Jrjestminen tulevassa KeskiSuomen maakunnassa Jrjestmissuunnitelma kokoaa yhteen maakunnan

Järjestäminen tulevassa Keski-Suomen maakunnassa

Järjestämissuunnitelma kokoaa yhteen maakunnan vastuut • Järjestämissuunnitelma on konkreettinen suunnitelma siitä, miten tuleva maakunta aikoo järjestää sille laissa asetetut velvoitteet – Mukana mm. kaikki maakuntapalvelut, valtionhallinnon siirtyvät tehtävät, pelastuslaitoksen tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävät – Sisältää palveluverkon alustavan määrittelyn, yhteistyön eri toimijoiden kanssa, valvontatehtävät, rahoitustehtävät, asiakasja palveluohjauksen jne. • Järjestämissuunnitelma määrittää myöhemmässä vaiheessa myös sen, miten maakuntaan ohjautuva miljardi jakautuu eri palveluiden kesken • Maakuntalain mukaisesti järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan

Mitä hyötyä järjestämissuunnitelmasta on? • Järjestämisellä voidaan varmistaa asiakaslähtöisten palvelumallien laatiminen, sillä suunnittelu ei ota kantaa esimerkiksi nykyisen henkilöstön asemaan tai tuotannon organisoitumiseen – Suunnitelma ei siis ota kantaa siihen, mitä työpaikoille tapahtuu vaan se on tuotannon valmisteluasiaa keväällä 2018! • Suunnitelma varmistaa, että kaikki osa-alueet huomioidaan sekä määritellään niille tavoiteltu laatutaso sekä se, kuka ja millä ehdoilla palveluita voi tuottaa • Suunnitelma valmistautuu lakiesitysten monituottajamalliin, jossa maakunnan rinnalla palveluita tuottaa yhä enemmän myös muut tuottajat • Suunnitelmalla maakunta asettaa palveluntuottajille yhtenäisiä ehtoja ja määräyksiä, jotka ovat yhtenäisiä sekä omalle palvelutuotannolle että yksityiselle palvelutuotannolle – Tämä mahdollistaa yhdenvertaisen aseman eri palveluntuottajille • Tehtävien määrittelyllä voidaan lisätä maakunnan eri alueiden elinvoimaa ja tasapainoista kehittymistä • Samalla vahvistetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä

Vahva järjestäjä • Vahva järjestäjä varmistaa palveluiden asiakaslähtöisyyden • Järjestäjä määrittää hoitoketjut ja sujuvat palveluprosessit, jotka hyväksytään järjestämissuunnitelmassa • Järjestäjä voi asettaa viranomaisprosesseille käsittelyajat ja valvoa niiden noudattamista • Myös palveluiden saatavuutta voidaan määrittää esim. kilometri- tai aikaperustein • Vahvalla järjestäjällä on oikeus puuttua havaittuihin epäkohtiin sekä sanktioida ne • Palveluntuottajat eivät siten sanele, mitä palvelua ja milloin he asiakkaalle tarjoavat vaan määräysvalta säilyy aina järjestäjällä!

Järjestämissuunnitelman sisältöjä (esimerkkejä 1. luonnosversion pohjalta) • • • Asiakasohjaus Alueellinen tienpito Pelastustoimi Lupa- ja valvontatehtävät Rahoitus, avustukset ja hanketoiminta Kasvupalvelut Maatilapalvelut Luonto- ja kulttuuriympäristöpalvelut Vesistö ja pohjavesipalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työterveyden palvelut • • • Aikuisten sosiaalipalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Suun terveydenhuollon palvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaisten palvelut Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Sote-keskuspalvelut Päivystyksen palvelut Ensihoidon palvelut Matka- ja joukkoliikennepalvelut Varautuminen

Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: • • Muodostavat asiakaslähtöisiä, selkeitä, kokonaisvaltaisia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia ja palvelupolkuja sekä vakiintuneita asiakas-, hoito- tai hoivasuhteita Vahvistavat ja monipuolistavat kestävällä tavalla kasvua tukevaa elinkeinorakennetta sekä edistävät talouden kasvua Tukevat ja vahvistavat väestön toimintakykyä ja arkiympäristöissä sekä häiriötilanteissa pärjäämistä Painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin Parantavat elinympäristön laatua, kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä saavutettavuutta Edistävät vesien- ja ympäristönsuojelua, kulttuuriympäristöjen hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden suojelua Tukevat kuntien elinkeino- ja hyvinvointistrategioiden linjauksia ja tavoitteita Varmistavat, että asiakas- ja potilastiedot ovat aina reaaliaikaisesti järjestäjän, palvelutuottajien ja asiakkaan asioista/hoidosta vastaavien ammattilaisten sekä kansalaisten itsensä saatavilla eri toimijoiden käyttämistä tietojärjestelmistä riippumatta. Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus – sekä heitä aktivoidaan – omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen • • • Kannustavat väestöä omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä Vähentävät alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustavat käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla Parantavat alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistävät niiden kulttuuria Vahvistavat ja lisäävät kansalaisten osallisuutta ja sosiaalisia verkostoja Tukevat ja vahvistavat vanhemmuutta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia Tukevat ja vahvistavat väestön osaamista, työkykyä ja edellytyksiä työllistyä Kannustavat ja edistävät väestöä hakeutumaan maakunnan sisällä ja maakuntien välillä alueille, joissa on työllistymisen mahdollisuuksia Tukevat ja vahvistavat maahanmuuttajien kotoutumista Mahdollistavat ikääntyvää väestöä heidän itsensä niin halutessaan siirtymään asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin Tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivia palveluntuottajia

Järjestämisen ja tuottamisen erot Järjestäjä • Selvittää, millaisia tarpeita asukkailla on ja suunnittelee sen pohjalta asiakaslähtöiset palveluketjut • Päättää, mitä palveluita ja etuisuuksia maakunnassa tarjotaan sekä mitä viranomaistehtäviä maakunta tuottaa • Määrittää, paljonko kyseisten palveluiden tuottamisesta maksetaan palveluntuottajalle (on se konsernin oma palveluntuottaja tai markkinoilla toimiva kilpailija) • Päättää, millä ehdoilla palvelua myönnetään asiakkaille • Määrittää palveluista perittävät asiakasmaksut • Vastaa, että eri toimijoiden tuottamat palvelut toimivat yhteen asukkaan parhaaksi (integraatio) ja että asiakkaat ymmärtävät kokonaisuuden ja saavat tarvittaessa ohjausta toimivan palvelukokonaisuuden muodostamiseksi • Päättää tuotannon linjauksista siltä osin, että tuottaako maakunta ne itse, ovatko ne ns. asiakassetelipalveluita, henkilökohtaisella budjetilla vai kuuluvatko ne asiakkaiden suoran valinnan piiriin • Päättää, millä kriteereillä tuottajat voivat palvelua tuottaa sekä asettaa laatuvaatimukset • Valvoo palveluntuottajia laadun toteutumista • Laatii järjestämissuunnitelman, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto Tuottaja = maakunnan palvelutuotanto tai markkinoilla kilpaileva taho • Tuottaa palveluita asiakkaille järjestäjän päättämällä ehdoilla • Päättää järjestäjän asettamien ehtojen pohjalta itsenäisesti, miten tai missä toimipisteissä palvelut toimivat • Laatii oman liiketoimintasuunnitelmansa • Päättää omasta henkilökunnastaan ja sen laajuudesta oman liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti • Varmistaa, että järjestäjän määrittelemät ehdot täyttyvät esimerkiksi henkilöstön koulutusvaateiden osalta • Saa tuottamisesta järjestäjän määrittelemän korvauksen • Vastaa siitä, että järjestäjän asettama integraatio eri palveluiden välillä toimii ja tulee noudatetuksi • Ei voi valita asiakkaitaan • Vastaa omavalvontasuunnitelman laatimisesta

Järjestäminen Asiakkuuksien hallinta Asiakasohjaus Tuottaa palveluja järjestäjän määrittelemien sisältöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti Suoran valinnan palvelut • Yksityiset tuottajat • Julkiset tuottajat Palvelu tarpeen arvio Palvelupäätös Tuottajien hyväksyntä Tuottaminen Asiakassetelipalvelut • Yksityiset tuottajat • Julkiset tuottajat Korvaukset tuottajille Tuottajien valvonta • Päättää omista toimitiloistaan • Päättää henkilöstöstään • Päättää tukipalveluistaan Ei-valinnan vapauden piirissä olevat palvelut • Julkiset tuottajat • Yksityiset tuottajat julkisen tuottajan alihankkijana ASIAKASRAADIT YMS. ASUKASDEMOKRATIA • Asiakasmaksujen määrittely • Asiakas- ja palveluohjauksesta sekä integroinnista huolehtiminen • Tuotannon linjauksista päättäminen • Tuottajien kriteereistä päättäminen • Valvontasuunnitelman vahvistaminen 1111 Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden, etuisuuksien ja viranomaistehtävien määrittely • Myöntämiskriteereiden määrittely • • VAIKUTTAMISTOIMIELIMET POLITIIKKA Järjestämisen ja tuottamisen ero

Järjestämissuunnitelma luo pohjaa palvelutuotannon organisoitumiselle • Kun järjestämissuunnitelma hahmottuu, alkaa julkinen toimija pohtimaan, miten se organisoi palvelunsa tavoitteisiin vastaamiseksi – – – Millainen konsernirakenne maakuntaan muodostuu Onko yksi vai useampia liikelaitoksia Yhtiöitetäänkö jotain palveluita Millaisia palveluita ja yksiköitä liikelaitoksissa on Millainen johtamisjärjestelmä kokonaisuudelle muodostuu Millaisia tukipalveluita palvelutuotanto ja konserni tarvitsee? • Konkreettisesti suunnittelu käynnistyy keväällä 2018 • Suunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä eri työyhteisöjen ja henkilöstöjärjetöjen kanssa

Maakuntastrategia Linjaa maakunnan toimintaa. Strategiaa toteuttavat mm. maakuntaohjelma, järjestämissuunnitelma, palvelusuunnitelma jne. Suunnitelmahierarkia maakunnassa ja maakuntakonsernissa LIIKELAITOSTEN/YHTIÖN TOIMINTASUUNNITELMAT: Kuvaa operatiivisesti, miten oma toiminta toteutetaan yksikkötasolla ja miten ja millaisin ohjein palveluita toteutetaan arjessa. TUOTANNON PALVELUSUUNNITELMA: Kuvaa, miten oma toiminta organisoidaan järjestäjän vaatimuksiin vastaamiseksi? Hahmottaa konkreettisesti, millainen organisaatio maakuntaan muodostuu ja miten työpaikat jakautuvat. Sisältää mm. eri palveluiden toimintaperiaatteet oman toiminnan osalta. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA: Linjaa konkreettisesti, miten ja millaisilla ehdoilla palvelut maakunnassa järjestetään. Määritellyt ehdot ovat yhtenäiset omalle toiminnalle sekä yksityisille palveluntuottajille Asiakaslähtöiset palvelut Rinnalla itsenäisiä lakisääteisiä suunnitelmia, kuten liikenteen järjestämissuunnitelma

Suunnitelmaluonnos yhteiseen ideointiin!

Ensimmäinen versio suunnitelmasta yhteiseen ideointiin • Ensimmäinen versio suunnitelmasta on hyvin keskeneräinen ja palvelukuvaukset vaihtelevat suuresti tarkkuustasoltaan • Euroja ei myöskään ole vielä kohdennettu • Suunnitelma julkaistaan kuitenkin jo nyt ja toivotaan asukkailta, järjestöiltä, yrityksiltä ja henkilöstöltä kommentteja siitä, onko suunta oikea • Yhteissuunnittelu on uudenlainen tapa, jota maakunta haluaa jatkossa hyödyntää • Palautetta toivotaan mm. palvelukokonaisuuksien ryhmittelystä, palveluiden rajapinnoista jne. • Myös uutta rohkeaa ideointia kaivataan osin jo nykymallia kuvaavien palvelumallien uudistamiseksi!

Kommentointia verkossa sekä eri työryhmissä • Kommentointia varten on perustettu Ota. Kantaa – verkkokeskustelu https: //www. otakantaa. fi/fi/hankkeet/201/ • Keskustelua voivat kommentoida asukkaat, järjestöt, yritykset, uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden päätöksentekijät, vaikuttamistoimielimet (vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot) sekä kaikki muut aiheesta kiinnostuneet • Henkilöstölle avataan oma keskustelu sisäisesti käytössä olevalle alustalle – Keskustelut käydään esimiesten johdolla

Järjestämissuunnitelma myös jatkovalmistellaan osallistaen • Nyt saatavien kommenttien perusteella suunnitelmaa tarkennetaan ja täydennetään kevään 2018 ajan asiantuntijatyöryhmissä • Järjestämissuunnitelma luovutetaan väliaikaishallinnolle kesäkuussa 2018 (edellyttäen, että lait hyväksytään) • Syksyllä 2018 tarkennettu suunnitelma tulee uudelleen laajasti kommentoitavaksi • Jälleen tulevan asiantuntijatyöryhmät tarkentavat suunnitelmaa palautteen pohjalta • Järjestämissuunnitelman hyväksyy tuleva vaaleilla valittava maakuntavaltuusto keväällä 2019 • Ennen valtuuston käsittelyä sitä käsitellään uuden valtuuston kanssa. Tarkoitus on, että vielä keväällä 2019 haetaan ennen päätöksentekoa viimeiset kommentit suurelta yleisöltä!

Asiakas- ja palveluesimerkkejä järjestämissuunnitelman 1. luonnosversion pohjalta

Palveluverkko • Maakunta määrittää palveluverkon minimitason sekä vähimmäisvaatimukset esim. palveluiden saavutettavuudelle tai aukioloajoille • Kilpailutilanteessa toimivat palveluntuottajat päättävät kuitenkin itse toimitiloistaan sekä aukioloajoistaan • Onkin oletettavaa, että toimipiste- ja palveluverkko sekä palveluajat muodostuvat maakunnan määrittelemää minimitasoa laajemmaksi • Asukas saa valita maakunnan alueelta itselleen sopivimman toimipaikan, joista palveluitaan haluaa – Esimerkiksi työssäkäyntialue voi olla ohjaava tekijä • Sähköisten palveluiden käyttöä laajennetaan merkittävästi!

Sote-keskukset • • • Järjestämissuunnitelmassa lähdetään siitä, että jokaisessa Keski-Suomen kunnassa on myös jatkossa sosiaali- ja terveyskeskus eli sote-keskus Sote-keskuksissa tarjotaan vähintään hoitajien ja lääkäreiden sekä laboratoriovastaanottopalveluita ajanvarauksella Aukioloajat ja palveluiden laajuus vaihtelevat käytännössä kuitenkin mm. palveluiden käyttäjämäärien mukaan (valinnanvapaus) Eri puolille maakunta tulee myös ns. laajojen palveluiden sote-keskuksia, joiden tulee olla kaikkien asukkaiden saatavilla maksimissaan tunnin päästä kotoaan Laajoihin sote-keskuksiin tuodaan mm. päivystysluonteisia vastaanottopalveluita sekä erikoissairaanhoidon palveluita Myös maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia muita palveluita (esim. työllisyyspalvelut) voidaan tarjota sote-keskuksissa Sosiaaliohjauksen lisäksi myös muita maakunnan vastuulle kuuluvia sosiaalipalveluita tuodaan tukemaan kaikkia sote-keskuksia Myös kunnat ja järjestöt voivat halutessaan tuoda omia palveluitaan osaksi keskusten toimintaa. Aukioloaikoja halutaan laajentaa niin, että laajan palvelun sote-keskuksissa palvelua saisi vähintään arkisin kello 8– 18 välisenä aikana ja palvelut toimisivat myös viikonloppuisin Asiakas voi valita itseään hoitavan yksikön

Lapset, nuoret ja lapsiperheet • Lasten ja lapsiperheiden ympärillä olevien toimijoiden yhteistyötä tiivistetään perhekeskusverkostoissa • Ennalta ehkäisevien palveluiden painopiste korostuu ja maakunta tuo omat palvelunsa osaksi verkostoja • Myös erityistason palvelut (lastenlääkärit, lastenpsykiatria) tuodaan lähemmäksi perheitä • Neuvolapalveluita esitetään osaksi sote-keskusta (eli suoran valinnan palvelukokonaisuuteen) • Lapset ja lapsiperheet ovat yksi maakunnan tulevan toiminnan painopisteistä!

Ikääntyneet • Kotihoito toimii tulevassa maakunnassa pääosin 24/7 (palvelut järjestetään asiakassetelillä) • Kotona asumista turvataan mm. muodostamalla uudenlaisia toimintamalleja ympärivuorokautisen avun saamiseksi • Jos ikääntyneen toimintakyky ei mahdollista enää asumista kotona, hänelle voidaan tarjota asiakasseteli asumispalveluihin • Asiakassetelillä asukas saa valita palvelua miltä tahansa maakunnan hyväksymältä tuottajalta Keski-Suomessa – Halutessaan voi siis muuttaa vaikkapa lähemmäksi omaisiaan • Jos hyväksytty palveluntuottaja tarjoaa palvelua muualla Suomessa, asukas voi valita asuinpaikkansa myös maakunnan rajojen ulkopuolelta • Geriatrista osaamista (muistitutkimukset yms. ) tuodaan sotekeskuksiin • Tavoitteena turvallinen arki ja ikääntyminen omassa kodissa!

Vammaiset asukkaat • Vammainen henkilö voi räätälöidä nykyistä itsenäisemmin ne palvelut, joita hän haluaa arkeaan tukemaan – Käyttöön henkilökohtainen budjetti jota voi hyödyntää myös muiden kuin sote-palveluiden hankinnassa • Valinnanmahdollisuuksia lisätään myös asumis- ja päivätoiminnan palveluissa, joissa käytössä on asiakasseteli • Itsemäärämisoikeus korostuu!

Mielenterveys- ja päihdepalvelut • Mielenterveys- ja päihdepalvelut suunnitellaan matalan kynnyksen periaatteella • Tavoite, että asiakas pääsee palveluiden piiriin eri puolilla maakuntaa omassa sote-keskuksessaan ilman lähetettä • Kotiin vietäviä palveluita vahvistetaan psykiatrisissa palveluissa • Painopiste siirtyy ennalta ehkäiseviin palveluihin, mutta myös erityistason palveluita annetaan maakunnassa niitä tarvitseville

Yrittäjän palvelut • Nykyisen ELY-keskuksen elinkeinopalvelut sekä TE-toimiston vastuulle kuuluvat työllisyyspalvelut järjestetään tulevassa maakunnassa siten, että ne edistävät eri alueiden uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastaavat työmarkkinoiden muutoksiin – Kokonaisuudesta käytetään nimeä kasvupalvelut • Maakunta ja kunnat huolehtivat siitä, että maakunnassa on tarjolla yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä liiketoiminnan kehitystä edistäviä palveluja • Kuntien tehtäviä ei siirretä maakunnalle, mutta yhteistyön muotoja tarkastellaan • Maakunnassa yrittäjän palveluita yhdenmukaistetaan ja helpotetaan asiointia (esimerkiksi lupa- ja rahoitusasioiden välinen yhteistyö) • Kasvun maakunta!

Työttömien palvelut • TE-toimiston palvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa maakunnan palveluita • Tulevaisuudessa työttömäksi jääneen henkilön tueksi voidaan koota työllisyyspalveluiden lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja • Tavoite helpottaa työmarkkinoille siirtymistä • Työttömien terveystarkastukset suoritetaan asiakkaan valitsemassa sote-keskuksessa • Maakunta haluaa tukea myös jatkossa työllisyyden myönteisiä näkymiä alueellamme!

Maaseutuyrittäjä • Maakunta tukee maatilapalveluita ja kehittää maaseutua asuin- ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi • Maaseutupalvelut tarjotaan jatkossa ”yhden luukun periaatteella”, sillä maakunta tuottaa maaseutuyrittäjälle lupapalvelut, eläinlääkäripalvelut sekä lomituspalvelut • Eläinlääkäripalveluiden sekä lomituspalveluiden lisäksi maakunta vastaa mm. viljelijätukien myöntämisestä sekä toiminnan valvonnasta • Maakunta voi myöntää maatiloille myös rakennetukea, jolla kannustetaan mm. tilojen toimintaa ja kannattavuutta parantaviin investointeihin • Palveluita tarjotaan yhä enemmän sähköisillä alustoilla. Neuvontaa ja ohjausta saa myös eri puolilla maakuntaa sijaitsevista palvelupisteistä

Erityistason palvelut • Erityistasolla tarkoitetaan sairaalaympäristöä vaativaa terveydenhuoltoa sekä julkisen vallan käyttöä sisältäviä sosiaalipalveluita • Palvelut ovat maakunnan liikelaitoksen palveluita, mutta niitä viedään yhä enemmän sotekeskuksiin • Ajattelutavan muutos: erityistason palvelut tukevat kaikkia sote-keskuksia, olivat ne julkisia tai yksityisiä! • Palvelut asiakkaiden luokse mm. digitalisaatiota hyödyntäen!