17 Rikoksesta rangaistukseen Tuntidiat oppikirjan sivut 150 154

17. Rikoksesta rangaistukseen Tuntidiat, oppikirjan sivut 150– 154 VI Rikos- ja prosessioikeus

Miten rikoksesta edetään oikeudenkäyntiin?

Poliisi aloittaa rikoksen tutkinnan • Rikoksen voi havaita esimerkiksi poliisi liikennevalvonnassaan tai jokainen voi tehdä myös itse rikosilmoituksen poliisille. • Asianomistajarikoksessa (esimerkiksi kunnianloukkaus) syyttäjä voi nostaa syytteen vain uhrin vaatimuksesta. • Suppeassa esitutkinnassa voidaan määrätä rikesakko esimerkiksi ylinopeutta ajaneelle tai määrätä muu sakkorangaistus. Syyttäjä voi myös antaa rangaistusmääräyksen. • Jos kyseessä on monimutkaisempi asia, poliisi aloittaa esitutkinnan, jossa voidaan kuulustella asiaan liittyviä henkilöitä, ottaa lausuntoja sekä ottaa rikoksesta epäilty kiinni vuorokaudeksi. • Pidätys voi kestää enintään 3 päivää. • Tutkintavankeudesta päättää tuomioistuin. • Jos esitutkinnan aikana ei saada selville, kuka rikoksen on tehnyt, tutkinta keskeytetään. • Kuulusteltavalle pitää kertoa hänen oikeuksistaan, ja hänellä on oikeus saada oikeusapua. VI Rikos- ja prosessioikeus

VI Rikos- ja prosessioikeus

Lue s. 157– 158 ja vastaa kysymyksiin. • Milloin todistaja saa tai todistajan pitää kieltäytyä todistamasta? • Mitä tarkoittaa itsekriminointisuoja? VI Rikos- ja prosessioikeus

VI Rikos- ja prosessioikeus

Tapausesimerkki • A oli vangittuna ollessaan kuudennen ja seitsemännen esitutkintakuulustelunsa välisenä aikana kolmena peräkkäisenä päivänä ilman puolustajansa läsnäoloa tapahtuneissa puhuttamisissa tunnustanut esitutkintaa hoitaneelle rikosylikonstaapelille surmaamisteon ja kertonut muutoinkin tälle tekoon liittyneistä seikoista. Tätä aikaisemmissa ja myös puhuttamisia seuranneissa esitutkintakuulusteluissa, joissa A oli ollut puolustajansa avustamana, A oli kiistänyt osallisuutensa murhaan sekä muihin tutkittavana olleisiin rikoksiin. • A tuomittiin hovioikeudessa murhasta elinkaudeksi vankeuteen. Hovioikeuden syyksilukeminen oli perustunut osaksi rikosylikonstaapelin todistajankertomukseen siitä, mitä A oli tälle puhuttamisissa kertonut. • Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A: n puolustautumismahdollisuuksia ja itsekriminointisuojaa oli loukattu niin, ettei rikosylikonstaapelin todistajankertomusta saanut hyödyntää näyttönä A: n syyllisyydestä. Ratkaisussa katsottiin myös, ettei A: n puhuttamiselle ollut edellytyksiä tämän mielentilan vuoksi. (KKO: 2016: 96) VI Rikos- ja prosessioikeus

Syyttäjä syyttää • Esitutkinta ei johda syyteharkintaan, jos ei ole tapahtunut rikosta, tai siitä ei saada näyttöä. • Jos näyttöä on, syyttäjä arvioi sen syyteharkinnassaan. • Syyttäjä päättää, jätetäänkö asiassa syyte nostamatta vai tehdäänkö haastehakemus käräjäoikeudelle. • Jos syyteoikeus on vanhentunut syytettä ei voi nostaa. • Mikäli asianomistaja haluaa, hän voi itse ajaa syytettä käräjäoikeudessa, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. VI Rikos- ja prosessioikeus

Tuomioistuin tuomitsee • Käräjäoikeus antaa haastehakemuksen perusteella haasteen vastaajalle. • Vastaaja voidaan haastaa tulemaan suoraan suulliseen pääkäsittelyyn yksinkertaisessa asiassa. • Monimutkaisessa asiassa on ensin valmisteluistunto. • Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia. • Vastaaja voidaan tuomita vain siitä teosta, josta syytteessä on vaadittu rangaistusta. • Tuomioistuin voi muuttaa rikosnimikettä esimerkiksi törkeästä petoksesta ”tavalliseksi” petokseksi. • Vastaaja voidaan tuomita vain, jos syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä. • Tuomio annetaan joko heti tai viimeistään 14 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä. VI Rikos- ja prosessioikeus

Yksinkertaisessa asiassa paikalla on yksi tuomari. Monimutkaisemmassa tapauksessa 1 tuomari + 2 lautamiestä. Vaikeissa tapauksissa on 3 tuomaria. Todistaminen on velvollisuus, eikä siitä voi kieltäytyä ellei kyse ole esim. lähisukulaisesta. Todistajan pitää pysyä totuudessa. Lautamiehet ovat kunnanvaltuuston valitsemia maallikkotuomareita. Lautamiesten ääni painaa yhtä paljon kuin tuomarin. Avustaja voi olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai lupalakimies.

VI Rikos- ja prosessioikeus