Kimmo Vhjylkk Loviisan aluerakennemalli 2025 Ohjausryhmn kokous 18

Kimmo Vähäjylkkä Loviisan aluerakennemalli 2025 Ohjausryhmän kokous 18. 10. 2010 Kehittämisryhmä 23. 11. 2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 2. 12. 2010

Prosessi Loviisan siirtymäkauden 2010 – 2012 strategia Loviisan kaupunkistrategia 06 / 2010 07 / 2010 LÄHTÖTIETOJEN KERUU JA ANALYSOINTI Teemakartat Synteesikartta 08 / 2010 09 / 2010 LOVIISAN MAANKÄYTÖN VISIO JA TAVOITTEET ALUERAKENNEMALLIN LAATIMINEN Tavoitteet aluerakenteeseen Rakennemalliluonnos Kytkennät muihin kehityshankkeisiin LOVIISAN ALUERAKENNEMALLI E 18 = workshop, valtuustoseminaari STRATEGINEN YLEISKAAVA

Keskeiset kehittämistavoitteet • Väestönkasvun osalta tavoitteena on maltillinen, n. 1, 5 % kasvu vuodessa • Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on 18 000 asukasta • Myönteinen väestönkasvu edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisen työpaikkaomavaraisuuden säilyttämistä (tavoitteena 500 – 1 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä) • Tavoitteena on lisätä asumista erityisesti nykyisten palvelujen läheisyydessä. Tarjotaan houkuttelevia asuinmahdollisuuksia Loviisan kaupunkitaajamassa, muissa taajamissa ja Loviisan kyläalueilla. Tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta, mutta on tarjottava myös väljiä tontteja. Vuokraasuntotarjontaa on lisättävä • Teollisuus- ja yritystonttien riittävä tarjonta on varmistettava

Keskeiset kehittämistavoitteet • Liikenneverkkojen on oltava kunnossa, tärkein elinvoimaa Loviisaa tuova yhteys on E 18 –moottoritien rakentaminen. Myös ratahanketta Helsinki-Pietari edistetään • Energiantuotannossa pyritään lisäämään uusiutuvan energian määrää monipuolisesti ja kehittämään nykyistä energiantuotantoa Hästholmenissa • Nykyinen peruspalveluverkko pyritään säilyttämään ja uusia palveluja kehittämään monikanavaisina • Loviisassa kehitetään laadukkaat virkistyspalvelut ja –yhteydet palvelemaan sekä kuntalaisia että matkailijoita • Tärkeintä on panostaa valtatielle E 18, liikenteen solmukohtien (porttien) ja matkailualueiden kehittämiseen muut alueet kehittyvät näiden myötä

ALUERAKENNEMALLI Maankäytön painopistealueet Liikenneportit Energiatuotantoalue Merkittävät virkistyskeskittymät Lapinjärvi / Lappträsk Kehittyvät matkailualueet Palvelu- ja työpaikkakeskittymät Liljendal Potentiaaliset uudet asuinalueet Kehittämisen yhteistyön suunnat Koskenkylä / Forsby Ruotsinpyhtää / Strömfors Pyhtää / Pyttis LOVIISA / LOVISA Pernaja / Pernå Ahvenkoski / Abborfors Valko Isnäs Rönnäs Loviisan kaupunkikeskuksessa uusi kehitysvyöhyke kiertää ydinkeskustan. Syntyvät uudet palvelut, työpaikat ja asuminen ovat luonteva osa yhdyskuntarakennetta. Samalla varmistetaan keskustan miljöön säilyminen ja ydinkeskustan palvelujen kehittämismahdollisuudet.

Tarkastelu osa-alueittain • Keskeistä on tulkita ja arvioida miten aluerakennemallin valintoihin voidaan vastata Loviisan eri osa-alueilla • Painottuuko kasvu sinne, minne sen halutaan painottuvan? • Miten kaupunki reagoi ikärakenteen heikkenemiseen ja väkiluvun laskuun / keskittymiseen? • Kaavoituksella ja maapolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen • Keskeisiä tarkastelunäkökulmia osa-alueittain: – – Asukasluvun kehitys Ikärakenne ja sen muutokset Maankäytön valmiudet / kaavavarannot Maanomistus / maapolitiikan keinot

Ikärakenteen muutokset osa-alueittain Taajamat ja haja-asutusalueet

Eroteltava vireillä oleviin ja valmiisiin kaavoihin perustuva kaavavaranto

Heikantbacken IV / 5 000 k-m 2 Heikantbacken III / 11 500 k-m 2 Tarkastelu osa-alueittain LILJENDAL, taajama Sävträsk / 2 500 k-m 2, 12 200 k-m 2 • Tarjoaa mahdollisuuksia kyläasumiselle • Tukee Liljendalin palvelujen säilymistä • Tukee pohjoisen suunnan kehittämistä Taajaman kehittäminen jatkossa Aktiivinen tonttimarkkinointi Maanhankinta 6 -tien varren palvelut, yritystonttien tarjonta

1000 • Ei kaavoitettuja alueita • Yhdyskuntarakenne kyläkeskusten tuntumaan Uusi rakentaminen ohjattava Liljendalin ja muiden kylien palvelujen läheisyyteen Rakennetun vesihuoltoverkoston ja muun kunnallistekniikan hyödyntäminen Vt 6 suunnan kehittäminen Tarkastelu osa-alueittain LILJENDAL, haja-asutus

Tarkastelu osa-alueittain KOSKENKYLÄ Israelinmetsä / 11 286 k-m 2 Koskenkylä / 4 847 k-m 2, 3 390 k-m 2 Vanhakylä / 7 400 k-m 2 1000 • Koskenkylään on kasvavaa muuttopainetta • Ikärakenne on kunnan nuorekkain (lapsiperheet) • Tonttitarjonnassa tulisi huomioida riittävä tonttikoko • Kaavavaranto on kysyntään nähden riittämätön • Liian nopea kasvu voi aiheuttaa haasteita • Kaupungin omistamia maa-alueita vähän Koskenkylä - Vanhakylä -alueen hallittu kehittäminen asuinalueena Panostus työpaikkoihin ja palveluihin liittymän läheisyydessä, teollisuustonttien tarjonta Maanhankinta

Tarkastelu osa-alueittain PERNAJA, taajama 1000 Kirkonkylä / 4 561 k-m 2 • Vanhaan kuntakeskukseen on muuttohalukkuutta • Palvelujen säilyminen tärkeää • Tontteja vähän tarjolla • Kaupungin maa-alueiden hyödyntäminen? Pernajaan palveluja ylläpitävää uutta asumista myös keskustaan

Tarkastelu osa-alueittain ISNÄS-(RÖNNÄS) • Pysyvä asuminen hajottaa merkittävästi Loviisan yhdyskuntarakennetta • Keskitetty rakentaminen palvelujen läheisyyteen turvaa niiden säilymisen • Yksityinen kaavoitettu tonttitarjonta täydentää kaupungin tonttitarjontaa • Onko kaavoittaminen yksityisten maille perusteltua? Isnäs / 21 350 k-m 2 Edesby / 17 047 k-m 2 Isnäs – Rönnäs -alueen kehittämisen tulisi perustua pääasiassa matkailuun / matkailurakentamiseen Vierasvenesataman kehittäminen Matkailu-, virkistys- ja vapaa-aikapalvelujen kehittämistä kaupungin omistamilla alueilla

Tarkastelu osa-alueittain PERNAJA, haja-asutus Kuggom / 3 420 k-m 2 2000 • Väestön määrä Pernajan haja-asutusalueella laskussa • Keskittymistä kyliin 1000 Jatkossa uusi asuinrakentaminen tulisi ohjata pääsääntöisesti elinvoimaisiin kyliin palvelujen lähelle Rakennetun vesihuoltoverkoston ja muun kunnallistekniikan hyödyntäminen

• Väestön määrä Loviisan keskustassa on laskenut muuttoliike mm. Tesjoelle • Tonttitarjonnan riittävyys / vetovoimaisuus? • Keskustan kehittyminen on koko kaupungin elinehto • Vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan myös työpaikkaalueita ja palvelurakentamista Tarkastelu osa-alueittain LOVIISA, keskusta 7000 Harmaakallio merkittävä avaus asuntorakentamiselle keskustan läheisyydessä Ydinkeskustan tiivistäminen (mm. tyhjät tontit) Sahanniemen monipuolinen kehittäminen ”Porttien” kehittämisen kautta E 18 hyöty kanavoituu Loviisaan Länsiportti / 190 289 k-m 2 Rauhala/ 3 600 k-m 2, 11 257 Harmaakallio (vireillä) / 220 792 k-m 2 Loviisa, itäinen liittymä / 215 670 k-m 2 Karttuhuoneenkatu / 2 138 k-m 2, Keskusta / 3 325 k-m 2 Alakaupunki / 1 598 k-m 2 Määrlahti / 23 455 k-m 2, 12 000 k-m 2 Antinkylä / 4 021 k-m 2 Pitkäsaari / 1 725 k-m 2, Sahaniemi (vireillä) / 20 665 k-m 2, Köpbacka-Haravankylä / 9 775 k-m 2 m 2, Vanha Sahatie / 4 000 k-m 2 , Ympyrätie / 400 k-m 2

Tarkastelu osa-alueittain LOVIISA, haja-asutus • Yhdyskuntarakennetta (pysyvä asutus) Loviisan keskustasta haja-asutusalueelle ei tule tarpeettomasti hajottaa • Loma-asumisella on suuri merkitys kesäaikaisena palvelujen käyttäjänä Valkon kehittämistä jatkettava työpaikka-alueena ja merellisenä ”logistiikkaporttina” Loma-asumisesta kehitettävä nykyistä merkittävämpi vetovoimatekijä Energiatuotantoalueiden lisääminen ja kehittäminen Loviisan rantaosayleiskaava (vireillä) / 78 127 k-m 2 Valko / 29 005 k-m 2, 1 670 k-m 2

1000 Tarkastelu osa-alueittain RUOTSINPYHTÄÄ Neverkärrin alue/ 2 671 k-m 2 Ruotsinpyhtää, Strömfors / 17 995 k-m 2 • Ruotsinpyhtää kehittyy Ahvenkosken matkailurakentamisen kautta • Väestön laskevaan trendiin olisi löydettävä uutta asunto- ja tonttikysyntää • Tulevan liittymän palvelukeskittymä on suuri mahdollisuus Osa matkailukehittämisen hyödystä olisi pystyttävä kanavoimaan Ruotsinpyhtäälle Asuntorakentamista taajaman palvelujen yhteyteen

Tarkastelu osa-alueittain TESJOKI 1000 • Tesjoki kehittyy Loviisan kupeessa luontaisesti, alueella on suuri vetovoima asumisen, kaupan ja muun yritystoiminnan näkökulmasta Työpaikka-alueet tulisi ohjata itäiseen liittymään Matkailupalvelut Ahvenkoskelle Tavastankangas / 55 000 k-m 2 Tesjoki / 6 720 k-m 2

Tarkastelu osa-alueittain RUOTSINPYHTÄÄ, haja-asutus 1000 Laspelto/ 19 339 k-m 2 • Alue kehittyy tai hiipuu matkailun ja sen investointien mukaan • Ahvenkosken ja Tesjoen heijastusvaikutus näkyy ympäristössä Matkailun kehittyminen tulee varmistaa kaavoittamalla matkailutoiminnoille ja muille palveluille sijoittumispaikkoja Kaavoitusta on syytä vaiheistaa kysynnän ja suhdanteiden mukaan Rakennetun vesihuoltoverkoston ja muun kunnallistekniikan hyödyntäminen Ahvenkoski / 56 361 k-m 2

Johtopäätökset • Loviisan maankäytön kehittämisen jatkovaiheet: – Maankäytön kehittämistä tulee jatkaa hallitusti seuraavin kehittämisperiaattein: • • • Länteen asumista ja työpaikkoja Keskustaan työpaikkoja, palveluja ja asumista Itään matkailua Rantojen hyödyntäminen E 18 tieyhteyden hyödyntäminen ” 4 -portin periaatteella” Pohjoinen portti Liljendal, ”meriportti” Valko Strategista maankäytön suunnittelua ei kannata ”katkaista” Kaavoitus tulee käynnistää strategian painopistealueilla (kasvuodotukset suhteessa kaavavarantoihin) kaavoitusohjelma uusien osayleiskaavojen laatiminen ja vanhojen tarkistaminen Vuodelle 2011 kannattaa resursoida strategisen yleiskaavan valmisteluosio Kytkentä Vihreä Moottoritie –hankkeeseen Kaupallinen tarkastelu Loviisan matkailun Master Plan Maapoliittinen ohjelma laaditaan

LIITE 1 Valtuuston workshopin tulokset (29. 9. 2010), yhteenveto vaihtoehdoista IDÄN IHME KESKUSENERGIAA POHJOINEN ULOTTUVUU S VIHERVÄYLÄ +2 / -1 +1 +2/-1 -2 +4 Imago ja vetovoima +3 +2/-1 +3/-1 -2 +3/-1 Kulttuurinen rikkaus, kaksikielisyys +3/-1 -1 +4 +1/-2 +1/-1 Luonnonläheisyys ja ekologisuus +3/-1 +2/-1 +1/-1 +3/-1 +2/-2 +2 +1 +2 +2/-1 +1/-1 Alue- ja kuntatalous, yritysten toimintaedellytykset +1/-2 -3 +4 Kansainvälisyys ja matkailun kehittymisedellytykset +4 +4 +2 -3 +3/-1 +18/-5 +10/-6 +18/-3 +6/-14 +18/-6 Arviointinäkökulma WEST COAST Loviisan kilpailukyky ja liikenteellinen saavutettavuus Ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys YHTEENSÄ

LIITE 2 Valtuuston workshopin tulokset (29. 9. 2010), yhteenveto vaihtoehdoista • Työryhmien ”suosikkivaihtoehdot” ja valinnan perustelut: – – – VIHERVÄYLÄ – kehittää parhaiten koko kaupunkia VIHERVÄYLÄ – luonnollisin vaihtoehto VIHERVÄYLÄ – kehittää monipuolisesti koko kaupunkia MERELLINEN VIHERVÄYLÄ – porttien ja matkailualueiden kehittäminen WEST COAST – eniten hyötyjä Loviisan kehitys linkittyy vahvasti tehokkaasti toimivaan poikittaiseen yhteyteen – pääkaupunkiseudun ja Pietarin tiiviiseen vuorovaikutukseen, yhteydet Porvooseen ja Uudellemaalle Tämä kehitys luo uusia yritystoiminnan, työllistymisen, matkailun ja asumisen mahdollisuuksia Loviisassa Pääväylän kehittyminen heijastuu myönteisesti Loviisan keskustaan, muihin taajamiin ja kyliin Merellisyys on Loviisan huomioitava erityispiirre