Emolehmtuotannon laajennus Tysuunnitelmaseminaari Krkkinen Sisllys 1 Johdanto 2

Emolehmätuotannon laajennus Työsuunnitelmaseminaari Kärkkäinen

Sisällys 1. Johdanto 2. Kohdetila, lähtökohdat 3. Toimeksiantaja, lähtökohdat 4. Emolehmätuotanto Suomessa 5. Perusteet ja tavoite opinnäytetyölle 6. Nykyinen toiminta kohdetilalla 7. Uusi ajattelumalli ympärivuotinen poikiminen 8. Haasteet ympärivuotisessa poikimisessa 9. Työn toteutus, loppuraportti 10. Aikaisempi tietoperusta 11. Aikataulu ja resurssit 12. SWOT-analyysi 13. Eettiset ja luotettavuuskysymykset 14. Opinnäytetyön merkitys

Johdanto, työn tausta Kohdetila Toimeksiantaja Tarve kehittää kotitilan emolehmätuotantoa Tarve saada lisää emolehmätuottajia Karjamäärän lisäys Toiminnan tehostaminen (päivittäiset työt navetassa, peltoviljely) Riittävä elanto tulevaisuudessa yrittäjäpariskunnalle ja minulle Halu jäädä jatkamaan kotitilaa Halu kehittää emolehmätuotantoa kotitilalla Hyödynnettävissä koko Suomeen Atria Emolehmä 2020 -ohjelma Maitotilojen määrän väheneminen Suomalaisesta naudanlihasta 80 % tulee maitotiloilta Myös naudanlihantuotanto vähenee maitotilojen lopettaessa Pihvikarjanlihan saaminen markkinoille

Kohdetila, lähtökohdat Iisalmelainen luonnonmukaista emolehmätuotantoa harjoittava maatila Alun perin lypsykarjatila, navetta tehty siis lypsykarjalle Kylmäpihatto, jossa myös samassa yhteydessä lämmin puoli, valmistunut 1996 Noin 60 vuosittain poikivaa puhtaasti Charolais –rotuista emolehmää Poikimakausi keväällä Siirrytty emolehmiin 2002 Lisäksi uudistushiehot ja siitossonnit Peltoa viljelyksessä noin 135 hehtaaria Säilörehua ja viljaa omalle karjalle Ei riitä tällä hetkellä takaamaan riittävään elantoa Isäntä palkkatöissä tilan ulkopuolella, lapset käytännössä talkoilla mukana Tulevaisuuden visiona yhtymä minun ja vanhempieni kesken Lisätuloja saatava, jotta saadaan elanto kaikille Tarkoittaa käytännössä eläinmäärän kasvattamista uusi karjarakennus

Toimeksiantaja, lähtökohdat Atria on tämän opinnäytetyön toimeksiantaja Yhteistyötä kohdetilan kanssa koko tilan jo todella kauan Historia ulottuu vuoteen 1903 Nykyisin liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä Suurimmat omistajat ovat osuuskunta Lihakunta ja Itikka Suomalaisia tuottajia Suomalainen elintarvikealan yritys, kaikki liha tuotteissa on suomalaista! Atrian omistamia tytäryhtiöitä A-tuottajat ja A-rehu A-tuottajat hankkii teurastettavat eläimet Atrialle A-rehu palvelee tuottajia Liittyy vahvasti Atria Emolehmä 2020 –ohjelmaan Tavoitteena 10 000 uutta emolehmää Atrian ketjuun Konseptien tarjoaminen uusille tai laajentaville emolehmätuottajille Uusien rahoitusmallien tarjoaminen ruokintasuunnitelmien ja toimintaa tukevien palveluiden ohella Tarve suomalaiselle naudanlihalle ja eritoten rotukarjanlihalle

Emolehmätuotanto Suomessa Emolehmällä tarkoitetaan nautaa, jota käytetään pääasiassa jälkeläisten tuottamiseen Vasikat kasvatetaan lihantuotantoon Piirteisiin kuuluu, että vasikka on emon kasvattamana aina vieroitusikään saakka Yleisesti kylmäpihatoissa Pääasiallinen ravinto tulee kesäisin laitumilta Talvella säilörehu, heinä ja olki Kivennäiset ja vitamiinit Kasvaville mahdollisesti myös väkirehuna viljaa Toukokuussa 2017 Suomessa noin 60 000 emolehmää, emolehmätiloja noin 2 200 Keskimäärin 27 emolehmää per tila Kaikkiaan nautoja noin 890 000 emoja 6, 7 % koko määrästä Vähennystä kaikissa muissa ryhmissä paitsi emolehmissä 2000 -luvun alusta emolehmien määrä tuplaantunut Pohjois-Savossa emolehmiä noin 5 700 ja tiloja noin 210 Keskimäärin 27 emolehmää per tila

Emolehmätuotanto Suomessa Emolehmät ovat pääsääntöisesti lihakarjaa roduiltaan Pihvikarjarodut Suomessa: Aberdeen Angus (Ab) Charolais (Ch) Hereford (Hf) Highland Cattle (Hc) Limousin (Li) Simmental (Si) Blonde d´Aquitaine (Blondi) Blondia lukuun ottamatta kaikille oma rotukarjayhdistys

Emolehmätuotanto Suomessa Historia voidaan katsoa alkaneeksi Suomessa 1970 -luvulla Ensimmäiset tutkimukset liittyen ruokintaa, tuotokseen ja tuotantoympäristöjen vaikutuksiiin Lihakarjantarkkailua harjoitettu 1981 vuoden jälkeen Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys taustalla Suomen Kotieläinjalostusyhdistyksen pysyvä tehtävä tulisi olla lihakarjantarkkailu Emolehmätuotanto kasvanut 1990 -luvulta lähtien Johtuu lähinnä siitä, että maitotilat ovat siirtyneet emolehmiin Käännekohtana vuosi 2008, jolloin rakennetukijärjestelmä uudistui Kotieläinrakennuksille ei saanut hakea enää investointitukea Jalostuseläinten hankintaa ei saanut avustusta Moni maitotila siirtyi emolehmiin pienempien investointikustannusten vuoksi

Emolehmä tuotanto Suomessa Maidonhinnan romahdus 2014 ja Venäjän viennin tyrehtyminen ajanut maitotiloja alas Suomalaisesta naudanlihasta 80 % tulee maitotiloilta Vaikuttaa siis myös lihantuotantoon 2016 Suomessa kulutettiin naudanlihaa 105, 4 miljoonaa kiloa Suomessa tuotettiin naudanlihaa 86, 0 miljoonaa kiloa Vuonna 2017 naudanlihaa tuotettiin noin 650 000 kiloa vähemmän Naudanlihan tuotannon omavaraisuusaste vuonna 2016 oli noin 81, 6 % Loput tuodaan ulkomailta

Perusteet opinnäytetyölle Tarve kehittää kohdetilaa ja laajentaa toimintaa Toimeksiantajan tarve saada lisää emolehmiä ketjuun Naudanlihan tuotannon supistuminen Suomessa Omavaraisuusasteen nostaminen naudanlihan osalta Suomessa

Kehittämistyö Kehitetään kohdetilan toimintaa Toimintojen tehostaminen (päivittäiset työt, peltoviljely) Liikevaihdon kehittäminen ja talouden kehittäminen Karja-aineksen kehittäminen (korkeammat indeksi ja teuraspainot) Kehitetään emolehmätuotantoa Uusi ajattelumalli emolehmätuotantoon ympärivuotinen poikiminen

Opinnäytetyön tavoite vastata kysymykseen: Kannattaako ympärivuotinen poikiminen emolehmätilalla? Vaikuttavia tekijöitä Maksuvalmiuslaskelma (investoinnit, tulot ja menot, verot yms. ) talous Työnmäärä suhteutettuna tulokseen riittääkö voimavarat ja työvoima (oma jaksaminen) Muut resurssit peltopinta-ala Luonnonmukainen tuotanto vs. tavanomainen tuet ja lainsäädäntö

Nykyinen toiminta kohdetilalla Poikimakausi keväisin noin kahden kuukauden aikana 60 vrk ja noin 60 poikivaa Nauta poikii kerran 12 kk aikana Tarvitaan tiloja joihin poikiva/poikinut siirretään, myös pakkohäkit Poikimisen avustaminen Hoidot ja tarvittavat toimenpiteet vasikalle ja emolle Leimautuminen vasikkaan hoitaa hyvin syntymästä vieroitukseen vaatii rakennukselta pinta-alaa, jotka ovat matalalla käyttöasteella poikimakauden jälkeen Työmäärä poikimakauden aikana suuri verrattuna koko loppuvuoteen Valvonta korostuu varsinkin hiehoilla Nykymenetelmällä laajentaminen todella haastavaa Entistä suurempi työpiikki Entistä enemmän erillistiloja ja välineitä

Nykyinen toiminta kohdetilalla Maatilan tulot painottuvat lähes täysin syksyyn Välitykseen lähtevät vasikat tilalta pois syksyisin Maataloustukien pääpaino syksyssä kohdetilalla Siitossonni töissä vain pari kuukautta vuodessa Loppuvuoden syö ja makaa Useiden tuhansien investointi Vain erittäin kurinalaisella budjetoinnilla ja sen noudattamisella rahat riittävät ympäri vuoden Teurastamolle rotukarjan lihaa virtaa vain lyhyissä jaksoissa Aiheuttaa myös teurastamolla työpiikin Voidaan joutua lykkäämään tiloilta noutoja

Uusi ajattalumalli Ympärivuotinen poikiminen Nautoja poikii jokainen kuukausi tietty määrä Välitykseen lähtee vasikoita jokainen kuukausi Tuloja jokainen kuukausi Erillistiloja ja välineitä poikimisen yhteydessä tarvitaan joka kuukausi Kiinteät kustannukset pienenee Työnmäärä jakautuu tasaisesti koko vuodelle 240 poikii kahden kuukauden sisällä vs. 240 poikii 12 kuukauden sisällä tasaisesti Jatkuva rotukarjan virta teurastamolle

Uusi ajattelu malli, toteutus Eläinmäärä jaetaan yhtä suuriin ryhmiin (esim. 240 poikivaa) 12 ryhmää (esim. 20 poikivaa per ryhmä) Ryhmät jaetaan osastoihin tuotantovaiheen mukaan Poikimaosasto Palautumisosasto Tiineytysosasto Lypsyosasto Vieroitus- ummessaolo-osasto Lopputiineysosasto Joka kuukausi naudat siirtyvät aina seuraavalle osastolle Osastot lähtökohtaisesti erillisiä rakennuksia/halleja

Poikimaosasto Ryhmän kaikki naudat poikivat kuukauden aikana Vasikoiden ikäero ”pahimmillaan” 30 Nykymenetelmässä 60 vrk Poikiminen rajataan kuukauden sisään pitämällä siitossonnit ryhmässä vain kuukausi Tärkeää turvallinen ja hygieeninen ympäristö Muut naudat voivat polkea alleen vastasyntyneen Poikiminen lantakäytävälle ei ole suotavaa Mahdollisuus avustaa poikimisessa, suorittaa hoidot yms. turvallisesti eläimen ja hoitajan kannalta Erillistilat poikimaosaston yhteyteen, jossa vasikka kuivaa, virkoaa ja emo leimautuu vasikkaan (1 -2 vrk) Syntymäpaino ja korvamerkit Ruokinnan optimointi tuotantovaiheen mukaan Osaston jakaminen väliaidoilla jo poikineiden ja poikimattomien kesken

Palautumisosasto Involuutio eli kohdun palautuminen poikimisesta tapahtuu tässä vaiheessa Valmistaa nautaa uuteen tiineyteen Ruokinta ja palautuminen erittäin tärkeässä roolissa, jotta varmistetaan tiinehtyminen kuukauden aikana Vasikoille vasikkapiilo, josta väkirehuja Mahdollisuus eristää tiloja sairaskarsinoiksi(vasikkapiilon yhteyteen) Vasikankasvu Emon maidontuotanto Vasikoiden lisäruokinta

Tiineytysosasto Todella tärkeä osasto kokonaisuuden kannalta Naudan kiimakierto keskimäärin 21 vuorokautta Kuukaudessa 30 vuorokautta Naudan tiinehdyttävä ensimmäisellä astutuksella Tässä vaiheessa ryhmään tulevat uudistushiehot Tavoiteikä poikimiselle vähintään 24 kk Jaetaan osasto kahtia väliaidoilla Kaksi siitossonnia Yhden sonnin työmäärä kevenee varmempi tiinehtyminen Monipuolisempi jalostus Vasikoiden kasvu Vasikkapiilo Mahdollisuus sairaskarsinoihin Tiinehtymisen epäonnistuminen useilla eläimillä iso riskitekijä Keinosiemennys?

Lypsyosasto Tällä osastolla päätavoite vasikan kasvaminen Emon maidontuotanto Emon ruokinta Vasikan ruokinta Säilörehu Vilja Seleeni yms. Tällä osastolla aina vieroitukseen saakka Useita ryhmiä saman katon alla Vasikkapiilo Mahdollisuus eristää sairaita eläimiä

Vieroitus- ummessaolo-osasto Heti kuun alussa vieroitus Vasikat 6 -7 kk ikäisiä Vieroituksen jälkeen emojen ruokinta kevennettyä Eivät saa lihoa Kuntoutettaville voimakkaampi ruokinta Mahdollisuus jakaa osasto Mahdollisuus eristää sairaita eläimiä Vasikat vieroituksen jälkeen erillisiin tiloihin, josta lähtevät välitykseen Pois lukien uudistukseen jäävät

Lopputiineysosasto Tärkeä sikiön kannalta 2/3 sikiön painosta tulee tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana Kohdussa muodostuu vasikan kasvuun ja elämiseen vaikuttavat ominaisuudet, joita ei voida muokata enää syntymän jälkeen Ruokinnan optimointi Ravintoaineet Seleeni, yms Mahdollisuus eristää sairaat

Ympärivuotinen poikiminen

Haasteet Tiinehtymisen epäonnistuminen Vasikkakuolemat Poikiminen 11 kk välein Tuo myös tehokkuutta (nykyisin 12 kk välein, 8, 33% tehokkaampaa) Työn määrä Selvitään hyvällä suunnittelulla, varautumisella ja organisoinnilla Rakennukset, apuvälineet Laidunkaudella hoito Laitumelle poikiminen Vasikan kiinniotto laitumella Nykyisin rakennukset vanhoja lypsykarjarakennuksia ja viritelmiä Ei ole varaa investoida pienen tilakoon vuoksi (27 nautaa/tila) Kuinka moni 27 naudan lypsykarjatila investoi?

Työn toteutus, loppuraportti Eläinmäärän ja tuotantotavanmäärittely Koko karjan eläinmäärän määrittely Tässä opinnäytetyössä pelto ei ole rajoittava tekijä Sopiva kuukausittainen ryhmäkoko (loppukasvatus, teurastamo, työn määrä) Kuinka markkinoidaan eläimet Välitysvasikka Jalostushieho, siitossonni Teurashieho ja –sonni Tuotantosuunnan määrittely Luomu vai tavanomainen Aineistoa Mavilta ja lainsäädännöstä Hintavertailua valitulla tuotantotavalla

Työn toteutus Talouslaskelma (TALSU) Atrian laskuri ja Savonian TALSU-pohja Katetuottolaskelmat Määritetään kannattavuus Investointien suunnittelu uuden ajattelumallin vaatimusten mukaan Tarvittavat rakennukset (osastojen vaatimukset) Tarvittava kalusto (ruokinta, peltotyöt, lannanpoisto, hoito) Ruokinta (apevaunu, mattoruokkija yms. ) Hoitotyöt (punnitseminen, loishäädöt, sorkanhoito, vieroitus yms. ) Piirustukset (toimeksiantajalta) Investointien aikataulutus (kaikki kerralla vaiheittain? )

Työn toteutus Kotieläintuotannon suunnittelu Jalostus Ruokinta Hoito, hyvinvointi, ongelmatilanteisiin varautuminen Peltoviljelyn suunnittelu Tavoite tuottaa itse tarvittavat rehut Satomäärien nosto Viljeltävät kasvit Pellon hankkiminen Maksuvalmiuslaskelma Tähän vaikuttaa kaikki edellä mainitut Tärkein yksittäinen osatekijä tavoitteen vastauksen löytämiseksi Analysointi (kassavarat, ylijäämä, menojen osuus liikevaihdosta yms. ) Riskien analysointi Tunnistaminen Ehkäiseminen Varautuminen

Työn toteutus Rahoitus Millä ehdoilla? Onko hanke toteuttamiskelpoinen? Asiantuntijan lausunto Johtopäätökset Vastaus tavoitekysymykseen Millä edellytyksillä toimii tai ei toimi Tavanomainen ja luomu Loppusanat Pohdintaan opinnäytetyö prosessista Tulevaisuuden visiot ja mahdollinen jatko opinnäytetyölle Liitteet Taloussuunnitelma, piirustuksia, maksuvalmiuslaskelma Lähteet ja tuotetut aineistot

Loppuraportin alustava sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Emolehmätuotanto Suomessa 4. Kohdetilan esittely 5. Toimeksiantajan esittely 6. Uuden ajattelumallin esittely 7. Tuotantotavan, tuotantosuunnan ja eläinmäärän määrittely 8. Lainsäädännön ja tukien reunaehdot tuotantoon 9. Talouslaskelman analysointi (katetuottolaskelmat, peltoala yms. ) 10. Tarvittavien rakennusten suunnittelu, piirrokset ja aikataulu 11. Muiden tarvittavien investointien suunnittelu ja aikataulu 12. Kotieläintuotannon suunnittelu 13. Peltoviljelyn suunnittelu 14. Maksuvalmiuslaskelman analysointi 15. Riskien tunnistaminen, välttäminen ja varautuminen 16. Rahoitus 17. Johtopäätökset 18. Loppusanat 19. Liitteet (talouslaskelma, piirustukset, maksuvalmiuslaskelma) 20. Lähteet ja tuotetut aineistot

Aikaisempi tietoperusta Kokemus emolehmätuotannosta Nykytilanteen ongelmakohdat Eläinten tarpeiden ja tuotannon arjen tuntemus Kohdetilan yrittäjät ja minä Atrian vahva tietotaito naudanlihan tuottamisesta Lainsäädäntö Laskurit Ruokinta Rakennukset Koko ketjun tuntemus tilalta markettiin Savonian tuoma tietotaito Laskelmat Tiedonhankinta Haittana emolehmätuotannon vähäinen lähdekirjallisuus Englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi

Aikataulu ja resurssit Aihekuvaus ja aloituskokous huhtikuun aikana Työsuunnitelma ja –kokous huhtikuun aikana Palautus tarkastukseen toukokuun aikana Niin pian kuin mahdollista Loppuseminaari 25. 5. 2018 klo. 14. 00 Kypsyysnäyte toukokuussa Ei kuluja, korkeintaan matkakuluja vierailuiden vuoksi √ √

SWOT-analyysi (emolehmätuotanto ja opinnäytetyö) Mahdollisuudet: Uhat: - Emolehmätuotannon kehittäminen - Force major –tapaukset (sairastuminen) - Elinkeinon saaminen itselle - Uusi eläinsuojelulaki - Uuden konseptin luominen - Tarvittavan aineiston löytäminen - Kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden - Tukipolitiikan muutokset kehittäminen kohdetilalla - Lopputuotteen hinnan romahdus Vahvuudet: Heikkoudet: - Kova innostus ja motivaatio aiheesta - Aikataulu - Ajankohtaisuus ja tarve naudalihalle - Yleinen maatalouden heikko kannattavuus - Selkeä tarve niin kohdetilalle kuin toimeksiantajalle - Työn määrän organisointi - Uusi innovaatio

Eettiset ja luotettavuus kysymykset Tarkoittaa tapaa, jolla tekijä ja ohjaaja suhtautuvat työhön, kysymyksen asetteluihin ja henkilöihin, jotka ovat opinnäytetyössä mukana Tavoitteena varmistaa ihmisten kunnioitus ja tasa-arvoinen vuorovaikutus Myös kriittinen ajattelu lähteitä kohtaan ja yleisiä käytänteitä kohtaan Yllä mainitut luovat perustaa jatkuvalle arvioinnille ja ammattikäytäntöjen kehittämiselle Riskikohteita ei tässä opinnäytetyössä ole eettisyyden ja luotettavuuden kannalta Koko opinnäytetyö perustuu kriittiseen ajatteluun vallitsevaa käytäntöä kohtaan Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen itsestään selvää Toimeksiantajalle ja kohdetilalle yhteinen intressi saada aikaan laadukas opinnäytetyö Molemmat voivat hyötyä taloudellisesti tietojen oltava mahdollisimman tarkkoja ja faktaa Rehellisyys on opinnäytetyön osalta tärkeää Valehtelee vain itselleen loppujen lopuksi Osapuolien ajan tasalla pitäminen (myöhästymiset yms. ) Kysymysten asettelu voi olla tiettyyn suuntaan ohjaavaa paikka paikoin

Opinnäytetyön merkitys Tuottaa erittäin hyödyllistä tietoa kohdetilalle Mikäli tavoitteen vastaus on kyllä, ryhdytään investointia toteuttamaan Elanto ja työpaikka itselle loppuelämäksi Uuden ajattelumallin käyttöönotto Toimeksiantaja saa mahdollisesti markkinoitavakseen uuden konseptin emolehmätuotantoon Tasainen rotukarjanlihan virta teurastamolle Atria Emolehmä 2020 -ohjelman onnistuminen askeleen lähempänä Voi muuttaa koko emolehmätuotantoa Suomessa

Lähteet A-TUOTTAJAT 2018. Atrian Emolehmä 2020 –ohjelma. [Internet artikkeli]. Saatavilla: https: //www. atriatuottajat. fi/atrianauta/ajankohtaista/Sivut/emolehma 2020 tiedote. aspx ATRIA 2018. Historia. Atrian ensimmäiset 114 vuotta. [Internet sivusto]. Saatavilla: https: //www. atria. fi/konserni/yritys/historia/ ATRIA 2018. Atria Oyj osavuosikatsaus 1. 1. – 31. 12. 2017. [Internet sivusto]. Saatavilla: https: //www. atria. fi/contentassets/8 c 6814 fa 1 e 8 a 498 c 8718 b 36149 a 7 abb 9/atria-oyj_esitys_q 4_2017. pdf ATRIA 2018. Osakemonitori. [Internet sivusto]. Saatavilla: https: //www. atria. fi/konserni/sijoittajat/osaketieto/osakemonitori/ EVIRA 2017. Luomutuotannon ohjeet 2. Eläintuotannon ehdot. [Internet julkaisu]. Saatavilla: https: //www. evira. fi/globalassets/yhteiset/luomutuotannon-ohjeet/luomutuotanto-2 -versio-10 celaintuotannonehdot-fi. pdf HULSEN, Jan, LAM, Theo 2008. Utareterveys ja hedelmällisyys. Saatavilla: Iisalmi: Savonia ammattikorkeakoulu. Kirjasto. KÄRKKÄINEN, Eija 2018. Emolehmätilan emäntä. [haastattelu 2018 -04 -20]. LUONNONVARAKESKUS 2018 -02 -15. Nautojen ja sikojen määrä vähenee – emolehmien määrä jatkaa kasvuaan. [Internet artikkeli]. Saatavilla: https: //www. luke. fi/uutiset/nautojen-ja-sikojen-maara -vahenee-emolehmien-maara-jatkaa-kasvuaan/ LUONNONVARAKESKUS 2018. Kotieläinten lukumäärä 1. 4. ja 1. 5. muuttujina ELY-keskus. [Internet aineisto]. Saatavilla: http: //statdb. luke. fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE__02%20 Maatalous__04%20 Tuotanto__12%20 Kotielainten%20 lukumaara/01_Kotielainten_lukumaara_kevaalla_ELY. px/table. View. Layout 1/? rxi d=15923536 -e 20 d-4 bc 2 -b 8 ae-e 217 a 73990 e 6 LUONNONVARAKESKU 2018. Maataloustuotteiden tuottajahinnat. [Internet sivusto]. Saatavilla: http: //stat. luke. fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat LUONNONVARAKESKUS, 2018. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä muuttujina. Internet-sivusto. Saatavilla: http: //statdb. luke. fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE__02%20 Maatalous__02%20 Rakenne__02%20 Maatalous%20 ja%20 puutarhayritysten%20 rakenne/03_Maatalous_ja_puutarhayrit_lkm_tuotantos_ELY. px/table. View. Layout 1/? rxid=c 425900 a-310 c-48 dd-b 85 d-32 dbd 6 c 952 f 5 LUONNONVARAKESKUS, 2018. Lihantuotanto. Interne-sivusto. Saatavilla: http: //statdb. luke. fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE__02%20 Maatalous__04%20 Tuotanto__06%20 Lihantuotanto/02_Lihantuotanto_teurastamoissa_v. px/table. View. Layout 1/? rxid=ed 615 bcd-eedc 429 a-ad 59 -bf 21126 fba 7 a LUONNONVARAKESKUS, 2018. Ravintotase. Internet-sivusto. Saatavilla: http: //stat. luke. fi/ravintotase NAUTA 2017. Liharotuisten eläinten parhaat 2017. Nauta-lehti 04/2017. Saatavilla: Iisalmi: Savonia ammattikorkeakoulu. Kirjasto. PESONEN, Maiju 2018. Luonnonvarakeskus. [sähköposti haastattelu]. PIHVIKARJALIITTO a. k. a. Rodut. [Internet sivusto]. Saatavilla: https: //www. pihvikarjaliitto. fi/3 ROHRBACH, Gesa 2011. Emolehmätilan tuotannon tulokset ja tuotannon kehittäminen. Laurea-ammattikorkeakoulu. Luonnonvara- ja ympäristöala. Opinnäytetyö. Sijainti: http: //www. theseus. fi/bitstream/handle/10024/32163/rohrbach_gesa. pdf? sequence=1&is. Allowed=y RÄISÄNEN, Johanna, UKKOLA, Outi, JÄRVI, Matti, HUUSKONEN, Arto, KILJALA, Janne ja NEVALAINEN, Riikka 2005. Emolehmätuotanto perämeren rantalaitumilla. MTT. Sijainti: Iisalmi: Savonia ammattikorkeakoulu. Kirjasto. WIKIPEDIA 2018. Atria. [Internet sivusto]. Saatavilla: https: //fi. wikipedia. org/wiki/Atria

Kysymyksiä ja kommentteja?