VENETSIA 1700 LUVULLA KARNEVAALIA TEATTERIA JA LOISTOKASTA RAPPIOTA

VENETSIA 1700 -LUVULLA - KARNEVAALIA, TEATTERIA JA LOISTOKASTA RAPPIOTA Luentosarja ”Makupaloja italialaisesta kulttuurista”, järj. Helsingin Työväenopisto ja Dante Alighieri –seuran Helsingin jaosto, Opistotalo, Helsinki 29. 2. 2016 Marja Härmänmaa, Helsingin yliopisto Marja. harmanmaa@helsinki. fi

VENETSIAN LYHYT HISTORIA v Paleovenetolainen kausi (800 e. Kr – 200 ekr) v Roomalainen kausi (200 e. Kr – 200 j. Kr) v Barbaarien aika (200 j. Kr – 697 j. Kr) v Autonomian aika (697 – 1797) v Itsenäisyyden jälkeinen kausi (1797 ->)

PALEOVENETOLAINEN KAUSI v Ensimmänen asujamisto Veneton maakunnassa n. 2000 e. Kr v Laguuni merkittävä kauppareitti Adrianmeren ja mannereuroopan välillä v Altinumin satama VI vuosisadalla e. Kr • ensimmäinen keskus n. 1000 e. Kr

ROOMALAINEN AIKA (N. 200 EKR – 200 JKR) v Satamat kasvavat v Laguuni aristokratian lomanviettopaikka v Chioggian kaupunki kehittyy

CHIOGGIA

LAGUUNI

BARBAARIT v III vuosisata v Hunnit v. 452 v Kirkolliset instituutiot siirretään laguuniin: • mm. piispanistuin Torcelloon v Longobardit v. 568: • muuttovirta laguunin saarille

TORCELLO

SANTA MARIA ASSUNTAN BASILIKA (V. 639)

LAGUUNIN ENSIMMÄISIÄ TALOJA

HERTTUAKUNTA v V. 697 Venetsian herttuakunta Ravennan eksarkaatin yhteyteen v Torcello liikennekeskus v Pääkaupunki Malamocco (700 -800 j. Kr)

MALAMOCCO

ITSENÄISYYS v V. 751 longobardit surmaavat viimeisen eksarkin v Ravennan eksarkaatti hajoaa v Venetsiasta itsenäinen

VENETSIAN DOGE v V. 697 -1797 Venetsiaa johti doge (herttua) v Ensin sotilasjohtaja v Sitten yksinvaltias v 1200 -luvulta eteenpäin tasavallan muodollinen johtaja v Valitsi suuri neuvosto (maggior consiglio)

MAGGIOR CONSIGLIO v La Serenissiman merkittävin hallinnollinen instituutio v Sai lopullisen muotonsa v. 1143 v Täysi-ikäiset aateliset, jotka olivat kirjoilla nk libro d’oro: ssa (kultainen kirja) v Valitsi dogen

SALA DEL MAGGIOR CONSIGLIO

PALAZZO DUCALE (V. 812 -)

UUSI PÄÄKAUPUNKI v 800 -luvun alussa pääkaupunki siirretään Malamoccosta saarille nimeltään ”civitas Revoaltis” v 800 - ja 900 -luvulla Venetsian kaupungin ydin v 1200 -luvulla nimi ”Venetia” annetaan kaupungille • ennen Augustuksen maakunnan nimi

SAN GIACOMO DI RIALTON KIRKKO (1100 -LUKU)

CANALETTO: ”CHIESA DI SAN GIACOMO DI RIALTO” (1725)

KUVA 1300 -LUVULTA MARCO POLO LÄHTEE V. 1271 AKKOON

VENETSIAN KUKOISTUS v Tärkeä kauppakeskus idän ja lännen, Frankkien keisarikunnan ja Bysantin välissä -> kauppiasluokka kehittyy dynaamiseksi v Laajentuminen alkaa n. vuonna 1000 v 1300 -luvulla Venetsian sotilas- ja kauppamahti suurimmillaan

1400 -LUVUN DEKADENSSI v Ottomaanien nousu v Amerikan löytäminen (v. 1492) v Kaupan siirtyminen Atlantille v Venetsia kääntyy sisämaalle

http: //www. veneziadoc. net/Storia-di. Venezia/Evoluzione-Territoriale-Repubblica -Venezia. php

VENETSIA V. 1693

VENETSIA 1700 LUVULLA v Taloudellinen ja poliittinen dekadenssi 1400 -luvulta, tramonto dorato v V. 1718 Passarowitzin rauha: merkittäviä alueita Turkille • Mm. Peloponneson niemimaa v Poliittinen neutraliteetti v Laivasto lahoaa v Aristokratian intressit mantereella

VILLA PISANI (1700 -L)

ELEGANSSIN KESKUS v Yksi Euroopan eleganteimmista kaupungeista v Ihmisiä idästä ja lännestä • kauppiaita, intellektuelleja, taiteilijoita, seikkailijoita, ylimystöä

MUSIIKIN KESKUS v Kaupungin intohimo • joka puolella laulettiin ja soitettiin v 4 konservatoriota v Venetsian konservatorioista valmistuneita muusikoita palkattiin ranskalaisiin, saksalaisiin ja englantilaisiin teattereihin v Teattereissa ei ollut musiikkia, johtuen yleisön melusta

Erään Venetsialaisen Pariisinsuurlähettilään vaimo kirjoitti pariisista: «Teatterit ovat täällä [Pariisissa] sangen erilaisia kuin mitä ne ovat Venetsiassa. Meillä ei todellakaan mennä teatteriin olemaan hiljaa ja kuuntelemaan. »

La Fenice (1792)

VENETSIALAISIA SÄVELTÄJIÄ v Tomaso Albinoni (1671 -1751) v Antonio Vivaldi (1678 -1741) v Giuseppe Tartini (1692 -1770) v Baldassare Galuppi (1706 -1785) v Domenico Scarlatti ja Nicola Porpora työskentelivät Venetsiassa

BALDASSARE GALUPPI (1706 -1785) S. Buranossa (Il Buranello) Säveltäjä ja urkuri Oopperoita, kamarimusiikkia, kirkkomusiikkia, sonaatteja kosketinsoittimille Tyyli kepeää ja iloista

GALUPPI, SONAATTI C-DUURISSA v Arturo Benedetti Michelangeli (1920 -1995) v https: //youtu. be/JDVEih. Rst 1 c

MAALAUSTAIDE v Venetsiasta maalaustaiteen mekka v Maalaustaide nautti hallituksen erityistä suojelua v Hallitus oli kansallistanut Venetsian taideaarteet 1600 -l ja kieltänyt yksityisiä myymästä teoksia ulkomaille v 1700 -luvulla tästä tuli laki

VENETSIAN TAIDEMAALAREITA v Il Canaletto, Giovanni Antonio Canal (1697– 1768) v Lorenzo Tiepolo (1736 -1776) ja Giandomenico Tiepolo (17271804) Giovanni Battista Tiepolon (1696 -1770) pojat v Francesco Guardi (1712 -1793) v Pietro Longhi (1701 -1785) v Kuvasivat iloista Venetsiaa v Kuvanveisto: 1700 -luvun lopulla Antonio Canova työskentelee etupäässä Venetsiassa

IL CANALETTO (1697 -1768) v Giovanni Antonio Canal v Taidemaalari ja –graafikko v Johtava maisemamaalari 1700 -luvulla

MAISEMAMAALAUS v Vedutismo v Kehittyi 1700 -luvun Venetsiassa • ”postikortti” niille, jotka eivät voineet matkustaa v Objektiivinen ja ”tieteellinen” todellisuuden kuvaaminen (valistus) v Käytti camera obscuraa tarkan perspektiivin luomiseksi v Canaletto: Venetsialaisia maisemia, juhlia ja arkea

CANALETTO: ”PONTE DI RIALTO” (1727)

CANALETTO: ”RIO DEI MENDICANTI” (1723)

CANALETTO: ”CAMPO DI RIALTO” (1756)

CANALETTO: ”LABORATORIO DEI TAGLIA PIETRA” (1728)

CANALETTO: ”FESTA DI S. ROCCO” (1735)

CANALETTO: ”RICEVIMENTO DELL’AMBASCIATORE IMPERIALE” (1729)

CANALETTO: ”IL RITORNO DEL BUCINTORO” (1727 -29)

FRANCESCO GUARDI (17121793) Muutamia tapakuvia (pittura di costume) Viimeinen maisemamaalauksen edustaja Lähempänä romantiikkaa ja impressionismia Venetsian tasavallan lopun symboliikkaa

FRANCESCO GUARDI «Capriccio con sottoportico e scalone in un cortile» (1790 -l. ? )

PIETRO LONGHI (1701 -1785) Muotokuvamaalari Yhteiskunnallisten tapojen ja ilmapiirin realistinen kuvaus Valistuksen vaikutus Omakuva v. 1759 Kauppiasporvaristo

TAPOJEN MAALAUSTAIDE v Pittura del costume v 1700 -l. toinen puolisko v Ihmisen ”todellinen” kuvaus v Vrt. Goldonin teatterikappaleet

PIETRO LONGHI: ”FAMIGLIA SAGREDO” (1752 CA)

KIRJALLISUUS JA TEATTERI v Carlo Goldoni (1707 – 1793) v Giacomo Casanova (1725– 1798) v Giorgio Baffo (1694 -1768)

CARLO GOLDONI (1707 – 1793) Dramaturgi, kirjailija ja oopperalibretisti Uudisti teatterin Commedia dell’artesta kirjoitettuihin repliikeihin Modernin komedian isä Erityisesti porvarin elämän realistista kuvausta

SUOMENNETTUJA GOLDONIN NÄYTELMIÄ v Juorupiiri (I pettegolezzi delle donne), Kahden herran palvelija tai Kaksin kauniimpi (Il servitore di due padroni), Paljon melua kurpitsasta eli Kalarannan rettelö eli Rettelö kalasatamassa (Le baruffe chiozzotte), Kauniin kesän seikkailu (Le avventure della villeggiatura), Kunnon tyttö (La donna di garbo), Majatalon emäntä tai Mirandolina (La locandiera), Venetsialaisella torilla (Il capiello) ja Viuhka (Il ventaglio)

GIORGIO BAFFO (1694 -1786) Aatelissuvun viimeinen mies Runoilija

BAFFON RUNOT v Yli 1200 runoa Venetsian murteella v Lausui ääneen ”kavereilleen” v Kieltäytyi mm. englantilaisten kustantajien tarjouksesta julkaista ne painettuna v Ensimmäinen painettu versio postuumina v. 1771 Lontoossa v Painoksesta jätetty pois filosofisyhteiskunnalliset runot

BAFFON TEEMOJA v Kaupungin korruptoituneisuus v Kirkon kritisointi ja sen vallan rajoittaminen Venetsiassa v Epikurolaisen filosofian kannattaja: ”korkein hyvä on mielihyvä” v Erotiikan ylistäminen v Venetsian tapakulttuurin ja moraalin kritisointi

”GHÈ A VENEZIA UN'ALLEGRÌA” v Ghè a Venezia un'allegrìa, ”Venetsiassa on riemua” v v Venetsiassa on iloa ja E ghè un far cussì giocondo, v Che no credo, che ghe sìa v Altrettanto in tutto 'l Mondo. v No ghè più quel gran ritiro v Delle Donne maridae v In ancuò tutte và in ziro v Notte, e dì per la Cittae. riemua, jota niin paljon en usko olevan missään muualla maailmassa v Enää eivät vaimot vetäydy sisään, vaan menevät kaupungille yöllä ja päivällä

v Le và sole coll'amigo, v Hän (vaimo) menee yksin v miesystävän kanssa, eikä E in ancuò no ghe và drio; v häntä saata hänen ääliöCome fava al tempo antigo v quel cogion de so Marìo. v Se và ancuò liberamente v A trovarle fina in letto, v E el Marìo o nol sà gnente, miehensä, kuten ennen v Vaimoa mennään vapaasti tapaamaan jopa sänkyyn, ja aviomies joko ei tiedä mitään, tai muuten vaikenee

v Una volta in le botteghe v No ghe andava Zentildone; v Ma ghe andava solo sbreghe v Colle so gran buzarone. v Ennen eivät herrasrouvat menneet kapakkaan; sinne menivät vain lurjukset huoriensa kanssa v In ancuò và Cittadine, v Nyt sinne menevät v Và Mercanti, e và le Dame, v E le povere sgualdrine porvarit, kauppiaat, hienot v Tutte quante muor da fame. rouvat, ja lutka-parat kuolevat nälkään.

v In tripudj, zioghi, e canti v Riemuiten pelissä ja v Se stà sù le notti intiere, laulaen, siellä vietetään koko v E in sto rempo dai so amanti v Se fà fotter le massere. yö ja rakastajat unohtavat vaimonsa v El gran lusso, e la gran moda v De sti tanti bei Casini, v Ilotalojen loisto saa kaikki v Fà, che tutti quanti goda, nauttimaan ja tuhlaamaan v E che i spenda dei Zecchini. kultarahansa

”KULTAINEN AURINGONLASKU” v Il tramonto dorato, Venetsian dekadenssi v Toimeton aristokratia järjesti tanssiaisia ja juhlia v V. 1782 Paavali I hääjuhlat, Venäjän tuleva tsaari, Katariina Suuren poika v Dogen kruunaus, aatelisten spektaakkelien huipennus

GUARDI: ”CONCERTO DI DAME” (1782)

GABRIEL BELLA: «L’INCORONAZIONE DEL DOGE SULLA SCALA DEI GIGANTI» (1779 -1792)

KARNEVAALIT

KARNEVAALIT 1700 -L. v Kestivät 6 kk v Alkoivat lokakuun 1. sunnuntaina, paussi joulun juhlien aikaan, päättyivät huhtikuussa v Ihmiset käyttävät naamioita v Tapakulttuurin höllentyminen

KATSAUS TAPAKULTTUURIIN v Aateliset eivät voineet käydä julkisissa kapakoissa yms, eivätkä esiintyä naisten seurassa v Naiset eivät voineet käydä yksin ulkona ilman saattajaa v Naamio vapautti kaikista esteistä v Yhteiskuntaluokat ja sukupuolet olivat naamioiden alla samanarvoisia: naamio, tabarro, mantelli

EDELLEEN TAPAKULTTUURISTA v Patriisien palatseihin piti päästää kaikki naamioidut • kansa käytti hyväksi v Naamioituneet nunnat pääsivät ulos luostarista v Naiset pääsivät kapakoihin

«Vaimot, naimattomat naiset ja lesket kaikista yhteiskuntaluokista ovat yhdessä kurtisaanien kanssa, sillä naamio tekee heistä samankaltaisia. Eikä liioin koeta sopimattomaksi antautua kenelle tahansa, joka heitä himoitsee, olipa mies nuori tai vanha. » Pietro Giannone, napolilainen filosofi

BAUTTA Perinteinen venetsialainen naamio Giovanni Grevembroch: ”Maschere” (1700 -l. )

TABARRO

LORENZO TIEPOLO: ”MASCHERE VENEZIANE” (1700 -L)

UHKAPELIÄ v Rikollisuus vähäistä vrt. muu Italia v Uhkapeli kukoisti, todellinen ongelma v Kasinoita ja peliluolia, kuuluisin Ridotto (calle San Moisé) v Valtio sulki Ridotton v. 1774 v Seurauksena kahviloita, salonkeja ja ilotaloja muutettiin peliluoliksi

FRANCESCO GUARDI: IL RIDOTTO (1755)

«Siellä näkee merkittävien sukujen naisia kaiken maailman kurjimusten joukossa. Prokuraattori Morosini ja useat muut aatelismiehet ovat vieretysten häpeämättömän joukkion kanssa. Joka kulmassa pelataan panfiloa. Eräs nainen, jolta on rahat loppu, voidakseen jatkaa pelaamista ja huvittelua, tarjoaa julkisesti itseään kaikille halukkaille. » Giovanni Battista Ballarino, neuvos 1600 -luvulla

KARNEVAALIHUVEJA v 15 teatteria toiminnassa karnevaalien aikaan v Ihmispyramideja v Astrologeja, hampaanvetäjiä, nukketeattereita, laulajia, ennustajia, näyttelijöitä

PIETRO LONGHI: ”IL RINOCERONTE”(1751)

Pietro Longhi: ”Il gigante Magrat” (1757)

EPILOGI v Vuonna 1797, 12. toukokuuta Napoleon pakotti doge Ludovico Maninin ja Suuren neuvoston eroamaan v Venetsia Itävallan alaisuuteen (lokakuussa 1797) v V. 1866 liitettiin Italian kuningaskuntaan

GUARDI: ”IL RITORNO DEL BUCINTORO” (1790 -L)

Grassie - Kiitos!