Urakkamuodot ja sopimusrakenteet rakennushankkeissa Norjassa ja Ruotsissa Norja

Urakkamuodot ja sopimusrakenteet rakennushankkeissa Norjassa ja Ruotsissa Norja § Norjassa jaotellaan urakkamuodot perinteisesti kahteen päämuotoon, eli Utførelsesentreprise (”suoritus” vrt kokonaishintaurakka) ja Totalentreprise (KVR, kokonaisurakka) joissa keskeinen ero on kuinka suunnittelu on sisällytetty urakkaan.

§ Utførelsesentreprise: n ominaispiirre on että rakennuttaja (tai tämän suunnittelijat ja arkkitehti) vastaavat hankkeen koko, tai ainakin oleellisesta, suunnittelusta ja urakoitsija suorittaa työn suunnitelmien mukaisesti. Norjassa urakkamuotoon soveltuvat vakioehdot NS 8405, NS 8415, NS 8406 ja NS 8416. Norjassa suunnittelu- ja konsulttipalveluja säätelevät NS 8401 ja NS 8402. § Totalentreprise: n perusajatus on että urakoitsijan, tai tämän suunnittelija ja arkkitehti, vastaavat kohteen suunnittelusta jolloin rakennuttaja (tilaaja) toimittaa ainoastaan ns. toiminnalliset vaatimukset jonka varaan urakoitsija suunnittelee hankkeen. Tällöin urakoitsijalla on suurempi vapaus valita mm. erilaiset ratkaisut ja materiaalit. Norjassa tähän urakkamuotoon soveltuvia vakioehtoja ovat NS 8407 ja NS 8417.

§ Uusimpana toteutusmallina on myös Norjassa käytetty ns. integroituja malleja (Samspill, IPT, Allianse) joissa tilaaja kilpailuttaa suunnittelijan ja rakentajan hankkeen alussa ja osapuolet kehittävät ja rakentavat kohteen yhdessä (tidlig involvering). Mallia ei ole standardisoitu Norjassa § Norja on merivaltio ja Offshoreprojekteihin on kehitetty omia sopimusmalleja. Näitä sopimusehtoja on myös käytetty maissa tapahtuvissa suuremmissa rakennushankkeissa viime vuosina. Esimerkkinä sopimusmalleista voidaan mainita NF 15, Norsk Fabrikasjonskontrakt 2015, NTK 15, Norsk Totalkontrakt 2015, NTK 15 Mod, Norsk Totalkontrakt 2015 Modifikasjon ja NSC 05, Norwegian Subsea Contract 2015. Varsinkin NTK 15 ehtoja on käytetty suurissa hankkeissa NS ehtojen sijaan. Etuna voidaan mainita että ehdot on käännetty kattavasti englanniksi joka helpottaa ulkomaisten toimijoiden asemaa kilpailutuksissa.

Ruotsi § Myös Ruotsissa noudatetaan urakkamuotojen perustavaa jakoa kahteen pääryhmään eli utförandeentreprenad (”suoritus” vrt kokonaishintaurakka) ja totalentreprenad (KVR, kokonaisurakka) joissa keskeinen ero on kuinka suunnittelu on sisällytetty urakkaan. Käytännössä esiintyy kuitenkin erilaisia yhdistelmiä ja ei ole epätavallista Ruotsissa että käytettävä urakkamuoto on edellämainittujen yhdistelmä. § Vakiosopimusehdot joita Ruotsissa käytetään edellä mainituissa urakkamuodoissa ovat AB 04 ( Allmänna bestämmelser för byggnads-, anläggnings- och installationsentreprenader) ja AB-U 07 ( Allmänna bestämmelser för underentreprenader i utförandeentreprenader).

§ Totalentreprenad-mallissa ((KVR, kokonaisurakka) urakoitsija vastaa urakoinnista mutta myös suunnittelusta. Ruotsissa urakkamuotoa kutsutaan myös nimellä funktionsentreprenad, eli ”toiminto” urakkamuoto johtuen pääperiaatteesta missä tilaaja vain ilmaisee tarpeensa ja vaatimuksensa hankkeen osalta, ei esimerkiksi teknisiä ratkaisuja vaan niistä vastaa urakoitsija. Ruotsissa on käytössä myös variaatio jota kutsutaan nimellä styrd totalentreprenad, eli ”ohjattu” kokonaisurakka, (KVR) jossa tilaaja spesifioi jonkun tai joitakin osia urakasta. Näissä tapauksissa tilaaja vastaa näiden ratkaisujen toimivuudesta. Sopimusehdot joita sovelletaan ovat ABT 06 ( Allmänna bestämmelser för totalentreprenader avseende byggnads-, anläggnings- och installationsarbeten)ja ABT-U 07 (Allmänna bestämmelser för underentreprenader på totalentreprenad).

§ § § Myös Ruotsissa on integroitujen projektintoteutusmallien esiinmarssi ollut vahvaa viime vuosina. Partnering mallia voidaan pitää vakiintuneena muotona Ruotsin rakentamisessa ja alalla käytetään useita erilaisia sopimusmalleja. Ensimmäisenä mallina voidaan pitää 2000 luvun alun mallia infra-alalla, FIA. OPS (Offentlig privat samarbeid) on tunnettu malli kansainvälisesti joka lyhennetään englanniksi PPP (public-private-partnerships) ja BOT(build-operatetransfer) tai BOOT (buildown-operate-transfer) esimerkkinä eri variaatioista. OPS: ä voikin pitää yhteisnimityksenä monelle eri yhteistyösopimukselle julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Usein taustalla on malli missä yksityiselle toimijalle annetaan tehtäväksi suunnitella, rakentaa ja vastata hoidosta ja ylläpidosta sovitun ajanjakson ajaksi. Monet rakennusalalla toimivat yritykset jotka toimivat kansainvälisesti kohtaavat toiminnassaan FIDIC sopimuksia. Globaalissa mittakaavassa FIDIC sopimukset ovat tavallisia suurissa urakoissa, teollisuuden toimituksissa ja voimalaitosrakentamisessa. Yleisen käsityksen mukaan nämä sopimusmallit ovat leviämässä yleisemmin myös pohjoismaihin.

§ § § Yleisesti voidaan todeta että FIDIC vakiosopimukset ovat yksityiskohtaisia mutta rakentuvat osittain erilaiselle periaatteelle kuin pohjoismaiset vakioehdot. Esimerkiksi urakoitsijan vastuu ja muotovaatimukset ovat ankarampia kuin yleisesti ottaen pohjoismaisissa sopimuksissa. Tosin FIDIC sopimuksista esimerkiksi Red Book vastaa yleisellä tasolla Ruotsin AB 04 ja Norjan NS kokonaishintaurakka vakioehtojen tarkoitusta. Samalla tapaa Yellow Book vastaa yleisellä tasolla Ruotsin ABT 06 ja Norjan NS vakioehtoja kokonaisvastuurakentamisen sopimusehtoja. Lisäksi voidaan mainita Silver Book, missä riski on vahvasti urakoitsijalla, Gold Book, ns. ”build and operate” malli sekä Green Book jota voidaan kuvata yksinkertaistettuna versiona pienemmille projekteille.