Vuorovaikutuksen dilemmat ja rehtorien etiikat keskeinen impulsiivisesti kyttytyvt

Vuorovaikutuksen dilemmat ja rehtorien etiikat keskeinen impulsiivisesti käyttäytyvät huoltajat ensisijaisesti kiista, koska rehtorit kokivat huoltajan käyttäytymisen hyväksyttävyyden kyseenalaiseksi vastaaminen yhtäältä oikeudenmukaisuusetiikan kehyksessä erityisesti rehtorien integriteettiä uhkaavissa tilanteissa pääasiassa professionaalinen valmius neuvotella tilanteen selvittämiseksi ajan antaminen tilanteen rauhoittamiselle > huolenpidon etiikka ja toisen asemaan asettuminen Katri Kuukka

R 18 M: – – Tai sitten tulee tämmösiä vieraskielisiä, vieraskulttuurisia varsinkin nää on enemmänkin EteläEuroopan kansoja tohon välitunnilla rähjäämään, että mun poikani tai tyttöni ilmotti, niil on kännykät nykyään, soitti et joku kiusaa et hän hakee suoraan sen kiusaajan, et säkö kiusasit mun lastani tai muuta vastaavaa, et ne on aika tulisia tyyppejä, albaanit on ehkä kaikkein eniten. H: Mites sillon on toimittu? R 18 M: No siinäkin sitten aikuista, ketä tahansa sitten siihen apuun. Tai sen [oppilaan] opettajalle, että se ja se tekee sitä ja nyt sille pitäs kostaa ja sille pitäs tehdä tätä ja lähetään niinku sitä oman käden oikeutta hakemaan siinä. Et ne on ehkä ollu vaikeimpii tapauksia. Katri Kuukka

Oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen dilemmat ja rehtorien etiikat keskeinen huoltajien suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen liittyi lähinnä päätöksentekoon, koska useimmissa tapauksissa oli tehtävä konkreettinen päätös erityisestä tuesta jossain muodossa myös riittämättömien tai suomalaisen koulun kontekstissa kestämättömien perustelujen näkökulma keinona neuvottelu, jossa lähtökohtana oli oppilaan etu > huolenpidon etiikka myös oikeudenmukaisuusetiikka siinä mielessä, että oppilaan yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea toteutuisivat Katri Kuukka

R 25 N: Mut et ei meil oo sellasia vanhempia, siin on se hyvä puoli, et meil ei oo näitä jotka vaatisivat jotain huippuasioita juuri omalle lapselleen, paitsi että just tietyt somalivanhemmat. H: Mitä ne vaatii? R 25 N: Et kun on ADHD-laps joka ei pysy luokassa mitenkään ryhmässä niin häntä ei saa, ei voi olla mitään sermiä luokassa, häntä ei saa mitenkään eriyttää vaikka hänen se oppimisen rauhottaminen sitä vaatis. Et tämmösii keskustelui meil on. . H: . . Mitä ne on sitten, mihin ootte päätyneet keskustelujen tai miten ne on. . R 25 N: Mä oon siihen sanonu et se pedagoginen vapaus ja se tietotaito siitä että miten lapsen oppimisen saa järjestettyy niin se on kuitenkin sitten opettajalla aika pitkälle et kun lasta kunnioittaen järjestetään semmonen tilaisuus, et hän voi niihin tavotteisiin päätyä mitä asetetaan, niin ei isä voi ihan sitä määrätä, kun ei oo kysymys mistään luokasta ulos laittamisesta. H: Onks sitten kun tää on selvitetty huoltajan kans niin hän tyytyny siihen ja. . R 25 N: No meil on muutama tota noin. . Täs on semmonen et jotkut pitävät omia lapsiaan, heil on tämmönen tietty prinssisyndrooma, on prinsessasyndroomakin et ei he nää ollenkaan et opetus on ryhmäopetusta kuitenkin. Et se on semmonen jatkuva mut et on neuvoteltu. Katri Kuukka

Valtionavustustietoisku! (OPH: n tiedote 4/2010; OPM: n asetus 1777/2009) VALTIONAVUSTUS VIERASKIELISTEN SEKÄ SAAMEN JA ROMANI KIELISTEN OPPILAIDEN JA OPISKELIJOIDEN ESI JA PERUSOPETUKSEN SEKÄ LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN VUONNA 2010 S 2 opetus tai muun opetuksen tukeminen ◦ oikeutettuja oppilaat, joiden opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään 6 vuotta ◦ enintään 3 opetustunnista viikossa jokaista 4 oppiaan laskennallista ryhmää kohti ◦ jos oppilaita vähemmän kuin 4, voi koko olla myös vähintään 2 oppilasta Oman äidinkielen opetus ◦ enintään 2 tunnista viikossa jokaista 4 oppilaan laskennallista ryhmää kohti ◦ ryhmässä lukukauden alussa tai kurssin alkaessa vähintään 4 oppilasta ◦ Jos saamenkielisiä tai romanikielisiä oppilaita vähemmän kuin 4, voi koko olla myös vähintään 2 oppilasta Katri Kuukka

Etnis kulttuuristen tulkintojen dilemmat ja rehtorien etiikat keskeinen uskonnolliset tulkinnat koskien opetukseen osallistumista liittyivät sekä kiistoihin, päätöksentekoon että perusteluihin puheissa painottuivat keskustelut ja neuvottelut, joissa rehtori vetosi joko kaupungin linjauksiin tai opetussuunnitelmaan > oikeudenmukaisuusetiikka huolenpidon etiikka puheissa, joissa rehtori esimerkiksi ilmaisi huolensa oppilaan itsensä kokemasta syrjään jäämisestä neuvotteluissa ei pyritty välttämättä saamaan ”viimeistä sanaa” vaan pääsemään joustavaan ratkaisuun, löytämään ”kolmas tie” > tilanteinen etiikka myös emotionaalisia reaktioita, joiden taustalta voi hahmottaa rehtorin intuitiivista moraalista suhtautumista perusteettomaksi koettuun käyttäytymiseen tai perusteluun Katri Kuukka

Nää oli kaikki muslimeja, siis somalialaisia. Ja siin oli isompi ryhmä, siis samassa luokassa oli useempia lapsia, kaikki kieltäytyivät menemästä [musiikin] luokkaan ja sit tuotiin tähän mulle ja sit rupesin kyseleen, että mikäs nyt on, et mitä varten ei. Sitten yks pikkupoika sano, että Allah kirjottaa kaikki meidän pahat teot ylös, ja me joudutaan helvetiin, jos sielä Allahin kirjassa on hirveen paljon meiän pahoja tekoja. Ja musiikki on paha teko, ei saa kuunnella, ei saa laulaa, ei saa soittaa, ei saa olla mitenkään läsnä semmosessa tilanteessa, mis on musiikkia. No mitä tässä tilanteessa sitten teet. Lapsi uskoo aidosti siihen, että Allah kirjottaa ylös kaikki, enhän mä voi hänen vakaumustaan asettaa kyseenalaseks, vaikka itellä koko ajan aivan raivo päällä suoraan sanottuna siinä, että mitä tämmönen pelleily on (nauraen). Et tämmösii ihmeellisii ristiriitatilanteita tulee ja sit niis on jotekin vähän kädetön aluks, koska siin on tunteet pelissä niin vahvasti. (R 10 N) Katri Kuukka

Integraatioprosessin dilemmat ja rehtorin etiikat liittyivät perheen sisäisiin rooliristiriitoihin ja hierarkioiden muutoksiin esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä osittain velvoitteiden ristiriita välittyivät kouluun ja vaativat rehtoreilta sekä oikeudenmukaisuuteen, huolenpitoon että kriittiseen etiikkaan liittyvää vastaamista neuvottelujen ja keskustelujen avulla Katri Kuukka

R 15 M: – – Et tämmösiä jopa pihapiiripulmia on tuotu ikään kuin tänne ja ja. . Sanotaan nyt kiusaamistilanteita et toi Mohammed kiusaa Sergeitä (rehtori käyttää nimiä kuvaamaan oppilaiden taustoja yleensä, ei tiettyjä maahanmuuttajia) tai päinvastoin. Ja kun näitä asioita on lähdetty pohtimaan ja saatu vanhemmat tänne oppilashuoltoon niin sitten tulee ilmi että tietyllä alueella pihoilla on jumalaton riita meneillään. H: Niinku vanhempien kesken? R 15 M: Vanhempien kesken presiis, juuri näin ja se heijastuu taas tänne. Ja tuleeko se vanhempien riita, onks se lähteny vanhempien väliltä vai onks se lähteny siitä että muksut ovat keskenään nahistelleet. Se ei oo ihan selkeää mutta ihan selvästi tämmöstä vellovaa riitatilannetta on tuolla kylillä. H: Joo ja sit koulu on kuitenkin se joka tuota tavallaan ottaa sen. . R 15 M: . . Kyllä. H: Tietyl lailla niinku kantaakseen. . R 15 M: . . tietyllä tavoin kantaakseen, siltä osin kun mikä mitä se kouluun viittaa. H: Onks se sun mielestä ookoo niin? R 15 M: Ei todellakaan, mua ottaa hirveesti välillä päähän se että ne yrittää ikään kuin saada koulua jonkinlaiseksi selvitysmieheksi, välimieheksi, jopa tuomariksi näissä asioissa. Katri Kuukka

Muita lähestymistapoja pragmaattisuus ja tilannekohtainen reflektointi ◦ tilanne etiikka ja coping ◦ myös prima facie etiikan näkökulma (vrt. Pietarinen & Poutanen 2005) professionaalisuus oppilaan edusta lähtevänä toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavana prinsiippinä suomalaisen opetussuunnitelman perusteissa esitetyt perusopetuksen tavoitteet ja arvopohja keskeisiä nopeat käytännön ratkaisut – eettinen reflektointi jälkikäteen hidas tietäminen – kärsivällinen johtaminen (Claxton 1999, Hargreaves & Fink 2006) ammatillinen apatia (Airaksinen 1993) Katri Kuukka

Jatkopohdintoja 1 johtamisen eettisten ulottuvuuksien syvempi tarkastelu koulussa ◦ Onko etiikalle sijaa? ◦ Jos on, miten laajasti sen perusta tulisi monimuotoistuvassa ja maailmanlaajuistuvassa koulussa määritellä? ◦ Voiko rehtori olla eettinen ”edessäseisoja”? Katri Kuukka

Jatkopohdintoja 2 FL Ilona Kuukka 2008 Koulun kulttuuri ◦ tunnistaa identiteettien, kulttuurien ja kielten moninaisuuden > kielitietoinen koulu ◦ oppijan identiteetin ”koti” ◦ opiskelun ja oppimisen ”kulttuuri” Koulu voi vastata (monikulttuurisuudenkin) haasteisiin olemalla koulu jokaiselle rajallisena ja vajavaisenakin ◦ ◦ eettisyys kaikille yhteiset säännöt luotettavuus mikä on koulun perustehtävä ihmisten arvostus ja kunnioitus yhteinen opetuksen ja oppimisen tavoite Tällaiseen ja kieltä yhteisöön sopii monta identiteettiä, kulttuuria

Jatkopohdintoja 3 FT Hannu Simola (2009) Koulu tarjoamaan oppilailleen rauhallisen, turvallisen, syventymisen ja hiljentymisen mahdollistavan paikan kiivasrytmisessä ja epävarmassa maailmassa. Oppilaille mahdollisuus hiljentyä ja syventyä uskottavan ja heille omistautuvan, asiansa osaavan ja luotettavan aikuisen johdolla, yhdessä ikätovereittensa kanssa Luottamus koulutietoon tietona, jota ei muualta saa ja joka mahdollistaa pääsyn välittömän havainnon yli (Young, M. F. D. 2008, Simolan 2009 mukaan) Katri Kuukka

Lähteet Airaksinen, T. (toim. ) 1993. Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. 3. painos. Helsinki: Yliopistopaino. Banks, J. A. (1999). An Introduction to Multicultural Education (2 nd ed. ). Boston: Allyn and Bacon. Begley, P. T. 2001. In pursuit of authentic school leadership practices. International Journal of Leadership in Education 4 (4), 353– 366. Begley, P. 2004. Understanding valuation process: exploring the linkage between motivation and action. International Studies in Educational Administration, Vol. 32, No. 2, 4– 17. Australian Council for Educational Administration, Hawthorn. Blair, M. 2002. Effective school leadership: The multi ethnic context. British Journal of Sociology of Education 23 (2), 179– 191. Clarkeburn, H. & Mustajoki, A. 2007. Tutkijan arkipäivän etiikka. Tampere: Vastapaino. Claxton, G. 1999. Hare brain, tortoise mind: Why intelligence increases when you think less. Hopewell, NJ: Ecco Press. Furman, G. 2003. Moral leadership and the ethic of community. Values and ethics in educational administration. Vol. 2, No 1, 1– 7. Hannerz, U. 2003. Kulttuurin määritelmien yhteentörmäys. Suom. Olli Löytty. Teoksessa M. Lehtonen & O. Löytty (toim. ) Erilaisuus. Tampere: Vastapaino, 213– 232. Katri Kuukka

Hargreaves, A. & Fink, D. 2006. Sustainable leadership. San Fransisco: Jossey Bass. Hodgkinson, C. 1991. Educational leadership. The moral art. Albany: State University of New York Press. Huttunen, R. , Tynjälä, P. & Heikkinen, H. L. T. 2003 Rakentavasti konstruktivismista. Puolimatkan kriittisen kritiikin kritiikki. Kasvatustieteen päivät 20. 11. 2003. Jauhiainen, A. 1988. Terveestä ruumiista terveeseen sieluun: peruskoulutuksen uusintamisjärjestelmien muotoituminen. Kasvatus 19, 6, 463– 474. Johnson, P. 2005. Suomalaisen rehtorin työtodellisuus rehtorikyselyn valossa. Suomen Rehtorit ry: n raportti. Koun tem, S. , Yuan cheng, L. & Chia jui, Y. 2008. A study on learning effect among different learning styles in a web based lab of science for elementary school students. Computers & Education 50, 1411 1422. Kuukka, I. 2008. Monta identiteettiä, kulttuuria ja kieltä – erityisopetuksen haasteita. Luento Sel: n päivillä. Kuukka, K. 2009. Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. Acta Universitatis Tamperensis; 1435, Tampere University Press. Lehtonen, M. & Löytty, O. 2003. Miksi Erilaisuus? Teoksessa M. Lehtonen & O. Löytty (toim. ) Erilaisuus. Tampere: Vastapaino. Markova, I. 1990. Medical ethics: A branch of societal psychology. Teoksessa H. T. Himmelweit & G. Gaskell (toim. ). Societal psychology. Newbury Park: Sage, 112– 137. Katri Kuukka

• Nash, R. 1991. Three conceptions of ethics for teacher educators. Journal of Teacher Education 42, 163– 172. • Pietarinen, J. & Launis, V. 2002. Etiikan luonne ja alueet. Teoksessa S. Karjalainen, V. Launis, R. Pelkonen & J. Pietarinen (toim. ) Tutkijan eettiset valinnat. Helsinki: Gaudeamus Kirja, 42– 57. Piispanen, M. 2008. Good learning enviroment : perceptions of good quality in comprehensive schools by pupils, parents, and teachers. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Rayner, S. 2008. Management in Education. British Educational Leadership, Management & Administration Society (BELMAS) 22, 2, 40– 46. Räikkä, J. & Launis, V. 1991. Geenietiikka. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 28, 197– 206. Shapiro, J. & Stefkovich, J. 2005. Ethical leadership and decision making in education: Applying theoretical perspectives to complex dilem mas. Second Edition. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Simola, H. 2009. Perusopetuksen yhteikunnalinen tehtävä. Opetushallituksen kutsuseminaari Peruskoulu 2020, § 25. 8. 2009. §Starratt, R. 1991. Building an ethical school: A theory for practice in educational leadership. Educational Administration Quarterly 27, 2, 185– 202. Starratt, R. 1994. Building an ethical school: A practical response to the moral crisis in schools. London: Falmer Press. Walker, A. 2005. Part 1: Priorities, strategies and challenges. Teoksessa A. Walker, C. Dimmock, H. Stevenson, B. Bignold, S. Shah & D. Middlewood Kuukka College for School Effective leadership in multi ethnic schools. Katri Na tional • •