Kaikkien eliiden solut ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samankaltaisia

• Kaikkien eliöiden solut ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samankaltaisia kaikilla eliöillä yhteinen alkuperä • Elämän alkuajoilta ei ole jäänyt fossiileja • Maapallon iäksi arvioidaan 4, 6 miljardia vuotta • Elämän arvellaan alkaneen 3, 5 miljardia vuotta sitten

Elämän syntyä edelsi pitkä kemiallinen evoluutio • Alkumaapallon olosuhteet eivät olleet elämälle kelvolliset • Elämän synnyn kolme vaihetta: • kemiallinen evoluutio : epäorgaanisista aineista muodostui yksinkertaisia orgaanisia yhdisteitä • yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden liittyminen yhteen suuremmiksi molekyyleiksi, kuten DNA: ksi • jättimolekyylien kerääntyminen kalvon sisälle alkusolu

Biologinen evoluutio alkoi ensimmäisestä solusta • Elämä on syntynyt maapallolla vain kerran • kaikilla eliöillä yhteinen alkuperä • Alkeelliset yksisoluiset eliöt alttiita mutaatioille • runsaasti muuntelua • biologisen evoluution alku • Elämän kehityshistoria ei ole ollut suoraviivaista eikä sillä ole päämäärää

Tumattomat eliöt olivat maapallon ensimmäisiä valtiaita • Vanhimmat merkit tumattomista eliöistä on 3, 5 miljardin vuoden takaa • Alkusolusta kaksi linjaa • arkeonit • bakteerit • Aluksi kaikki tumattomat olivat kuluttajia • energia elintoimintoihin käymisreaktiolla • joillekin kehittyi kyky kemosynteesiin tuottajia • Tumattomat alttiita mutaatioille muuntelua

Fotosynteesin kehittyminen merkitsi valtavaa kehitysaskelta • Fotosynteesi kehittyi 3 miljardia vuotta sitten • energian sitominen auringon valosta syanobakteerit • kilpailuetu fotosynteesiin kykeneville eliöille • Hapen vapautuminen ensin mereen ja myöhemmin kaasukehään • myrkyllisten kaasujen häviäminen kaasukehästä • ilmakehän syntyminen • ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksen syntyminen

Hapen lisääntyminen johti soluhengityksen kehittymiseen • Ennen fotosynteesin kehittymistä kaikki yksisoluiset eliöt olivat anaerobisia eli hapettomissa oloissa eläviä • happi on näille eliöille myrkyllistä • Happi toimi valintatekijänä evoluutiossa • eliöt joko sopeutuivat hapellisiin oloihin tai siirtyivät hapettomiin oloihin • Hapen läsnäolon myötä kehittyi soluhengitys • käymistä tehokkaampi tapa vapauttaa energiaa

Tumallinen solu syntyi tumattomien solujen sulautuessa yhteen • Tumallinen solu on paljon suurempi kuin tumaton solu • kromosomien määrä moninkertainen tumattomiin verrattuna • ympärillä tumakotelo • solun sisällä soluelimiä • mitokondriot ja viherhiukkaset ovat olleen joskus bakteereja ßendosymbioositeoria • Tumalliset yksisoluiset runsastuivat n. 1, 5 miljardia vuotta sitten

Tumalliset solut alkoivat liittyä yhteen ja ensimmäiset monisoluiset eliöt kehittyivät • Soluja liittyi yhteen solurykelmiksi • alkeellista työnjakoa solujen välillä • Solujen välinen työnjako kehittyi niin erikoistuneeksi, etteivät solut pärjänneet ilman toisiaan alkeellinen monisoluinen eliö • n. 700 miljoonaa vuotta sitten • Monisoluisuuden kilpailuetuja yksisoluisuuteen nähden: • • solujen välinen työnjako kyky erikoistua eri tehtäviin tehokkaat elintoiminnot suuri koko suvullinen lisääntyminen

Valtava hyppäys eläinten kehityksessä tuotti uusia pääjaksoja • Voimakas lajiutumisen kausi, kambrikauden räjähdys • 550 miljoonaa vuotta sitten • nykyisin tuntemamme eläinkunnan pääjakson kehittyivät • sienieläimet: paikallaan pysyviä, erikoistuneita soluja, hyvä uusiutumiskyky • polttiaiseläimet: suvuton ja suvullinen lisääntyminen, erikoistuneita soluja • nivelmadot: kaksikylkisiä, liikkuminen, alkeelliset aivot, verenkierto, hengitys ihon läpi • nilviäiset: ulkoinen tukiranka • niveljalkaiset: kitiinikuori, jaokkeinen ruumis, tikapuuhermosto, monipuoliset aistit • piikkinahkaiset: säteittäinen ruumiinrakenne • selkäjänteiset: sisäinen tukiranka, pitkälle erikoistuneen kudokset, elimet, hermosto

Tiivistelmä