Tuutorin ryhmnohjaustaidot ryhmprosessi ja turvallinen ilmapiiri TUUTORIKOULUTUS Koulutuksen

Tuutorin ryhmänohjaustaidot, ryhmäprosessi ja turvallinen ilmapiiri TUUTORIKOULUTUS

Koulutuksen tavoitteet • Ymmärtää ryhmäprosessin eri vaiheet ja osaa huomioida ne omassa toiminnassa. • Ymmärtää turvallisen ryhmän tärkeyden ja tuntee keinoja turvallisen ilmapiirin luomiseksi ryhmässä. • Ymmärtää, että ryhmän ohjaaminen on harjoiteltavissa oleva taito. • Osaa suunnitella kaikille fukseille sopivia harjoitteita tutustumiseen.

Koulutuksen aiheet Ryhmäprosessi Aloitus ja turvallinen ilmapiiri Kuohunta Yhteistyö ja lopetus

Ryhmäprosessi: aloitus ja turvallinen ilmapiiri

Hyvän ryhmän elementit • Millainen olisi sinulle paras ryhmä? Millaisissa hyvissä ryhmissä olet ollut? • Keskustelkaa (3 min. ) • Mikä teki/si siitä ryhmästä hyvän? • Millaisia ominaisuuksia hyvään ryhmään liittyy? F

Ryhmät korkeakoulussa • Opiskeluryhmä, tuutoriryhmä, vuosikurssi, opiskelijajärjestö, harrastejärjestö, liikuntaryhmä, työryhmä jne. • 22 % korkeakouluopiskelijoista kokee, ettei kuulu mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssiin tai opiskeluryhmään (YTHS 2017). • 20 % YO- ja 15 % AMK-opiskelijoista kokee sosiaalisen kontaktin luomisen selvästi tai todella ongelmallisena (YTHS 2017).

Ryhmän aloitusvaiheessa • • ”Mitä muut minusta ajattelevat? ” Halutaan miellyttää, saada hyväksyntää, ei haluta erottua joukosta. Osallistujat toimivat omien aiempien ryhmäkokemustensa mukaan. Ryhmään liittyminen voi olla hankalaa, jos taustalla on huonoja ryhmäkokemuksia. • Ryhmän jäsenet omaksuvat jonkin roolin: ryhmää saattavat hallita näkyvät ja kuuluvat yksilöt, monet ottavat tarkkailijan roolin. • Ryhmällä ei ole yhteisiä toimintatapoja. • Pyri luomaan mahdollisimman turvallinen ilmapiiri ryhmään.

Turvallinen ilmapiiri, miten se luodaan? 1/2 • Ota huomioon, että jokaisen henkilökohtaiset rajat ovat erilaiset. • Ota huomioon, että jokaisella on oma rytmi päästä mukaan ryhmään. • Varmista, että kaikilla on tilaisuus kertoa itsestään ja osallistua keskusteluun sen verran kuin haluaa. • Toteuta tutustumisharjoitteita pareittain ja pienryhmissä, vaihdelkaa ryhmien kokoonpanoja mahdollisimman paljon tutustumisen edistämiseksi.

Turvallinen ilmapiiri, kuinka se luodaan? 2/2 • Suunnittele tapaamiset etukäteen ja kerro mitä tehdään. • Kerro omista opiskeluun liittyvistä positiivisista kokemuksistasi, vinkeistä ja hyvistä käytännöistä. • Esittele tilat, tavat, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt. • Kerro, mikä opinnoissa on ollut hyvää ja mikä omassa alassa sinua motivoi. Jakakaa kokemuksia, miksi ryhmäläiset ovat halunneet hakeutua tälle alalle. • Luokaa yhdessä ryhmän pelisäännöt; kysy, miten osallistujat haluavat olla ryhmässä mukana.

Leikeistä harjoitteisiin • Kohderyhmänä aikuiset • Millaisia harjoitteita ohjaisit työpaikan tyhy-päivässä? • Harjoitusten tavoitteellisuus ja perusteltavuus • Kerrotaan ennen aloittamista, mitä tehdään, miten ja miksi. • Perustelut helpottavat osallistumista. • Turvallinen ilmapiiri vs. epämukavuus • Kannusta, älä pakota. Hyvin avattu ja perusteltu harjoite ja innostunut tuutori riittävät houkuttamaan mukaan. Kerro, että on ok seurata toimintaa sivusta. • Harjoitteet, jotka olet itse kokenut parhaiksi, eivät välttämättä ole sitä kaikkien mielestä.

Janaharjoite F Asetu janalle oman mielesi mukaisesti. Voit olla väitteen/kysymyksen kanssa samaa mieltä, eri mieltä tai jotain siltä väliltä. Tehtävässä ei ole oikeita vastauksia.

F Olen saanut olla ryhmissä oma itseni – en ole saanut olla oma itseni

F Vaivaudun tutustumisleikeistä – en vaivaudu

F Päihtyminen kuuluu opiskelijakulttuuriin – ei kuulu

Mikä meitä yhdistää? Tavoite: Tutustuminen ryhmän muihin jäseniin. • Etsi tilasta henkilö, jota et tunne entuudestaan • • • F ja aloita kertomalla nimesi. Pohtikaa yhdessä kolme asiaa, jotka yhdistävät teitä. Muodostakaa sitten parin kanssa neljän hengen ryhmä ja pohtikaa, mikä teitä kaikkia yhdistää. Lopuksi voitte pohtia, mitkä asiat yhdistävät koko ryhmää.

Uniikkia • Tavoite: Tutustuminen ryhmän muihin jäseniin. • Kaikki osallistujat seisovat ringissä. Ensimmäinen osallistuja sanoo ensin • • F etunimensä/kutsumanimen ja sitten jonkin uniikin asian itsestään. Jos joukossa on joku muukin saman asian jakava, hän nostaa kätensä ylös. Sama henkilö keksii uusia uniikkeja asioita niin kauan kun käsiä ei enää nouse. Kun henkilö on kertonut itsestään vain itseään koskevan uniikin asian, vuoro siirtyy seuraavalle (saattaa onnistua jo ensimmäisen uniikin asian kohdalla).

Esittele oma opiskelualasi • Tavoite: Toisen alan opiskelijaan ja hänen opiskelualaansa tutustuminen. • Kerro omasta opiskelualastasi toiselta alalta tulevalle tuutoritoverille. • Voit esitellä opiskelualaasi esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: • Mikä opinnoissa on ollut hyvää? • Mikä omassa alassa kiinnostaa/motivoi eniten? • Mitä tulevan ammatin kannalta tärkeitä taitoja olen oppinut?

Samalla alalla F • Tavoite: Vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta keskustelemalla yhteisestä alasta ja opinnoista. • Ohjeista fukseja keskustelemaan pareittain tai kolmen hengen ryhmissä esimerkiksi seuraavista kysymyksistä: • Mitä odotat opinnoilta? • Miksi kiinnostuit tästä alasta? • Mistä asioista olet erityisen kiinnostunut tulevissa opinnoissa? • Millaiseen työhön/työpaikkoihin toivot työllistyväsi? • Voit “purkaa” harjoituksen kysymällä, haluaako joku pari/ryhmä kertoa, mistä puhui.

Kuulumiskierros: viikon plussat ja miinukset F • Tavoite: Tutustuminen ja ryhmähengen vahvistaminen. Lisäksi tuutori saa lisätietoa ryhmästä. • Jokainen kertoo vuorollaan yhden negatiivisen ja yhden positiivisen asian tältä • • • viikolta tai liittyen opintojen aloitukseen. Mukava asia jätetään viimeiseksi. Kaikki pääsevät kertomaan jotakin itsestään. Kuulumiskierroksen voi ottaa tavaksi jokaiseen ryhmätapaamiseen; rutiinit lisäävät turvallisuuden tunnetta ryhmässä. Toimii parhaiten 5 -20 hengen ryhmissä.

Kartalla • Tavoite: Tutustuminen F • Kuvitelkaa, että tila, jossa kokoonnutte, on Suomen (tai maailman) kartta. Käykää • • läpi, missä suunnalla on etelä, pohjoinen, länsi ja itä. Pyydä osallistujia liikkumaan kartalla annettujen ohjeiden mukaan. Jokaisen kysymyksen jälkeen pyydä osanottajia kertomaan lähimmille vieruskavereilleen, miksi asettui juuri siihen kohtaan. Jos ryhmä on pieni, voit kysyä jokaiselta erikseen, miksi tämä on asettunut siihen kohtaan karttaa, jotta koko ryhmä kuulee vastauksen. Pyydä osallistujia kertomaan nimensä ennen vastaamista. • Kysymyksinä voivat olla esimerkiksi • missä asut nyt • missä asuit ennen muuttoasi nykyiseen kaupunkiin • missä olet syntynyt, käynyt ensimmäistä luokkaa. . .

Ryhmäprosessi: kuohunta

Kuohuntavaihe • Haetaan omaa roolia, uskallus ilmaista omia mielipiteitä kasvaa. • Ryhmään syntyy helposti hallitsevia henkilöitä ja pienen piirin klikkejä, osa voi kokea ulkopuolisuutta. Tue ryhmää ristiriitojen käsittelyssä, pelisäännöt ja niiden mahdollinen päivittäminen.

Case Sassa • Pohtikaa parin tai pienryhmän kanssa seuraavaa tilannetta: • Aloittava opiskelija Sassa kertoo, ettei tule toimeen fuksi- /opiskeluryhmänsä muiden jäsenten kanssa. Sassaa tilanne harmittaa, sillä hän tuntee jäävänsä aina yksin. • Miten toimitte tuutorina tässä tilanteessa?

Yksinäisyyteen liittyen on hyvä erottaa: • • • Halu opiskella yksin. Halu viettää aikaa yksin kampuksella. Henkilö näyttää yksinäiseltä. Henkilö kokee olevansa yksin. Emotionaalinen yksinäisyys: läheisten ihmissuhteiden, ystävien tai parisuhteen puute. Levottomuutta, ahdistusta, toivottomuutta. Sosiaalinen yksinäisyys: laajemman sosiaalisen verkoston puute, ulkopuolisuuden tunne yhteisössä (esim. opiskeluryhmä, koulutusohjelma). Lähde: Välimäki ym. Yksin yliopistokaupungissa, Nuorisotutkimus 36 (2018): 3

Ryhmäprosessi: Yhteistyö ja lopetus

Yhteistyövaihe • Hyvä ryhmähenki, ryhmän säännöt toimivat ja osallistuminen koetaan turvalliseksi. Ole mukana myös niissä vaiheissa, kun ryhmällä menee hyvin. Tapaamisia kannattaa jatkaa säännöllisesti ja sopia niistä hyvissä ajoin etukäteen.

Lopetusvaihe • Jatkuuko ryhmän toiminta, kun tuutorointi päättyy? Sovi viimeinen tapaaminen etukäteen. Varmista, että ryhmäläiset tietävät, mistä ohjausta saa tuutoroinnin päätyttyä.

Yhteenveto • Olet ohjaamassa aikuisten ryhmää. Huomioi erilaiset taustat, kokemukset • • • ja odotukset, joilla ryhmään tullaan. Kysy, miten jokaisen on helpointa osallistua toimintaan ja kerro etukäteen mitä harjoitteissa, tapaamisissa ja tapahtumissa tehdään. Suunnittele tutustumiseen perusteltuja harjoitteita. Keskustelutehtävistä on hyvä aloittaa. Älä pakota tai painosta millään verukkeella (”perinteet” tai ”kun kaikki muutkin tekee” jne. ). Varaudu muuttamaan suunnitelmiasi myös toiminnan aikana. Muista, että kaikki ryhmät ovat erilaisia siitä huolimatta, mitä ryhmän ohjaaja tekee. Ryhmän ohjaaminen on harjoiteltavissa oleva taito. Haastavissakaan tilanteissa et ole yksin, apua on saatavilla.

KUPLA - opiskelijat päihdekulttuurin uudistajina • Koulutuksen on tuottanut EHYT ry: n ja Nyyti ry: n yhteinen KUPLA – opiskelijat päihdekulttuurin uudistajina -hanke. Hanke toimi vuosina 20182020. • Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat SYL, SAMOK, OLL sekä YTHS. • Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4. 0 Kansainvälinen lisenssillä. Tarkastele lisenssiä Creative Commonsin sivuilla • Tätä koulutusta saa käyttää, jakaa ja muokata vapaasti, mikäli mainitsee KUPLAn alkuperäisenä tekijänä. • KUPLA-hankkeen muut materiaalit ovat löydettävissä EHYT ry: n sivuilta, www. ehyt. fi