuvosto-Ukrainaa ja Mustameren rannikkoa. ”

Mitkä olivat toisen maailmansodan perussyyt? (VTs. IOM, 2019) Taistelu luonnonvaroista/maailman uusjako Saksa pyrki valloittamaan kaiken/laajentamaan territoriotaan Saksa halusi valloittaa Neuvostoliiton Maiden väliset erimielisyydet Saksa rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen Fasismin/natsismin ideologia Stalinin luottamus Hitleriin/Molotov-Ribbentrop - sopimus kapitalistit kommunisteja vastaan Hitlerin ambitiot Ei kantaa

Neuvostoliiton Suuri isänmaallinen sota.

Barbarossa. Drang nach Osten. Operaatio Barbarossa oli koodinimi Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon vuonna 1941.

• Vuoteen 1942 saksalaisen (osittain romanialaisen ja suomalaisen) miehityksen alla oli noin kolmas osa koko Neuvostoliiton väestöstä; • Tavallisesti saksalaisten järjestämä hallintosysteemi miehitetyillä alueilla oli julma: slaavilaiseen väestöön suhtauduttiin kuin kolmannen luokan ihmisiin, ja pienistäkin sääntöjen rikkomisista rangaistiin julmasti, usein teloituksilla. • Jos epäiltiin, että jollakin kylän asukkaista on suhteita partisaanien kanssa, otettiin panttivankeja, saatettiin polttaa koko kylä ja tappaa sen asukkaat; • Historioitsijoiden mukaan joka viides henkilö kaikista miehitysalueelle jääneistä menehtyi.

Memoriaalikompleksi ”Hatyn” Valko-Venäjällä, joka luotiin vuonna 1969 paikalle, jossa natsit avustajineen polttivat elävinä 149 samannimisen kylän asukasta.

Amerikkalainen syyttäjä Telford Taylor Nürnbergin oikeudenkäynnissä sanoi mm. : ”Hirmuteot, jotka Kolmannen valtakunnan sotavoimat ja muut laitokset suorittivat Idässä, olivat niin kauhistuttavan hirveitä, että ihmisjärki vain suurin vaikeuksin pystyy ne tajuamaan. ”

Juutalaisia Smolenskin getossa 1941

Natsit ja paikallisia asukkaita monilta alueilta osallistuivat juutalaisten massamurhiin. Tuhottiin melkein kolme miljoona neuvostojuutalaista, eli 60 % koko Neuvostoliiton juutalaisväestöstä. Kuvassa: Vinnitsan juutalaisten joukkomurha 1941

Leningradin piiritys kesti syyskuusta 1941 tammikuuhun 1944, lähes 900 päivää.

Leningradin piirityksen aikana kuoli 900 päivän aikana 1 200 000 ihmistä.

Leningrad piirityksen aikana

Stalingradin taistelu (heinäkuu 1942 - helmikuu 1943) oli toisen maailmansodan käännekohtana ja yhtenä ihmiskunnan verisimmistä taisteluista. Taistelussa yhteensä kaatui yli kaksi miljoonaa henkeä molemmilta puolilta.

Suuressa isänmaallisessa sodassa tuhoutunut Stalingradin kaupunki. Stalingradin taistelu tapahtui kaupungissa, jossa menehtyi noin 185 000 siviiliä.

Vuosina 1942– 43 sodassa tapahtui murros; 19. marraskuuta 1942 neuvostojoukot siirtyivät vastahyökkäykseen. Rintamalinja siirrettiin länteen.

Kesällä 1941 suuri osa neuvostoteollisuutta evakuoitiin; suuri osa tehtaista siirrettiin maan itäosaan tai sinne rakennettiin uusia. Silloin Neuvostoliiton Uralin ja Siperian alueilla toimi 1200 suurta tehdasta, uusia tehtaita luotiin 850.

Sotajoukkoja matkalla Berliiniin, 1945

Neuvostolippu Berliinin yllä

Sotilaat saapuvat sodasta. Sotaan osallistui 34 500 000 sotilasta. Heistä kaatui 10 300 000. Sotavangeiksi joutui 4 700 000 miljoonaa, joista menehtyi noin 60%.

Ilotulitus Moskovassa Voiton kunniaksi, 9. 5. 1945

Voiton paraati Moskovassa, 24. 6. 1945

SUURI ISÄNMAALLINEN SOTA Neuvostoajan ja nykyajan historiallisessa muistissa.

• Neuvostoaikana Suuren Isänmaallisen sodan rooli historiapolitiikassa ja historiallisessa muistissa oli hyvin suuri. Tämä oli historiallinen tapahtuma, joka koski jokaista ihmistä; jokaisessa perheessä oli kaatuneita, sotaan osallistuneita, evakuoituja tai miehitetyillä alueilla asuneita; • Jokainen neuvostokansalainen lapsuudestaan saakka kuuli monenlaisia sukulaisten ja tuttavien kertomuksia sodasta, katsoi sotaelokuvia, kuunteli kouluissa sotaveteraanien kertomuksia; • Venäjän melkein jokaisessa kaupungissa ja kylässä on sotamuistomerkki.

Venäjän melkein jokaisessa kaupungissa ja kylässä on sotamuistomerkki. Kuvassa: ikuinen tuli Moskovan Kremlin lähellä.

Moskovan lähellä sijaitsevassa Dubosekovon kauppalassa on 28 ”panfilovtsin” muistomerkki

Gluhovon kauppalan tehtaan sodassa menehtyneille työntekijöille

Muistomerkki Sverdlovskissa (nyk. Jekaterinburgissa) ”Uralin sankarisille pojille”. Paljastettu 23. 2. 1962

Jeršovon kylän muistomerkki taistelun paikalla.

Pretšistojen kylä. ”Suru”

Muistomerkki Moskovan taistelun sankarille Jahroman kylässä. Paljastettu vuonna 1966.

Julisteita neuvostoajan kulttielokuvista sodasta.

Elokuva ”Kurjet lentävät” vuodelta 1957. Ohjaaja Mihail Kalatozov. Vuonna 1958 sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Cannesin elokuvafestivaalissa.

Sotilaan isä. Ohjaaja Revaz (Rezo) Tškheidze, 1964.

”Eläviä ja kuolleita”. Ohjaaja Aleksandr Stolper, 1964. Kirjallisena pohjana Konstantin Simonovin romaani.

Elokuva ”Tarkastus teillä”. Ohjaaja Aleksei German. 1971.

”He taistelivat Kotimaan puolesta”. Ohjaaja Sergei Bondartšuk, 1975.

Nikita Mihalkovin sotatrilogian juliste, 2010

Elokuva ”Brestin linnoitus”. 2010. Ohjaaja Aleksandr Kott.

Voitonpäivää juhlitaan 9. 5, koska juuri 9. toukokuuta 1945 kello 00: 03 sotamarsalkka Wilhelm Keitel allekirjoitti Neuvostoliitolle antautumisen marsalkka Georgi Žukoville. Ukaasi Voitonpäivästä.

• Sosiologisten tutkimusten mukaan Suuri Isänmaallinen sota on edelleenkin venäläisten mielissä maan historian tärkein tapahtuma; • Putinin aikana muisto sodasta sai ”uuden hengen”, voitosta tehtiin Venäjän historiallisen muistin keskipiste; • Syynä on se, että siitä on tehty kansallisen sovun pääväline; • Lev Gudkov (Levada-keskus) huomauttaa, että Putinin kaudella Suuren voiton rooli yhteiskunnallisessa tietoisuudessa kasvoi melkein kaksinkertaiseksi.

Mitkä juhlat ovat Teille kaikkein tärkeimmät? (Yleisvenäläien yhteiskunnallisen mielipiteen tutkimuksen keskus, VTs. IOM, tutkimus vuodelta 2018). • Uuden vuoden juhla • Voiton päivä (9. 5) • Kansainvälinen naisten päivä (8. 3) • Isänmaan puolustajan päivä (23. 2. ) • Pääsiäinen • Ortodoksinen joulu (7. 1. ) • Kevään ja Työn päivä (1. 5) • Venäjän päivä (12. 6) • Kansan yhtenäisyyden päivä (4. 7) • Valentinuksen päivä (14. 2) 96% 94% 88% 84% 82% 77% 63% 54% 42% 27 %

Mitä on teille Voitonpäivä? 2013 2015 Neuvostokansa voitti Saksan fasismin 59 67 Neuvostoliitto voitti Saksan 15 15 Sodassa kaatuneiden sukulaisten ja ystävien muiston päivä 11 7 4 4 Surun päivä sodassa kaatuneista ihmisistä 6 4 Natsismin uhrien muiston päivä 4 3 <1 <1 1 1 ЧЕМ ДЛЯ ВАС ПРЕЖДЕ ВСЕГО ЯВЛЯЕТСЯ ПРАЗДНИК 9 МАЯ? (один ответ) Hitlerinvastaisen koalition voitto natsi-Saksasta Muuta Ei kantaa

Suuri Isänmaallinen sota on venäläisten mielissä maan historian tärkein tapahtuma, koska: • Voitto on miltei ainoa historiallinen myytti, joka yhdisti maan asukkaita, herätti melkein kaikilla samankaltaisia tunteita; • Voiton kansainvälinen rooli suuri ja tärkeä, koska Venäjää pidetään tärkeänä tekijänä natsismin voitossa.

Voitonpäivän juliste ja nk. ”Georgioksen nauha” – Pyhän Yrjön kunniamerkin nauha, jota vuodesta 2005 pidetään Voiton symbolina. Yrjön nauhan käyttöä Voiton symbolina aloitti mediatoimisto www. Ria. ru

”Minä muistan! Minä olen ylpeä!” Toimenpiteen ”Yrjön nauha” iskulause.

Kysely ”Käytättekö te Pyhän Yrjön nauhaa”? (Levada-keskus, 2015) 2014 2015 Kyllä 49 60 Ei 50 40 Ei vastausta 1 <1

Sotaveteraanit voitonpäivänä

Sotaparaati 9. 5. 2019 Punaisella torilla

Kulkue ”Kuolematon rykmentti” Moskovassa, 2019

”Kuolematon rykmentti” - kulkue Pietarissa 9. 5. 2015. Tämä muistotilaisuus luotiin vuonna 2012 Tomskissa paikallisen televisiokanavan ansiosta. Seuraavina vuosina se levisi koko maassa.

Vladimir Putin osallistuu ”Kuolematon rykmentti” – kulkueeseen vuonna 2019.

Kulkue ”Kuolematon rykmentti” 9. 5. 2015 Pietarissa. Kansalaisia kulkevat katuja pitkin sodassa kaatuneiden omaisten kuvien kanssa.

Aiotteko osallistua ”Kuolemattoman rykmentin” kulkueeseen 9. toukokuuta? (yksi vastaus) Levada-keskus, 3. 4. 2019 huht. 16 huht. 17 huht. 19 Kyllä 20 26 33 Ei 59 65 62 Ei kantaa 21 9 5

Kaikkein tärkeimpiä Venäjän historian tapahtumia teidän mielestänne (FOM, 2014): Voitto Suuressa Isänmallisessa sodassa Ensimmäisen ihmisen lento avaruuteen Venäjän kääntyminen kristinuskoon Suuri Lokakuun vallankumous 86 67 66 62 Neuvostoliiton hajoaminen Borodinon taistelu 1812 Kulikovon taistelu 1380 Maaorjuuden poistaminen Aleksandr Puškinin syntyminen Moskovan perustaminen Pietarin perustaminen Panttivankikaappaus Beslanissa 61 53 51 43 37 30 27 26

Vladimir Medinskin haastattelusta 26. 8. 2015: • ”Myönteisiin eeppisiin neuvostosankareihin pitää suhtautua niin kuin kirkko suhtautuu kanonisoituihin pyhimyksiin”; • ”Kaikilla näillä touhuilla sotasankareiden vieressä meitä kiusataan, pyritään pilaamaan meille pyhiä asioita. Halutaan, että me pettäisimme esi-isiemme muiston ja teot”.

Stalinin hahmo nyky-Venäjän historiapolitiikassa.

STALININ PALUU Muutamia monista viime vuosina julkaistuista kirjoista Stalinista

Memorial - seuran edesmennyt puheenjohtaja Arseni Roginski: • Vallanpitäjät eivät ole niinkään pyrkineet Stalinin henkilön rehabilitointiin, vaan ”pyrkineet tarjoamaan kansalaisille idean suuresta maasta, joka on kaikkina aikoina mahtava ja selviytyy kunnialla kaikista koettelemuksista. • Venäjän johto tarvitsi väestön yhdistämiseksi, auktoriteettinsa elvyttämiseksi ja oman ”vertikaalinsa” vahvistamiseksi onnellisen ja kunniakkaan menneisyyden kuvan. • Huolimatta tällaisista tarkoitusperistä, uudelleen ilmestyneen suurvallan panoraaman taustalle on noussut suuren johtajan viiksekäs profiili – tänään, kuten aikaisemminkin, ’vihollisten piirittämänä’. Tämä tulos oli väistämätön ja looginen. ”

Stalinin hahmon paluu historialliseen muistiin on nyky-Venäjällä käynyt niin tärkeäksi, koska: • Maan valtiovalta pyrkii näyttämään Venäjän historian yhtenäisenä ja jatkuvana prosessina, ja vastaavasti itsensä tämän prosessin täysiarvoisena jatkajana. Perestroikan ja Jeltsinin aikana Stalinin terrori oli ankaran kritiikin kohteena, jonka yhteydessä koko neuvostoaikakaudesta tuli eräänlainen ”musta aukko”. Nyky-Venäjän valtaapitävät pyrkivät ”täyttämään” tämän aukon ja rakentamaan sen päälle sillan tsaarien ja nykyisen aikakauden välille; • Stalin oli vahvasti sidottu voittoon Suuressa Isänmaallisessa sodassa; • Koko Venäjän suurvaltahistoriassa Stalin oli kaikkein johdonmukaisin isolationismin toteuttaja. Nimenomaan hänen aikakautenaan Neuvostoliitto muuttui maailmanvallankumouksen kuvitellusta tai todellisesta keskuksesta ”piiritetyksi linnoitukseksi”, mikä antoi varman mahdollisuuden mobilisoida kansaa vallan päämääriä varten; • Uusstalinistisessa mytologiassa korostetaan suurvaltamenneisyyttä.

Stalinin rehabilitoinnin nyky-Venäjällä syyt (lisää): • Nyky-Venäjän valtiovalta on jyrkästi vallankumouksellisuutta vastaan. Siitä syystä Leniniä ei ole samassa mitassa rehabilitoitu kuin Stalin Jeltsinin kauden jälkeen. Stalin päinvastoin on stabiliteetin, pysyvyyden sekä maan mahdin symboli; • Stalinin hallinnon aikana maan territoriota laajennettiin ja se ulottui Venäjän imperiumin rajoille. Hänen aikakauttansa pidetään neuvostoimperiumin kukoistuskautena, mikä on tärkeää venäläisten imperiaaliselle itsetunnolle; • Stalin koetaan hallitsijaksi jonka aikana oli järjestys; teollisuus nousi ja ihmiset juopottelivat vähemmän.

Stalinin rehabilitoinnin moottorina toimii nykyään Venäjän Federaation kommunistinen puolue ja sen puheenjohtaja Gennadi Zjuganov.

Zjuganovin teos ”Stalin ja nykyaika”, 2008 http: //www. politpros. com/library/9/223/ Zjuganov syyttää Stalinin kriitikkoja: • He eivät näe, että miljoonille neuvostoihmisille hän oli Kotimaan pyhän käsitteen ilmentymänä; • Suuren Isänmaallisen sodan aikana kulkivat kuolemaan iskulauseen kanssa ”Kotimaan ja Stalinin puolesta!”; • Stalinin nimi innoitti ihmisiä sankaritekoihin aina itsensä uhraamiseen saakka; • Koko tuhatvuotisen historian aikana ensimmäisen kerran kansa tunnusti valtiovallan omakseen, ja Stalinin kuoleman jälkeen tapahtui vallan vieraantuminen kansasta; • He eivät huomaa siitä, että, vaikka ”vuosi 1937” oli traagisesti ristiriitainen, se pyyhki poliittiselta lavalta ensisijaisesti niitä, jotka, Leninin sanojen mukaan, lyöttäytyivät Suureen kansanvallankumoukseen… Repressioista ensisijaisesti kärsivät ne, jotka purkivat kirkkoja, poistivat ”kulakit” luokkana ja asettivat ”proletaarisen kulttuurin”; • Heidän luomiaan myyttejä Stalinista mielettömyytensä puolesta voi verrata ainoastaan aikoinaan yleisen käsitykseen siitä, että maa seisoo kolmen valaan päällä.

Togliattin kaupungissa löytyy julisteita ”korruptionvastaisen taistelun koetetuista keinoista”.

Julisteessa Stalin lausuu: ”Korruptio? En ole sellaisesta kuullut!” Oikealla teksti: ”VFKP: korruptionvastaisen taistelun koetettuja keinoja”.

Voiton päivä Armavirin ja Naberežnyje Tšelny’n kaupungeissa.

Muistomerkki Stalinille Surgutin kaupungissa Ob’-joen rannalla. Pystytetty 15. 9. 2016, poistettu kaupungin hallituksen päätöksen mukaan 6. 10. 2016.

Muistomerkkiin päälle kaksi kertaa valuttiin punaista maalia ja kirjoitettiin sana ”Pyöveli”.

Monivuotisen vastakkainasettelun jälkeen Stalinin rintakuva pystytettiin Novosibirskiin 9. 5. 2019. Se sijaitsee Kommunistisen puolueen komitean vieressä. Yli 11 000 Venäjän asukasta allekirjoitti pyyntö sen poistamisesta.

22. 9. 2017 Moskovan ”Hallitsijoiden lehtikujalle” pystytettiin Stalinin rintakuva.

Kaikkien aikojen ja kansojen suurimpia historiallisia henkilöitä (Levada-keskus, 2017)

Minä aikana elämä Venäjällä oli parempi? (yksi vastaus) Levada 14. 2. 2017 tammik. 17 kesäk. 93 lokak. 94 Ennen vuoden 1917 vallankumousta 20 18 6 Stalinin aikana 6 8 6 Brežnevin aikana 39 41 29 Perestroikan aikana 5 4 2 Jeltsinin aikana 6 4 1 Nyt, Putinin aikana – – 32 Ei kantaa 26 24 24

Nyky-Venäjän valtiovallan historiapolitiikan päämäärät: • löytää yhteiskunnallinen konsensus historiasta; • luoda Venäjän menneisyydestä myönteistä kuvaa; • kuvata vallanvastaisia kansannousuja negatiivisessa sävyssä; • korostaa konservatiivisten arvojen ylivoimaa Venäjän historiassa; • löytää maan historiasta myönteisiä hahmoja, jotka näyttäisivät, miten ”parhaat voimat” taistelivat maan yhtenäisyyden puolesta.