Talonvaltaus kansalaistoimintana ja yhteiskunnallisena liikkeen Poliisin toimintaympristn arviointiseminaari

Talonvaltaus kansalaistoimintana ja yhteiskunnallisena liikkeenä Poliisin toimintaympäristön arviointiseminaari 10. 9. 2008 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto leo. stranius@uta. fi

Ympäristöliikehdinnän aallot Suomalaisen ympäristöprotestin tilanneanalyysi uudella vuosituhannella Ympäristöpolitiikan pro gradu -tutkielma, 140 sivua, 12 liitesivua. Syyskuu 2006 http: //tutkielmat. uta. fi/tutkielma. phtml? id=16103

Ympäristöprotestien luonne muuttuu • Kansalaisliikehdintä näyttäytyy projekteina, tapahtumina ja palveluina sekä kovana kilpailuna huomiotaloudessa. • Yksilöllisyyttä painottavassa yhteiskunnassa ei sitouduta yhteen suureen aatteeseen tai yksittäiseen järjestöön, vaan suositaan projektiluontoista kansalaistoimintaa, joka perustuu yksittäisiin kampanjoihin, tempauksiin tai tukitoimintaan. • Vapaaehtoistoiminnan luonne on muuttunut joustavammaksi ja reflektoivammaksi.

• Stranius & Salasuo (2008) Talonvaltaus liikkeenä – Miksi squat ei antaudu? Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisu. • Ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: http: //www. nuorisotutkimus seura. fi/julkaisuja/talonvalt aus. pdf

Tutkimuksen kysymyksenasettelu • Miten Helsingissä tapahtuneet talonvaltaukset näyttäytyvät osana suomalaista kansalaistoimintaa ja yhteiskunnallista liikehdintää? – Keitä valtaajat olivat, mistä he tulivat sekä miten he olivat organisoituneet ja verkostoituneet? – Miten kansainväliset tapahtumat (esim. muut valtaukset) vaikuttivat toimintaan? – Miten uudet talonvaltaukset eroavat Suomessa aiemmin tapahtuneista valtauksista? – Millaiseen yhteiskunnaliseen vaikuttamiseen talonvaltauksissa pyritään? – Millaisia määrittelykamppailuja, diskursseja ja toimijakoalitioita valtauksissa muodostui?

Esityksen sisältö • Matka vallattuun taloon • Kansalaistoiminnasta - esimerkkejä • Talonvaltauksesta

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15 & Helsingin Sanomat 30. 11. 2007

Source: Flickr: Squat Elimäenkatu 15

Kansalaistoiminnasta

Kansalaistoiminnasta • Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) – läheinen kytkentä valtioon – yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus • Uusien osallistumismuotojen luonteena – eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta – vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä? • Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa. – Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti: http: //www. sitra. fi/julkaisut/muut/Nuorten%20 tulevaisuuskuvat. pdf? download=Lataa+pdf

• Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan • Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista • Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa • Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet • Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä – Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

Atomisoitunut kansalaistoiminta • Alakulttuurit ovat pirstoutuneet. – Ihmiset eivät asetu kollektiivisten liikkeiden tai ryhmien taakse. • Heterogeeniset ryhmät suurten kollektiivisten liikkeiden sijaan. • Kansalaistoiminta on yksilöllistä sukkulointia (hyperindividualismi) – oman portfolion ja identiteetin rakentamista. (Salasuo 2006) • Ilmiöyhteiskunta ja hetkelliset spektaakkelit, joihin on helppo tulla mukaan, ja yhtä helppo irroittautua • Kansalaistoiminta haasteen edessä yhteisöllisyyden sekä suurten ideologioiden, visioiden ja arvojen heikentyessä.

Arkielämän politiikka • Esimerkiksi Kohti aktiivista kansalaisuutta Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportissa (2006) todetaan: – ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [. . . ] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin. ”

Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman) • Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin, tuntuu mahdottomalta. • Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään. – ”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

IMAGE 07/2007 Kevytaktivismi Pelasta maailma helposti? Elämä ilman: Luova luokka ryhtyy kevytaktivisteiksi: Vuosi ilman shoppailua, vuosi ilman öljyä, vuosi ilman kiinassa tehtyjä leluja. . Hyvin toimeentulevat kokeilevat kuluttamislakkoja. Se on uudenlaista ympäristöaktivismia ihmisille, jotka eivät halua olla aktivisteja.

”Kevytaktivismismin” muotoja • Vapaaehtoinen vaatimattomuus (voluntary simplicity, downshifting – kuluttamalla ja työskentelemällä vähemmän olemme onnellisempia) • Askeettinen hedonismi (pidättäytymällä nautimme elämästämme enemmän) • Kulutuskarkuruus (olen niin rikas, että minulla on varaa olla ilman)

Esimerkkejä kansalaistoiminnasta

• Helsinkiläinen kansalaisaktivismi on monen asian liike – – – Talonvaltaukset Teatteri Poleemi Prekariaatti Greenpeace Amnesty Ydinvoiman vastustus – Kommuuniasuminen – Kadunvaltaukset

Vapaa Helsinki - Smurffit liikenteessä: http: //www. youtube. com/watch? v =vn. LX 0 z. O 6 r. Ak

Talonvaltauksesta

• "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo. Source: HS 25. 3. 2008

Talonvaltaus (squatting) • Deprivation base squatting • Squatting as an alternative housing strategy • Entrepreneutrial squatting: social centers, free spaces, breeding places • Conservational squatting • Political squatting – Pruijt, Hans (2004) Squatting in Europe

Talonvaltaus • Tyhjillään oleva rakennus otetaan luvatta haltuun. • Taloja on vallattu Suomessa asunnoiksi ja toimitiloiksi sekä vanhojen rakennusten suojelutarkoituksiin. • Talonvaltaukset voidaan liittää myös osaksi 1960 luvun lopussa alkanutta uutta yhteiskunnallista aktivismia, johon kuuluvat muun muassa sodan vastainen liike ja ympäristöliike. • Suomessa talonvaltaus on laitonta. – Voidaan puhua avoimesta kansalaistottelemattomuudesta.

Talonvaltauksesta voidaan puhua kun. . . • Valtaajia on useita • Vallattu rakennus on tyhjillään eikä se ole valtaajien omistama • Tavoitteena on saada rakennus käyttöön • Tavoitteena on saada asialle julkisuutta

Valtausten lyhyt tausta Helsingissä • Lepakon valtaus 1979 • Freda 42 -liike 1986 • Oranssi 1990 -luvulla • Valtaukset kiihtyneet 2000 -luvulla – – – Kevät 2001: Irakin suurlähetystö & Lapinlahti Syksy 2002: Herttoniemen Siperia Kevät/kesä 2007: Katajanokka, Telakkakatu. . Elokuu 2007: Elimäenkatu 15 Kevät 2008: Rajasaari

Talonvaltaajien tavoitteet • Ylikaupallistuneen kaupunkitilan haltuunotto ja kulttuurinen vastarinta • Autonomisen sosiaalikeskuksen perustaminen • Henkilökohtaisen politisoiminen, oman elämän haltuunotto • Vastavoima perinteiselle kaupunkisuunnittelulle ja nuorisotiloille

”Elimäenkadun Sosiaalikeskus on omaehtoinen toimintatila ja kohtaamispaikka. Talon käyttöä ei säätele kapitalistinen voitontavoittelun logiikka, vaan tilan käyttäjien tarpeet. ” Lähde: Mikä on Elimäenkadun sosiaalikeskus? -kirjoitus osoitteessa: http: //valtaus. org

Suhtautuminen talonvaltauksiin myönteistä • Lähes puolet pääkaupunkiseudun asukkaista hyväksyy talonvaltaukset – HS kaupunki 5. 8. 2007 • Kansa tuomitsee talonvaltaukset ja autojen renkaiden tyhjentämiset (81% vs 16%) – HS kaupunki 25. 3. 2008 • Hyväksytkö tyhjien talojen valtaamisen? Kyllä 50% / Ei 50% (vastanneita 7389) – HS päivän kysymys 25. 3. 2008 • Hyväksytkö talonvaltaukset? Kyllä 60% / Ei 40% – Turun Sanomat 5. 5. 2008

Monimuotoinen ilmiö • Yhdistyy paikallisuus ja kansainvälisyys • Kaupunkikulttuuria ja kaupunkiaktivismia • Nuorisokulttuuria ja nuorisotoimintaa – Uusi nuorisolaki • Reaktio kaupunkisuunnittelulle

Teoreettinen tausta Yhteiskunnallisten liikkeiden teoria – Poliittinen mahdollisuusrakenne (Tarrow) – Mobilisaatio (Melucci, Della Porta & Diani) – Kehykset (Benford & Snow, Väliverronen) – ks. esimerkiksi Mc. Adam, Mc. Carthy & Zald 1996; Melucci 1996; Tarrow 1998; Della Porta & Diani 2006.

Poliittinen mahdollisuusrakenne • Mahdollisuusrakenteita luovat; – – – lisääntyvät osallistumismahdollisuudet poliittisessa järjestelmässä vallitseva epävarmuus vaikutusvaltaiset liittolaiset valtaapitävien väliset ristiriidat julkisuus • Talonvaltaus; – Yhdistysrakenne murroksessa, osallistumisen tavat muuttuneet – Liittolaiset: kaupungin nuorisoasiankeskus – Julkisuus myönteistä (esim. HS kyselyt)

Mobilisaatio • Tapahtuma tai prosessi, jonka myötä joukosta yksilöitä muodostuu yhteiskuntaan aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivä joukko. • Yhteiskunnalliselle liikkeelle on ominaista sykliset nousut ja laskut, kollektiivisen toiminnan muoto. • Talonvaltaus: – Tavoitteena autonominen sosiaalikeskus, kaupunkitilan ja oman elämän haltuunotto. – Vastustajana globaali kapitalismi (kaupunki, poliisi. . )

Talonvaltauksen kehykset • Diagnostinen (ongelman määrittely), • prognostinen (ratkaisun esittäminen) ja • Motivoiva kehystäminen • Talonvaltauksessa: – Ongelma: kaupunkitilan ylikaupallistuminen, globaalin kapitalismin penetraatio – Ratkaisu: Autonominen sosiaalikeskus, oman elämän ja tilan haltuunotto – Motivaatio: Omaehtoinen toiminta ja liikkeen synnynttäminen

Miksi ja mihin tarkoituksiin taloja vallataan? • Autonominen sosiaalikeskus vs. nuorisotilat/kauppakeskukset • Yhteisöllisyyden ja yhdessätekemisen kaipuu. – Luottamus, turvallisuus, avunanto, hyvinvointi, vastuu, omatoimisuus, omavaraisuus. . • Vastakulttuurinen identiteetti • Sosiaalikeskus – uuden sukupolven työväentalo? • Talojen valtaaminen voimaannuttavana kokemuksena • Simonen, Riina (2008) Talojen valtaajat - kuudes protestiaalto autonomista yhteisöä etsimässä. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Tampereen yliopisto.

”Emme koskaan lakkaa ihmettelemästä, miksi ihmiset, jotka keskittyvät autonsa kiillottamiseen ja television katselemiseen, ovat aina ensimmäisenä opastamassa ja moittimassa "isällisesti" sellaisia, jotka yrittävät ottaa omaa elämäänsä haltuun ja avata yhteiskuntaan uusia yhteistoiminnan ja luovuuden mahdollisuuksia. ” Lähde: Megafoni 3. 4. 2008. Autonomisesta tiedekunnasta avoimeen kaupunkitilaan. http: //megafoni. kulma. net/index. php? art=488

Talonvaltausliikkeen tavoitteista • Moraalisen protestin sijaan kyse on elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta. • Valtaajilla ei ole selkeää yhteistä ideologiaa. – Talonvaltaajia yhdistää löyhä vastakulttuurinen arvomaailma. • Vallatut tilat ovat kokoontumis- ja kohtaamispaikkoja. – Mahdollisuus tasa-arvoisen yhteisöllisyyden ihanteiden toteuttamiseen. • Organisaatioltaan talonvaltausliike on epämuodollinen ja verkostomainen. • Lähde: Mikola, Elina (2008) Toisenlainen tila on mahdollinen! Etnografinen tutkielma Helsingin talonvaltauksista. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampereen yliopisto

Yhteenveto • Atomisoitunut ja pirstaloitunut toimintakenttä – Spektaakkelit, karnevalismi, performatiivisuus ja hetkelliset tempaukset • Moraaliprotestin sjaan kevyt- ja hetkiaktivismi – Vapaaehtoinen vaatimattomuus – Askeettinen hedonismi – Kulutuskarkuruus • Toiminnan kansainvälistymisen, institutionalisoitumisen ja ammattimaistumisen hyödyntäminen. • Talonvaltausten tavoitteena on ensisijaisesti ylikaupallistuneen kaupunkitilan haastaminen, autonominen sosiaalikeskus ja oman elämän haltuunotto.

Mitä voimme oppia? • Herkkyys sille, mihin suuntaan yhteiskunnalliset jännitteet purkautuvat. – Moraaliprotestin sijaan kyse performatiivisuudesta, elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta. • Kansalaisvapauksien lisääminen (ei tukahduttaminen). • Epämuodollisten, lyhytaikaisten verkostojen ymmärtäminen. • Muutaman ”autonomisen sosiaalikeskuksen” luovuttaminen valtaajille.

KIITOS ! • Ota yhteyttä: Leo Stranius leo. stranius@uta. fi puh. 040 -754 7371