Uskontojen ja katsomusten tieteellinen tutkiminen Uskontotiede uskonnollisten ilmiiden

Uskontojen ja katsomusten tieteellinen tutkiminen Uskontotiede - uskonnollisten ilmiöiden tieteellinen tutkiminen, ei oppiin tai perinteeseen sitoutumista Uskontopsykologia - tutkimuskohteena uskonnollinen kokemus, käyttää psykologisia menetelmiä (Williams ja Freud) - lähtökohtana, että ihminen on uskonnollinen ihminen Kognitiivinen uskontotiede (lat. homo religiosus) - uskontotiede-nimitys professori Max Müllerin (1823 - - uskonto määritellään kognitiiviseksi toiminnoksi ja 1900) keksimä ihminen psyykkiseksi tiedonkäsittelijäksi Uskontoantropologia Uskontohistoria - tehtävänä osoittaa uskonnon mielekkyys siinä - kohteena uskontojen historia; historiatieteen menetelmät ympäristössä, johon se kuuluu (Evans-Pritchard) Uskontofenomenologia - tehtävänä tutkia uskonnollisten yhteisöjen kehitystä - keskeistä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtäminen ja kohti modernia yhteiskuntaa (Frazer ja Taylor) vertaileminen sekä ilmiöissä olevien Uskontososiologia samankaltaisuuksien löytäminen - tutkii uskonnollisia yhteisöjä ja niiden vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa sekä selittää uskonnollisia ilmiöitä sosiaalisin käsittein

Uskontojen ja katsomusten tieteellinen tutkiminen Teologia - kristinuskoa käsittelevä tieteenala - keskiajalla, yliopistolaitoksen syntyessä, teologia tärkein tiedekunta - teologia vanhin yliopistollinen oppiaine - tutkimustulokset eivät kirkon ohjaamia, teologinen tutkimus ei uskonnonharjoitusta - Suomessa Helsingissä, Joensuussa ja Turussa (Åbo Akademi) voi opiskella teologiaa Teologiset oppiaineet: - eksegetiikka (Uuden ja Vanhan testamentin), kirkkohistoria (yleinen ja Suomen ja Skandinavian kh. ), systemaattinen teologia (dogmatiikka, ekumeniikka, teologinen etiikka ja uskonnonfilosofia), käytännöllinen teologia (yleinen käyt. teologia, uskonnonpedagogiikka ja kirkkososiologia)