KESKALAhanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin Vastuullinen vapaaajankalastaja seminaari 13

KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari 13. 11. 2013 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA 2005 -2014) • Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse • Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset muuhun ravintoverkkoon Isojen petokalayksilöiden merkitys • Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha • Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, osakaskunnat / suojeluyhdistykset • Kohdejärvet Evon alueella + Katumajärvi, Pääjärvi Kuva: H. Lehtonen

Tutkimustoiminnan pääpiirteet • Kalayhteisön rakenne ja tiheys • Kalojen kasvu ja ravinnonkäyttö • Kalakannan geneettinen rakenne • Kalalajien väliset vuorovaikutukset • Emokalan koon vaikutus lisääntymistulokseen • Kalastustiedustelut, kuhamerkinnät • Kalastuksen säätely: kokeelliset tutkimukset (Evo), kalastusrajoitukset (Katuma-, Pääjärvi) • Kalojen ravintovara- ja elinympäristötutkimukset Kuva: M. Vinni Kuva: M. Olin

Keskeisiä tuloksia 1/4 Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla

Emokoko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella Poikasten nälkiintymisen sieto 19 cm emo Eloonjäänti 16 cm emo 11 cm emo (Jutila 2009) Aika (päiväasteita) (Olin ym. 2012)

Kalastus (2. 3 kg ha-1) kohdistuu <15 cm ahveniin Kalastus ja ahvenen jälkeläistuotto • ≥ 15 cm naaraiden lkm -osuus 18% -> tuottavat 46% mätijyvistä ja 71% poikasista • ≥ 15 cm naaraisiin kohdistuva kalastus vaikuttaisi poikastuotantoon etenkin ankarissa olosuhteissa (ravinnotta 2 vkk) <15 cm emojen tuotto ≥ 15 cm emojen tuotto Majajärvi Kalastus (2. 3 kg ha-1) kohdistuu ≥ 15 cm ahveniin

Emokoko vaikuttaa positiivisesti mädin laatuun hauella ja kuhalla Mätijyvän paino, kuha Kuva: S. Immonen Mätijyvän paino, hauki Roikonen (julk. ) Hauella myös ikä vaikuttaa: nuoret ja kookkaat yksilöt! Kotakorpi ym. 2013 Kuva: J. Ruuhijärvi

Keskeisiä tuloksia 1/4 Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla Johtopäätös: isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja takaa jälkeläisten laadun

Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää

% Hauki, kokojakauma Majajärvi (≥ 40 cm) Haarajärvi (40 -65 cm) F ≥ 40 cm cm F 40 -65 cm

Haukimäärä 2006 -2010 (merkintä-takaisinpyynti, ≥ 35 cm) kalastus Alamitta Välimitta

Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää Johtopäätös: Ylämitta (isojen yksilöiden vapauttaminen) säätelykeinoksi -> laadukkaat kutijat säilyvät populaatiossa, suuri petokalabiomassa

Keskeisiä tuloksia 3/4 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena

Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisissa olosuhteissa Naaras- ja koirasahvenen kasvuero Ikä 3 v naaras Estlander 2011 koiras naaras Kasvuero (cm) Ravinnonkulutus (toukkia mahassa) Naaras- ja koirasahvenen ravinnonkulutus Horppila ym. 2010 Veden tummuus (mg Pt / l) Kirkas vesi Tumma vesi Kuva: H. Lehtonen

Keskeisiä tuloksia 3/4 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena Johtopäätös: Epäedullisissa olosuhteissa (sameneminen, lämpeneminen) isoja yksilöitä kannattaa erityisesti varjella

Keskeisiä tuloksia 4/4 Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.

Hauki kalastus Ahven Särki Eläinplankton Kasviplankton Majajärvi kalastuksen ekosysteemivasteet Hauki vs. kasviplankton

Keskeisiä tuloksia 4/4 Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön. Johtopäätös: Ekosysteemimuutokset voivat heijastua takaisin vaikuttaen mm. kalastettavan kalakannan kokoon ja rakenteeseen, jolloin vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja / tai arvaamattomia -> varovaisuusperiaate.

Visio: vapaa-ajankalastus Suomessa 2020… • • Vapaa-ajankalastus edelleen hyvin suosittua, valistuneisuus, vastuullisuus, elämys >> ravinto Särkikalojen arvostus kasvaa Pääosa saaliista elävänä pyytävillä välineillä (katiska, vapakalastus), verkoilla vain pieni osa saaliista Entisiä ongelmia: Kalastusta säädelty ja kuteminen mahdollistettu -> ei lisääntymisylikalastusta Mittasäätelyn kehittäminen -> pyynti optimikokoisena kasvupotentiaaliin nähden -> isot emokalat yleensä vapautetaan Saalistaso vähintään entisellään, keskikoko kasvanut Vahvistuneet petokalakannat Kalastusturismi kasvussa Särkikalakannat pysyneet aisoissa

KIITOS! Ulkopuoliset rahoittajat: Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse, Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto