ELINTEN HYVINVOINTI ELINTEN HYVINVOINTI koostuu fyysisest ja psyykkisest

ELÄINTEN HYVINVOINTI

ELÄINTEN HYVINVOINTI • koostuu fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, normaalista kasvusta sekä hyvästä hoidosta. • päätellään esim. eläimen terveydentilasta ja käyttäytymisestä eli käyttäytyykö eläin lajilleen tyypillisesti. • voidaan vaikuttaa eläimen pito -olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella. • Hyvinvoiva eläin tulisi olla eläintuotannossa aina tavoitteena.

LIHAA KOHTUUDELLA • Lihaa ja muita eläintuotteita kannattaa kuluttaa kohtuudella sekä terveys- että ympäristösyistä. • Ihmisillä on erilaisia syitä olla käyttämättä eläimistä saatavia tuotteita. Syyt voivat olla esimerkiksi eettisiä, ekologisia, uskonnollisia, ravitsemuksellisia tai ne voivat johtua erilaisista makumieltymyksistä. • • Kasvisruokailijoista tiukimpia ruokavaliossaan ovat vegaanit, jotka eivät käytä lainkaan eläinkunnan tuotteita. Fleksaajat syövät pääasiassa kasvisruokaa, vähentävät lihan syöntiä ja syövät kaikkea kohtuullisesti.

ELÄINTEN HYVINVOINNIN KRITEEREJÄ

ELÄIMET JA RUUANTUOTANTO • Eläimistä saadaan monia tuotteita: – lihat ihmisten ruuaksi – sisäelimet eläinten tai ihmisten ruuaksi – vuota eli eläimen nahka vaatteisiin, huonekaluihin, kenkiin tai laukkuihin. • Suomessa tuotetut eläinperäiset tuotteet ovat puhtaita, sillä lääkkeitä ei käytetä turhaan, tuotannossa on tarkat varoajat ja salmonellaa ei juurikaan esiinny.

Tuote Sianliha Naudanliha Broileri Lammas Kananmunat Maitotuotteet* Kala (v. 2013) Kulutus yht. (miljoonaa kg) 189 102 110 3, 7 59, 3 1136 Kulutus (kg/hlö) 34, 6 18, 6 20, 1 0, 7 10, 8 207, 7 14, 6 *Maitotuotteissa on laskettuna kaikki nestemäiset maitotuotteet, voi ja juusto. Tuonti (miljoonaa kg) 34 21 18 2, 7

SIKA LIHAN TUOTTAJANA • Suomessa tuotetaan ja kulutetaan eniten sianlihaa. • Sika on luonnostaan seurallinen, touhukas ja siisti eläin. • Sillä on erilliset paikat syömistä, lepoa ja nukkumista sekä ulostamista varten. Ulkotarhassa sika tutkii ympäristöään, tonkii ja rypee mutakylvyissä. • Sikojen hyvinvoinnin haasteena on hännänpurenta. – – Sikojen ympäristöön tai hoitoon liittyvät stressitekijät, kuten ahtaus, virikkeiden puute tai muutokset ruokinnassa, voivat laukaista hännänpurennan. Purtu ja tulehtunut häntä on eläimille kivulias.

• Laatuvastuu-merkki kertoo kuluttajalle sianlihan turvallisuudesta ja eläinten terveydestä. • Katso video.

NAUTA LIHAN TUOTTAJANA • Naudat ovat märehtijöitä. Naudat tarvitsevat toistensa seuraa ja tilaa liikkua sekä mukavan ja pehmeän makuupaikan ja pureskeltavaksi karkearehua. • Naudat elävät laumoissa ja sosiaaliset suhteet lauman jäsenten kesken ovat tärkeitä. Ahtaissa tiloissa eläinten kanssakäyminen vaikeutuu ja hyvinvointi kärsii.

• Suomessa kaikki naudat rekisteröidään ja merkitään kahdella korvamerkillä. Tunniste kulkee teurastukseen, lihanleikkaukseen ja kauppaan lähetettävään lihapakkaukseen asti. • Kauppias merkitsee lihapakkaukseen tai myyntitiskille lihan läheisyyteen lihan alkuperämaan. Alkuperämerkintä on pakollinen.

BROILERI LIHAN TUOTTAJANA • Broileri on lihantuotantoon jalostettu nopeakasvuinen kanarotu. • Broilerit nokkivat, kuopsuttavat ja kylpevät hiekassa. Lintuja on keskimäärin 20 yksilöä neliömetrillä, ja ne saavat liikkua vapaasti hallissa. • Euroopassa yleistä salmonellabakteeria ei esiinny Suomessa. Tuotantoketjun kaikkia vaiheita valvotaan tarkasti. • Broilerien hyvinvointiongelmia aiheuttavat useimmiten huono ilmanlaatu, märkä pehku, tilanahtaus sekä virikkeettömyys.

KANANMUNIEN TUOTANTO • Munintaan jalostettuja kanoja kutsutaan munintakanoiksi. • Kana munii päivässä yhden munan. • Munintakanoja pidetään erilaisissa kanaloissa, joita ovat – virikehäkki- eli pienryhmäkanalat – lattiakanalat – luomukanalat ja – ulkokanalat • Kanaloissa hyvinvointiongelmia aiheuttavat useimmiten huono ilmanlaatu, märkä pehku, tilanahtaus sekä virikkeettömyys.

LEHMÄ TUOTTAA MAITOA • Lehmät elävät navetoissa, jotka ovat joko parsinavettoja tai pihattoja. • Jos tila kuuluu terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, tehdään jokaiselle tilalle oma terveydenhoitosuunnitelma.

LAMMAS LIHAN TUOTTAJANA • • Karitsanliha: alle yhden vuoden iässä teurastetun lampaan lihaa. Hyvin mureaa ja maultaan mietoa. Lampaanliha: kaikkien lampaiden liha, jotka on teurastettu yli yhden vuoden ikäisinä. • Laumaeläimiä, jotka laiduntavat ja märehtivät tarkassa vuorokausirytmissä koko lauma yhdessä. • Teuraskuljetukset ovat lammastuotannon haasteena, sillä vain harva teurastamo teurastaa lampaita ja kuljetusmatkat ovat pitkiä. • Myös riittämätön terveydenhuolto ja puutteet ruokinnassa ja vedensaannissa heikentävät lampaiden hyvinvointia.

LUONNONKALAT JA KASVATETUT KALAT • Kalat voidaan jakaa – luonnonkaloihin – kasvatettuihin tai viljeltyihin kaloihin. • Oikeat kasvatusolosuhteet ovat tärkeitä kalojen hyvinvoinnin kannalta – liian lämmin veden lämpötila tai matala happipitoisuus voivat rasittaa kaloja. – Liian suuri kalatiheys kasvatuslaitoksissa voi heikentää kalojen hyvinvointia. • Kaloja kasvatetaan vesistöissä verkkokasseissa ja erilaisissa altaissa ja luonnonravintolammikoissa.

RUOKATIETO YHDISTYS RY www. ruokatieto. fi www. ruokavisa. fi ruokavisa@ruokatieto. fi

• Kuvat: • • Jussi Ulkuniemi Tuija Fagerlund Tuukka Ervasti Sallaroosa Häme Minttu Virkki Johannes Jansson / norden. org © Ruokatieto Yhdistys ry • Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. • Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne. ) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.