MITEN LAPSI SELVI KRIISIST Salli Saari TRAUMAATTISEN KRIISIN

MITEN LAPSI SELVIÄÄ KRIISISTÄ Salli Saari

TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET JA INTERVENTIOMUODOT PSYYKKINEN SOKKI Suojareaktio PSYYKKINEN ENSIAPU PUHDAS SUPPORTIO PSYKOLOGINEN DEFUSING REAKTIOVAIHE tapahtuneen merkityksen tiedostaminen TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE VARHAINEN PUUTTUMINEN PSYKOLOGINEN DEBRIEFING HOITO KRIISI- JA TRAUMATERAPIAT SURURYHMÄT VERTAISTUKIRYH-MÄT

Kriisityö ja lapset Aikuiset aliarvioivat lasten kykyä huomata ja tulkita tapahtumia lapset eivät huomaa mitään lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta lapsi tajuavaa vain pinnallisesti traumaattiset tapahtumat ja unohtaa ne helposti Lapsia aliarvioidaan myös heidän kyvyssään käsitellä järkyttäviä tapahtumia Lasten toipumiskykyä aliarvioidaan

Lapsille tunnusomaisia piirteitä kriisien käsittelyssä Lasten keskeisiä kriisien käsittelyssä näkyviä psyykkisiä piirteitä ovat konkreettinen ajattelu itsekeskeisyys taikauskoisuus lyhytjännitteisyys Lapsilla kyky käyttää kriisien käsittelyssä leikkiä piirtämistä ja muita ilmaisuja mielikuvitusta

Lasten tarpeet traumaattisten kokemusten käsittelyssä Lapset tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten ihmisten tukea ja apua lapset tulee otta vakavasti ja heitä tulee kuunnella ja antaa aikaa lasten kysymyksiin tulee vastata, jos pystyy, jos ei, se tulee kertoa Lapset tarvitsevat fyysistä läheisyyttä ja turvaa lapset suojelevat aikuisia: varovat vaikeita puheenaiheita, kertovat vain, mitä aikuiset tietävät heidän tietävän jne.

Lapset debriefingistunnossa Jos lapsia useita, oma vetäjä Lapset mukana aloitus- ja faktavaiheen, sen jälkeen lapset voivat siirtyä oman vetäjän kanssa toiseen tilaan Lasten tulee voida käsitellä tapahtumaa omalla tavallaan esim piirtämällä, leikkimällä, kirjoittamalla Lopuksi palataan yhteen ja käydään läpi, mitä lapset ovat tehneet 7 -8 -vuotiaista lähtien aikuisten kesken, kun annetaan oma tila