Ella Nevalainen Hilla Kosamo 1800 ja 1900 lukujen

Ella Nevalainen, Hilla Kosamo

§ 1800 - ja 1900 -lukujen vaihteessa kouluja oli edelleen harvassa. § 1900 -luvun alussa kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansankouluun, vaikka oppivelvollisuutta ei ollut. § Kansankouluja alettiin perustaa vuonna 1866. § Aiemmin lauantaisin oli myös koulua. § Oppivelvollisuuslaki säädettiin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921. § Nykyään kouluja on useita kaupungissa. § Kaikkien nuorten pitää käydä koulussa ainakin 1 - 9 luokat eli peruskoulun. § Koulua on nykypäivänä Suomessa maanantaista perjantaihin. § Kaikilla on Suomessa oppivelvollisuus. § Suomessa kaikilla oppilailla on oikeus ilmaiseen kouluterveydenhuoltoon, muuhun oppilashuoltoon ja pitkämatkaisten maksuttomiin koulumatkoihin.

§ Ennen vanhaan perinteisinä rangaistuksina käytettiin mm. nurkassa seisomista, tukkapöllyä, laiskanläksyä, jälki-istuntoa, karttakepillä sormille lyömistä tai taululle jonkin asian kirjoittamista uudelleen ja uudelleen. § Kurittomimmista oppilaista saatettiin tehdä valitus papistolle. § Nykytavoista poiketen ruumiillista kuritusta käytettiin surutta. § Yleisesti kuri oli niin kovaa, että kuiskailu tai kielteisten tunteiden ilmaisukin oli rangaistava rike. § Opettajaa oli määrä puhutella vain kolmannessa persoonassa ja naisopettajaa kutsuttiin nimellä opettajatar. § 1970 -luvulla opettajien ja oppilaiden tasa-arvostaminen saavutti lopulta huippunsa kouludemokratiassa. § Oppituntien alkua täytyi odotella puhumatta. § Nykyään ruumiillista kuritusta ei käytetä. § Yleisiä rangaistuksia ovat jälki-istunto, viesti kotiin esim. Wilman kautta, joskus oppilas laitetaan luokan ulkopuolelle hetkeksi ja oppilas voi joutua rehtorin kansliaan puhutteluun. § Opettajaa ei tarvitse enää puhutella vain kolmannessa persoonassa ja pieni kuiskailu ei ole rangaistava asia.

Monien maiden kouluissa oppilailla on koulupuvut. Suomessa kuitenkin aina on pukeuduttu oman halun mukaan. Eli koulupukuja Suomessa ei ole ollut koskaan. Ennen pojilla oli päällään neule- tai collegepaita ja löysät kangashousut tai farkut. Tytöillä taas oli useasti hame ja t-paita tai mekko. Monilla oli myös neuletakki. Nykyään ylä-asteella pojilla on yleensä päällään huppari ja verkkarit tai farkut. Tytöillä on yleensä tiukat farkut ja huppari tai neulepaita/-takki.

Ennen vanhaan helmitauluja käytettiin apuna laskemisessa laskimien sijaan. Pulpetit olivat pitkiä ja ne oli suunnattu kahdelle oppilaalle. Laskutikku korvasi ennen taskulaskimen. Liitutauluja käytettiin jo kauan aikaa sitten opetukseen niin kuin nykyään, mutta tussitauluja ja piirtoheittimiä ei ollut. Myös puhelimia ja tietokoneita ei opiskelussa voinut käyttää, koska niitä ei oltu vielä keksitty. Ennen oli järjestäjä, joka soitti välituntikelloa. Järjestäjä oli joku oppilaista ja oppilaan piti koko ajan katsoa kelloa. Kello oli metallia, sen naru oli itse tehty, kello oli vanha ja sen takia ruskea. Oikealla ylhäällä on laskutikku ja sen alapuolella helmitaulu.

1920 luvulla kouluun kuljettiin pitkiä matkoja hevosella tai kävellen. Talvella lyhyitä matkoja saatettiin mennä potkukelkalla. Nykyään pitkiä matkoja tullaan bussilla tai autolla ja lyhyitä matkoja tullaan kävellen tai pyörällä.

§ Vuonna 1905 perustettiin valtakunnallinen koulukeittiöyhdistys, jonka tavoitteena oli parantaa oppilaiden ravitsemista Suomessa, jolloin opeteltiin myös pöytätavat. § Vuonna 1906 perustettiin Lahteen koulukeittolayhdistys, joka oli kaupungin oma. § Kouluateria Lahdessa oli köyhille maksuton ja varakkaille se maksoi 5 -10 penniä aterialta. § Vuonna 1957 kansankoululaki määräsi että kaikkien koulussa käyvien olisi saatava lämmin ja riittävä kouluateria. § 1910 -luvulla Helsingin kansankoulujen vähävaraisista perheistä tulleille oppilaille tarjottiin lämmin ja ilmainen ateria. § Nykyään kouluruoka on Suomessa kaikille ilmainen ja ruoka on monipuolisempaa.

§ Kansankoulujen opetussuunnitelmaan kuului seuraavat oppiaineet: uskonto, äidinkieli ja kirjoitus, maantieto, historia, laskento ja muotooppi, luonnontieto ja sen käytäntöön sovellukset, kuvaamataito, laulu, voimistelu sekä käsityöt. § Ennen vanhaan koulua oli myös lauantaisin. § Koulutyön mielekkyyttä ei haluttu ymmärtää, vaan katsottiin se joutilaaksi ajanvietoksi. Liikuntatunnit ennen(voimistelu): § Joissain kouluissa tytöillä oli mekko tai hame liikuntatunteja lukuunottamatta. § Voimistelu tuli oppikoulujen opetusohjelmiin jo 1800 -luvun koulujärjestyksissä. § Pojilla oli 2 h voimistelua viikossa ja tytöillä 3 h.

LÄHTEET § Wikipedia § Haastattelu § Kuvakirja § Eri nettisivut