Ruotsi Suomen uskonpuhdistus Uskonpuhdistuksen taustaa Martti Luther vuonna

  • Slides: 2
Download presentation
Ruotsi –Suomen uskonpuhdistus Uskonpuhdistuksen taustaa Martti Luther vuonna 1517 teesit (väitteet) kirkon muuttumisen tarpeesta

Ruotsi –Suomen uskonpuhdistus Uskonpuhdistuksen taustaa Martti Luther vuonna 1517 teesit (väitteet) kirkon muuttumisen tarpeesta uudistaa katolista kirkkoa Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa: maallisen vallan merkitystä kirkollisessa uudistuksessa 1527 Västeråsin valtiopäivät kuninkaan käskystä Ruotsin valtakunta kääntyi noudattamaan luterilaista oppia Ruotsin siirtyessä luterilaiseen uskoon muuttuivat: hallitsijan valta kasvoi ja kirkon valta väheni kirkon omaisuutta otettiin valtiolle piispojen nimitys siirtyi kuninkaalle (aiemmin Rooman paavin alaisia) kirkon verotusoikeus lakkasi kymmenykset maksettiin nyt valtiolle Pappien palkanmaksu siirtyi valtiolle Koulutus kärsi Kirkolliseksi kieleksi tuli ruotsin kieli luostarit suljettiin papeille tuli mahdollisuus mennä naimisiin kansankieliset virret (101 virren kokoelma 1583) Raamatun merkitys uskonnonharjoittamisessa kasvoi Kirkoista poistettiin pyhimysten kuvia ja sivualttareita Kirkkoihin laitettiin saarnatuolit ja penkit

Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricola(1510 - 1557) opiskeli teologiaa Saksan Wittenbergissä, hänen opettajinaan olivat mm

Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricola(1510 - 1557) opiskeli teologiaa Saksan Wittenbergissä, hänen opettajinaan olivat mm Martti Luther ja Philipp Melanchthon. Agricola omaksui uskonpuhdistuksen ajatukset Agricola suomensi Uuden testamentin (1548) Mikael Agricolasta toimi Turun piispana. Suomen kirjakielen isä, ABC-kirja ilmestyi vuonna 1543 Vuonna 1544 valmistui Agricolan Rucouskiria Tunnustuskuntien vakiintuminen - Kustaa Vaasan pojat Eerik XIV ja Juhana veivät 1500 -luvun loppupuolella Ruotsi-Suomea kalvinistiseen ja katolilaiseen suuntaan - Juhana halusi palauttaa kirkkojen yhteyden: tuki luostareita ja korosti piispojen asemaa. - Punaisen kirjan jumalanpalveluskaava oli hyvin katolilainen. - Kaarle Herttuan aikana 1590 -luvulla luterilainen uskontulkinta voitti. - Vuonna 1593 Uppsalan valtiopäivillä Ruotsin kuningaskunnan uskonnoksi määriteltiin luterilainen usko. - Kirkon viralliseksi tunnustukseksi nimettiin vuonna 1530 kirjoitettu luterilainen Augsburgin tunnustus. - Katolisilta kiellettiin Ruotsin kuningaskuntaan asettuminen. - Muille kristityille säädettiin eriuskolaislaki. - 1594 laadittiin Ruotsin kirkon tunnustuskirja Confessio Fidei. Esimerkkejä Agricolan suomenkielestä noori = nuori, sydhen = sydän, iotca = jotka, hyue = hyvä, seitzemes = seitsemäs vargasta = varasta, taiuasa = taivaassa, waldacunnas = valtakuntasi, tactos = tahtosi pyhätty = pyhitetty, tarue = tarve, peiuine = päivinä, wloskeui = uloskävi, heidäns = heitänsä (itseään)