Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja kohta 1 laajuus 3

Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009 , 7. 9. - 15. 9. klo 10. 15 – 11. 45 maanantaisin P III, tiistaisin U 40 ls 1 Professori Seppo Hentilä seppo. hentila(at)helsinki. fi

Johdantokurssin luentojen ohjelma ma 7. 9. Mitä historia on? ti 8. 9. Mitä yhteiskuntahistoria on – ja mitä poliittinen historia? ma 14. 9. Mitä historialla tehdään? ti 15. 9 Missä maailmalla ja Suomessa historiakeskusteluissa meneillään? Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http: //www. valt. helsinki. fi/yhis/johdantokurssi 09. htm

Prof. Susanna Fellmanin ja prof. Matti Peltosen luennot 13. 10. saakka. Loppukuulustelu ma 19. 10. salissa PIII, uusinta 2. 11. salissa PIII, molemmat klo 10– 12. Tentit järjestää yhteiskuntahistorian laitos. Tentteihin ei tarvitse ilmoittautua. Uusintakuulustelu myös ke 2. 12. Tentin järjestää Avoin yliopisto, lisätiedot alkusyksystä. Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä joko tenttikuorella tai verkkopalvelun kautta. Oheisteksti (vaaditaan loppukuulustelussa): Pilvi Torsti: Historiapolitiikkaa tutkimaan – Historian poliittisen käytön typologian kehittelyä http: //www. kasvatus-ja-aika. fi/site/? lan=1&page_id=119

2. luento ti 8. 9. ”Mitä yhteiskuntahistoria on – ja mitä poliittinen historia ? ”

Luennolla on tarkoitus määritellä laitoksen edustamien historia-aineiden paikkaa historiantutkimuksen ja –opetuksen koko kentässä Tehtävä on enemmänkin praktinen, työnjaollinen, ja historiantutkimuksen kanssa sillä ei ole paljoakaan merkitystä Lähtökohta nimittäin on historian ”jakamattomuus”, eli kaikenlaiset jaottelut ovat aina enemmän tai vähemmän tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä

Tutkimuksen historianfilosofiset premissit, arvoperusta, teoria, metodi, käsitteistö, jne. voivat olla erilaiset, jopa täysin vastakkaiset, mutta silti: yhteistä kaikelle historialle: menneisyyttä koskevan tieteellisen tiedon kokeminen merkittäväksi, kun tämän päivän ja tulevaisuuden ongelmia koetetaan ratkoa Historiallinen lähestymistapa, historiallinen "ajattelu", näkemys, menneisyyden merkityksen tiedostaminen

Vaikka tutkimuskohteet ovat erilaisia ja lähdeaineistot niin ikään, niin silti historiallinen metodi on aina perimmältään yksi ja yhteinen Sen sijaan aineistojen käsittelyä vaativat tutkimustekniikat ja metodit voivat edellyttää sellaista erityisasiantuntemusta, jota kaikilla historioitsijoilla ei tietenkään voi olla Aiheiden, menetelmien ja tutkijoiden asiantuntemuksen spesialisoituminen kuitenkin väistämätöntä

Yhteiskuntahistoria, miksi ja miten? Valtiollisesta historiasta yhteiskuntahistoriaksi Trendi alkoi länsimaissa jo 1970 -luvulla: • rakennehistoriat: annalismi, marxismi • uudet historiat ja narratiivisuuden paluu • uusia aiheita, lähteitä, metodeja

Tieteenalojen välisten raja-aitojen madaltuminen "Poliittinen kulttuuri", rakenne, mentaliteetti Miten valtion, diplomatian ja suurmiesten historiasta saataisiin "yhteiskuntahistoriaa"? Miten "se" tehdään, eli poliittisesta historiasta yhteiskuntahistoriaksi?

Historiantutkimuksessa 1970 -luvulta lähtien tapahtuneen muutoksen ohella yhteiskuntahistoira-nimisen kokonaisuuden perustamiseen Helsingin yliopistoon vaikuttivat aivan praktiset syyt Poliittinen historia ja talous- ja sosiaalihistoria omina laitoksina liian pieniä Yhdistyminen 1995 ; vuoden 2010 alussta osa Politiikan ja talouden tutkimuksen suurlaitosta Social Science History?

Onko yhteiskuntahistoria yhteiskuntatiede vai humanistinen tiede? Kysymys ei ole käytännön tutkimuksen kannalta oleellinen Yhteiskuntahistorian sijainti valtiotieteellisessä tiedekunnassa vaikuttaa voimakkaasti opetuksen ja tutkimuksen sisältöön Miksi olemassa olevat kaksi pääainetta, poliittinen historia ja talous- ja sosiaalihistoria kannattaa kuitenkin säilyttää?

Yhteiskuntahistoria poliittisen historian näkökulmasta Uusimman ajan historia ~ aikarajaus 1789 / 1809 viitteellinen – huomaa historian periodisointien nimitykset Oman ajan historia, nykyhistoria, lähihistoria • Contemporary history • Samtidshistoria • Zeitgeschichte • Histoire contemporaine

Nykyhistoria Ajallinen painottuminen aivan tuoreimpaan lähimenneisyyteen Tutkimuskohteet ovat niin lähellä nykyaikaa, että niillä on elävä poliittinen yhteys tämän päivän ongelmiin Poliittisen historian tehtävä: historiantutkimuksen keinoin tieteellisesti perusteltu johdatus nyky-yhteiskuntaan ja maailmaan "Taaksepäin katsova profeetta”

Nykyhistorian ongelmallisuus • Tirkistysaukot ja voittajien historia • ”Parhain päin selittäminen”, finalismi, teleologismi • Jälkiviisaus eli jossittelu • Tutkijan, aiheen ja tulkinnan aikasidonnaisuus, presentismi • Vaihtoehtoisten mutta omana aikanaan hyvinkin mahdollisten historioiden jääminen syrjään

• Menneisyyssuhteen "moninkertainen” poliittisuus • "Moninkertainen aikasidonnaisuus” • Instant history, ”pikahistoria”, ”Nescafekoulukunta” (D. C. Watt 1991) • Sensaatioiden metsästys, ”yhden dokumentin dosentit”

Poliittisen historiasta Suomessa • poliittista historiaa tutkittu ”ammoisista” ajoista • Helsingin yliopisto 1946 – • poliittinen ja tiedepoliittinen syy • Turku 1966 – • muualla maailmassa ei ole tämännimistä oppiainetta • parempi nimi olisikin ollut politiikan historia

Poliittisen historian osa-alueita: • valtion historia • kansainvälisten suhteiden historia • sisäpolitiikan historia • aatteiden ja liikkeiden historia • henkilöhistoria

Poliittisen historian megakohteet NATION BUILDING STATE MAKING YHTEISKUNNALLINEN MOBILISAATIO KONFLIKTIT KONSENSUS • ajallinen rajaus itse asiassa historiallisesti perusteltu • modernin (länsimaisen) yhteiskunnan synty • maapallosta oli tullut ”pallo” myös poliittisessa merkityksessä • modernin valtion, markkinatalousjärjestelmän ja demokratian hahmottumisen aika