Tietoa kalasta Sisllys Tietoa kalalajeista Kalasta ruokaa Tietoa

Tietoa kalasta

Sisällys Tietoa kalalajeista Kalasta ruokaa

Tietoa kalalajeista

Sampi (sinisampi) Alkeellinen ja pitkäikäinen Viimeiset havainnot Suomesta 1930 luvulta, erittäin uhanalainen koko Euroopassa Ravinto: pohjaeläimet Arvokasta mustaa mätiä eli kaviaaria 100 -300 cm, Suomen suurin 152 kg ja 265 cm Viiksisäikeet kuonon kärjen ja suun etureunan puolivälissä Levinneisyys

Venäjänsampi Alkeellinen ja hidaskasvuinen Alkuperä Mustameri ja Kaspianmeri Venäläiset istuttaneet Itämereen Ravinto: pohjaeläimet Tuottaa arvokasta kaviaaria 100 -150 cm Viiksisäikeet lähempänä kuonoa kuin suuta Levinneisyys

Lohi Suomen suurin kalalaji Kaksi muotoa: meri- ja järvilohi Puhtaan ja kylmän veden kala Levinneisyys Ravinto: hyönteiset, pohjaeläimet ja kalat Vaelluskala, joka nousee syksyllä jokeen kutemaan. 3 -7 kg, jopa 25 kg Kylkiviivan alapuolella vain vähän täpliä Pyrstön varsi hoikka

Taimen Lohikala Kolme eri muotoa: meri-, järvi- ja purotaimen Puhtaan ja kylmän veden kala Levinneisyys Ravinto: hyönteiset, pohjaeläimet ja kalat Vaelluskala, joka kutee lohta pienemmissä vesissä. 1 -5 kg, jopa 10 kg Kylkiviivan alapuolella runsaasti täpliä Pyrstön varsi tukeva

Harjus Lohikala Puhtaan ja kylmän veden kala Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee keväällä 250 -400 g, jopa 2 kg Levinneisyys Iso purjemainen selkäevä

Nieriä Lohikala Maailman pohjoisin sisävesikala Puhtaan ja hyvin kylmän veden kala Ravinto: eläinplankton, hyönteiset, pohjaeläimet ja kalat Kutee syksyllä 0, 1 -2 kg, jopa 8 kg Levinneisyys

Harmaanieriä Lohikala Kotoisin Pohjois-Amerikasta Istutetaan kalastettavaksi Inarijärvellä Lisääntyminen ei ole onnistunut Suomessa 1 -3 kg, jopa 10 kg Levinneisyys

Puronieriä Lohikala Kotoisin Pohjois-Amerikasta Istutetaan kalastettavaksi Haitallinen kilpailija taimenelle 0, 5 -2 kg Levinneisyys

Kirjolohi Lohikala Kotoisin Pohjois-Amerikasta Viljellään ruokakalaksi Istutetaan kalastettavaksi Lisääntyminen ei ole onnistunut Suomessa 1 -3 kg, jopa 10 kg Levinneisyys

Kuore Parvissa elävä lohikala Puhtaan ja kylmän veden kala Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee keväällä 10 -15 cm, jopa 30 cm Levinneisyys Lohikaloille tyypillinen rasvaevä Terävät isot hampaat

Siika Monimuotoinen lohikala Vaelluskala Puhtaan ja kylmän veden kala Ravinto: hyönteiset, pohjaeläimet ja eläinplankton Kutee syksyllä 0, 5 -3 kg, jopa 8 kg Yläleuka alaleukaa pidempi Levinneisyys

Muikku Parvissa elävä lohikala Puhtaan ja kylmän veden kala Ravinto: hyönteiset, pohjaeläimet ja eläinplankton Kutee syksyllä 10 -20 cm Sisävesien tärkein talouskala Alaleuka yläleukaa pidempi Levinneisyys Lohikaloille tyypillinen rasvaevä

Hauki Petokala Yleinen kaikissa vesissä Ravinto: kalat Kutee keväällä 1 -5 kg, jopa 20 kg Suosittu vapaa-ajankalastajien saalis Levinneisyys

Silakka Sillin Itämeressä elävä alalaji Ravinto: eläinplankton Kutee pääasiassa keväällä, osa syksyllä 15 -20 cm, jopa 50 cm Levinneisyys Selkäevä vatsaevien etupuolella Suomen tärkein saaliskala Ei kylkiviivaa

Kilohaili Itämeren ulapoiden parvikala Ravinto: eläinplankton Kutee ulappavesillä 10 -15 cm Levinneisyys Tärkeä ammattikalastajien saaliskala Vatsan suomut terävät Selkäevän etureuna vatsaevien tasolla Ei kylkiviivaa

Täpläsilli Atlantin rannikko ja suuret joet Ravinto: eläinplankton Kutee jokisuissa 25 -40 cm Satunnainen vaeltaja Suomen vesillä Levinneisyys 6 -10 tummaa täplää yläkyljessä

Särki Kaikille tuttu parvikala Vesien rehevöityminen auttaa lajia Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee keväällä 15 -25 cm, jopa 1 kg Punainen silmä Kylkiviivalla 42 -45 suomua Levinneisyys

Seipi Kuuluu särkikaloihin Puhtaat virtavedet Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee keväällä 15 -25 cm Kylkiviivalla 48 -53 suomua Levinneisyys

Turpa Kuuluu särkikaloihin Rannikko ja rehevät virtavedet Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee keväällä 20 -40 cm Levinneisyys Kupera peräevä Kylkiviivalla 44 -46 suomua

Säyne Kuuluu särkikaloihin Vesien rehevöityminen auttaa lajia Ravinto: hyönteiset, pohjaeläimet ja kalat Kutee keväällä 0, 5 -1, 5 kg, jopa 3 kg Kylkiviivalla 53 -61 suomua Levinneisyys Kovera peräevä

Mutu Laajimmalle levinnyt särkikala Rannikko ja puhtaat virtavedet Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee keväällä 4 -7 cm Levinneisyys

Lahna Kuuluu särkikaloihin Vesien rehevöityminen auttaa lajia Ravinto: pohjaeläimet ja kasvit Kutee keväällä 1 -2 kg, jopa 10 kg Ennen merkittävä ruokakala Silmän halkaisija pienempi kuin silmän etureunan ja kuonon kärjen väli Kylkiviivalla 51 -60 suomua Levinneisyys Peräevässä 26 -30 ruotoa

Sorva Kuuluu särkikaloihin Pitää lämpimistä ja rehevistä vesistä Ravinto: kasvit ja pohjaeläimet Kutee keväällä 15 -25 cm Levinneisyys Kylkiviivalla 40 -45 suomua Vatsa- ja peräevät sekä pyrstö helakan punaisia

Toutain Kuuluu särkikaloihin Virtaavien vesien saalistaja Ravinto: kalat Kutee keväällä 40 -70 cm Hiljalleen runsastunut Levinneisyys Pyrstö iso ja syvälovinen Suuri suu Kylkiviivalla 65 -75 suomua Peräevä kovera

Suutari Pohjalla viihtyvä särkikala Pitää lämpimistä ja rehevistä vesistä Ravinto: pohjaeläimet Kutee kesällä 25 -45 cm Levinneisyys Vihreä tumma väri Kaikki evät pyöreitä

Törö Parvissa viihtyvä särkikala Virtaavat vedet Ravinto: pohjaeläimet Kutee alkukesällä 9 -13 cm Viiksisäikeet Levinneisyys

Salakka Suurissa parvissa viihtyvä särkikala Kaikenlaiset vedet Ravinto: eläinplankton ja hyönteiset Kutee alkukesällä 9 -13 cm Levinneisyys Ei rasvaevää Kylkiviivalla 46 -53 suomua

Pasuri Kuuluu särkikaloihin Pitää rehevistä vesistä Ravinto: pohjaeläimet Kutee alkukesällä 15 -25 cm Levinneisyys Peräevässä 22 -26 ruotoa Silmä iso, halkaisija sama kuin silmän etureunan ja kuonon kärjen väli Kylkiviivalla 43 -48 suomua

Sulkava Kuuluu särkikaloihin Rehevien järvien ulapoiden kala Ravinto: eläinplankton Kutee keväällä 25 -35 cm Levinneisyys Pitkä peräevä 37 -46 ruotoa Suu ylöspäin suuntautunut Kylkiviivalla 67 -75 suomua

Vimpa Kuuluu särkikaloihin Rannikko ja läheiset joet Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee jokiin keväällä 25 -35 cm Levinneisyys Ei rasvaevää vrt. siika Suu kuonon alapuolella Kylkiviivalla 57 -63 suomua Peräevässä 20 -24 ruotoa

Miekkasärki Pintavesissä viihtyvä särkikala Harvalukuinen itärannikolla ja sisävesissä Levinneisyys Ravinto: hyönteiset ja eläinplankton Kutee alkukesällä 25 -40 cm Pieni selkäevä takana Suu ylöspäin suuntautunut Pitkä viikatemainen rintaevä Kylkiviiva mutkitteleva

Ruutana Särkikalojen selviytyjä Rehevät järvet ja lammikot Ravinto: eläinplankton ja pohjaeläimet Kutee alkukesällä 10 -35 cm Levinneisyys Pyöreähkössä selkäevässä 17 -25 ruotoa Ruskea kylki Ei viiksiä Kylkiviivalla 31 -35 suomua Peräevässä 7 -11 ruotoa

Hopearuutana Voimakkaasti leviävä vieraslaji Rehevät merenlahdet Ravinto: eläinplankton ja pohjaeläimet Kutee alkukesällä 10 -35 cm Levinneisyys Pyöreähkössä selkäevässä 17 -25 ruotoa Hopeinen kylki Ei viiksiä Kylkiviivalla 27 -32 suomua Peräevässä 7 -11 ruotoa

Karppi Maailmalla laajalti istutettu särkikala Lämpimien ja rehevien vesien kala Ravinto: pohjaeläimet ja kasvit Ei lisäänny Suomessa, kaikki istutettuja Levinneisyys Selkäevässä 20 -25 ruotoa 35 -60 cm, jopa 20 kg Viikset Suurten suomujen määrä vaihtelee Peräevässä 8 ruotoa

Kivennuoliainen Matalien rantojen pohjakala Puhtaat ja hapekkaat vedet Ravinto: pohjaeläimet Kutee keväällä 10 -15 cm Levinneisyys

Monni Euroopan suurin sisävesikala Viimeiset havainnot Suomesta 1860 -luvulta Sameat ja lämpimät vedet Ravinto: kalat Kutee keväällä 60 -150 cm Levinneisyys

Nokkakala Meren pintakerroksen petokala Ravinto: kalat Kutu alkukesällä, kudusta ei havaintoja Suomessa 50 -75 cm Vihreät ruodot Levinneisyys

Siloneula Lankamaisen ohut Rannan levävyöhykkeen asukki Ravinto: eläinplankton Levinneisyys Kutu alkukesällä, koiras kantaa munia mukanaan 10 -25 cm Pyrstöevä puuttuu

Särmäneula Merineulojen toinen edustaja Rannan levävyöhykkeen asukki Ravinto: eläinplankton Levinneisyys Kutu alkukesällä, koiras kantaa munia mukanaan kunnes ne kuoriutuvat 15 -25 cm Pitkä kuono Pyrstöevä

Kolmipiikki Rannikon runsaslukuisimpia kaloja Ravinto: eläinplankton ja pohjaeläimet Kutu alkukesällä Levinneisyys Koiras rakentaa pesän ja huolehtii poikasista 4 -7 cm Kolme selkäpiikkiä

Kymmenpiikki Laajemmalle levinnyt piikkikala Ravinto: eläinplankton ja pohjaeläimet Kutu kesällä Levinneisyys Koiras rakentaa pesän ja huolehtii poikasista 3 -5 cm 7 -12 selkäpiikkiä, useimmiten 9

Vaskikala Rakkolevävyöhykkeen piikkikala Ravinto: eläinplankton ja pohjaeläimet Kutu alkukesällä Levinneisyys Koiras rakentaa pesän ja huolehtii poikasista 8 -15 cm 14 -15 selkäpiikkiä Pitkä pyrstönvarsi

Kivisimppu Matalien kivikkorantojen pohjakala Hapekkaat ja puhtaat vedet Ravinto: pohjaeläimet Kutu keväällä Koiras huolehtii poikasista 5 -10 cm Levinneisyys

Piikkisimppu Kurnuttava piikkikasa Syvien kivikkorantojen pohjakala Ravinto: pohjaeläimet ja kalat Kutu varhain keväällä 10 -15 cm Iso piikki etukiduskannessa Levinneisyys

Härkäsimppu Kylmien ja syvien vesien pohjakala Ravinto: pohjaeläimet ja kalat Kutu talvella Erikoista sinivihreää mätiä Järvissä 9 -15 cm, meressä 20 -30 cm Levinneisyys Päässä neljä luukyhmyä (merialueella)

Isosimppu Suurin simppumme Kylmien merien pohjakala Ravinto: kalat ja pohjaeläimet Kutu talvella 20 -30 cm Levinneisyys Takaselkäevässä vinoja juovia Etukiduskannen piikki lyhyempi

Rasvakala Pallomaisin kalamme Kylmien merien pohjakala Ravinto: kalat ja pohjaeläimet Kutu keväällä 10 -15 cm Vatsaevät muuttuneet imukupiksi Levinneisyys

Ahven Suomen kansalliskala Yleisin kalalajimme Ravinto: pohjaeläimet ja kalat Kutee keväällä 0, 2 -1 kg, jopa 3 kg Tärkeimpiä saaliskalojamme Levinneisyys

Kiiski Ahvenen sukuinen kala Viihtyy pohjan läheisyydessä Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kutee keväällä 15 -25 cm Eläviä kiiskiä vietiin herkuksi Pietariin 100 vuotta sitten Levinneisyys Selkäevät kasvaneet yhteen

Kuha Ahvenen sukuinen kala Viihtyy pohjan läheisyydessä Ravinto: kalat ja pohjaeläimet Kutee keväällä 1 -3 kg, jopa 14 kg Runsastunut viime vuosina Erinomainen ja haluttu ruokakala Levinneisyys Selkäevät erilliset

Teisti Matalien rantojen öinen luikertelija Ravinto: pohjaeläimet Kutu talvella 15 -25 cm Levinneisyys Selkäevän tyvessä 9 -12 mustaa täplää Erillinen pyrstöevä

Isotuulenkala Hiekkarantojen sukkula Päivät hiekkaan kaivautuneena Ravinto: kalat Kutu keskikesällä 20 -30 cm Atlantilla merkittävä saaliskala Levinneisyys Tumma täplä silmän etupuolella Suun kitalaessa kaksi tukevaa hammasta

Pikkutuulenkala Matalien hiekkarantojen sukkula Viettää päivät hiekkaan kaivautuneena Ravinto: eläinplankton Kutuaikaa koko kesä 10 -15 cm Suun kitalaessa ei hampaita Levinneisyys

Mustatokko Suurin alkuperäinen tokkomme Levävyöhykkeen alaosien pohjakala Ravinto: pohjaeläimet ja eläinplankton Kutu kesällä Koiras huolehtii mädistä 6 -10 cm Levinneisyys

Liejutokko Pienin kalamme Hyvin matalat hiekka- ja liejupohjat Ravinto: pohjaeläimet ja eläinplankton Kutu kesällä Koiras vartioi mätiä 3 -4 cm Levinneisyys Selkäevät lähellä toisiaan Pyrstön tyvessä poikittainen täplä

Hietatokko Runsaslukuisin tokkomme Matalien hiekka- ja liejupohjien kala Ravinto: pohjaeläimet ja eläinplankton Kutu kesällä Koiras vartioi mätiä 4 -5 cm Levinneisyys Selkäevät selvästi erillään

Mustatäplätokko Vieraslaji, joka leviämässä Suomeen Kotoisin Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta Levävyöhykkeen alaosien pohjakala Ravinto: pohjaeläimet ja kalat Kutu kesällä 10 -20 cm Levinneisyys Musta täplä

Makrilli Valtamerien nopea uimari Säännöllinen harhailija Suomessa Ravinto: kalat Kutu kesällä avovedessä 25 -40 cm Levinneisyys

Kivinilkka Pohjoisten merien pohjakala Ravinto: pohjaeläimet ja kalat Kutu syksyllä Naaras synnyttää poikaset keskitalvella 15 -30 cm Levinneisyys Peräevä yhtyy selkäevään pyrstön välityksellä

Elaska Hyvin kylmien ja syvien vesien pohjakala Kaivaa tunnelin pehmeään pohjaan Ravinto: pohjaeläimet Kutu talvella 20 -30 cm Levinneisyys Erillinen pyrstöevä

Turska Merikala Syö lähes mitä vaan Viihtyy pohjan läheisyydessä Lisääntyy Itämeren syvissä vesissä 2 -10 kg, jopa 25 kg Viiksisäie Levinneisyys Kolme selkäevää

Made Pohjalla elävä petokala Syvien ja kylmien vesien laji Ravinto: pohjaeläimet ja kalat Kutee keskellä talvea helmikuussa 1 -5 kg, jopa 10 kg Keskitalven suurin kalaherkku Viiksisäie Levinneisyys Erillinen pyrstöevä

Ankerias Pohjan hämärissä elävä petokala Vaelluskala Kasvaa aikuiseksi Suomessa Kutee Sargassomerellä 0, 5 -2 kg, jopa 5 kg ja 1, 5 m Ylivoimaisesti rasvaisin kalamme Levinneisyys

Kampela Pohjalle naamioitumisen mestari Ravinto: pohjaeläimet Kutu keväällä Kannat ovat olleet laskussa 20 -30 cm, jopa 50 cm ja 1 kg Erinomainen ruokakala Levinneisyys Muoto solakka Peräevässä 35 -46 ruotoa

Piikkikampela Valtamerikala, meillä vähälukuinen Ravinto: kalat 25 -40 cm, valtameressä 10 kg Erinomainen ruokakala Selkäevä alkaa suun etupuolelta Muoto pyöreä Levinneisyys

Nahkiainen Ympyräsuinen Tarttuu suullaan muihin kaloihin ja imee niistä ravintonsa Kasvaa meressä, nousee syksyllä jokeen kutemaan Toukat viettävät joen pohjassa 3 -5 vuotta ennen muodonvaihdosta Merivaellus kestää 1 -3 vuotta 25 -35 cm Levinneisyys

Pikkunahkiainen Pienet purot ja jokien latvavedet Ravinto: bakteerit, levät ja pohjaeläimet Toukat viettävät puron pohjassa 4 -6 vuotta ennen muodonvaihdosta Kutu keväällä 12 -15 cm Levinneisyys

Jokirapu Alkuperäinen eurooppalainen rapulaji Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Jokirapuja vietiin 1900 -luvun alussa ulkomaille saakka Rapurutto on tuhonnut kannat monin paikoin Ravustus alkaa 21. 7. kello 12. 00 Levinneisyys Panssarissa piikkejä

Täplärapu Pohjois-Amerikasta peräisin oleva laji Ravinto: hyönteiset ja pohjaeläimet Kestää paremmin rapuruttoa Tuotiin Suomeen vuonna 1967 Saaliit ovat kasvaneet vauhdilla Levinneisyys Saksissa valkea täplä

Diasarja on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista. Kalatalouden Keskusliitto Taitto: Tapio Gustafsson Layout: Anu Välitalo