Tutkijan identifiointi kansallisen tason toteuttamisvaihtoehdot CSC n toteuttama

Tutkijan identifiointi - kansallisen tason toteuttamisvaihtoehdot CSC: n toteuttama esiselvitys OKM: n toimeksiannosta Hanna-Mari Puuska CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 18. 12. 2013

Tutkijan identifiointi –esiselvitys, taustaa OKM: n tarpeita – Tutkimustoiminnan tilastointimahdollisuuksien parantaminen – Yhdenmukaiset käytännöt tutkijan affiliaation määrittämiseen – Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa käytettävien tietojen luotettavuus – Tekijäkohtaiset haut JUULIssa – Myös Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeessa (TTA) pohdittu keinoja yksilöidä tutkimusaineistojen toimijoita (tekijä, aineiston omistaja jne. ) OKM antoi CSC: lle tehtäväksi selvittää erilaisten ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia tutkijan identifioinnille kansallisella tasolla Esiselvitysraportti valmis 16. 12. 2013: https: //confluence. csc. fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys – Raportti lausunnoille mm. korkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille tammikuussa 2014

Yleistä Esitettyihin tarpeisiin voidaan vastata OKM: n nykyistä henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruuta kehittämällä Esiselvitys rajattu korkeakoulujen piirissä toimivan henkilöstön identifiointiin Esiselvityksessä identifiointi (engl. identification) tarkoittaa henkilön erottamista muista siihen tarkoitetun (yksilöivän) tunnisteen (unique identifier) avulla Tällä hetkellä tutkijan identifiointi nopeasti kehittyvä alue - uusia tarpeita ja toimijoita nousee jatkuvasti esille, mm. – – – OKM, Tilastokeskus, tutkimusrahoittajat Korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot Tutkijat Tietoaineistot (TTA jne. ) Kirjastot Kansainväliset tutkimusorganisaatiot, tieteelliset kustantajat, kv. viitetietokannat, järjestelmätoimittajat

Toimenpide-ehdotuksia mm. 1. 1. Julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruun yhdistäminen • OKM: n tiedonkeruita muutetaan se. korkeakoulut raportoivat sekä julkaisutiedonkeruussa julkaisujen tekijöille että henkilöstötiedonkeruussa ainakin julkaisuja tuottaville henkilöille ORCID-tunnisteen. 1. 2. Ei-palvelussuhteessa olevien korkeakouluihin affilioituneiden henkilöiden tietojen kerääminen • OKM antaa suosituksen kansallisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi se. korkeakoulut solmivat ei-palvelussuhteessa olevien, mutta muuten affilioituneiden kanssa sopimuksen, jossa henkilö antaa luvan tietojensa keräämiseen ja luovuttamiseen viranomaistahoille • Raportoitavien julkaisujen tekijöiden henkilöiden yhteys korkeakouluun tulee perustua palvelus- tai sopimussuhteeseen ja henkilöstötiedonkeruuta laajennetaan kattamaan myös ko. henkilöt

Kansallisissa tunnisteissa (esim. henkilötunnus, korkeakoulukohtainen henkilönumero, valtakunnallinen Oppija-numero) - Käyttömahdollisuudet tietosuojan vuoksi rajalliset (esim. JUULI, siirrot järjestelmien välillä) - Voidaan identifioida henkilöitä, mutta ei julkaisuja ORCID - Kansainvälinen tunnistejärjestelmä, jossa tutkija voi luoda itselleen tunnisteen - ORCID on avoin, voittoa tavoittelematon yhteisö http: //orcid. org - Otettu käyttöön lokakuussa 2012 - Tutkijoiden ORCID-tunnisteet ovat julkisia -> laajat hyödyntämismahdollisuudet - Mahdollistaa tulevaisuudessa tietojen haravoinnin järjestelmien välillä (mm. kv. viitetietokannat, korkeakoulujen järjestelmät, julkaisuarkistot, tutkimusaineistokatalogit) - ORCIDin ottaneet käyttöön useat tieteelliset kustantajat se. kytkeytyy julkaisuprosessiin jo käsikirjoituksen lähettämisvaiheessa - Mm. Ruotsissa ja Tanskassa on suositeltu ORCIDin käyttöä kansallisena tutkijatunnisteena

ORCID-tunnisteen siirtyminen henkilön julkaisu- ja henkilötietojen mukana – ”tulevaisuuden visio”