LAPE Pirkanmaa Maahanmuuttaja ja monikulttuurisuuspalveluiden kehittmistyryhm KOKOUS 13

LAPE Pirkanmaa Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspalveluiden kehittämistyöryhmä KOKOUS 13. 11. 2018 klo 13 -16 Klo 13 Kokouksen avaus Ajankohtaista Lapesta ja maahanmuuttajatyön maakunnallisen organisoimisen työryhmästä Klo 13. 30 Tuloksia ja tuotoksia v Vanhemmuuden tuen työhuoneentaulu ja valmiit minimikriteerit v Perheiden kotoutumissuunnitelma – verkostotyön mallinnus v ”Harrastesaattajatoiminnan” kehittäminen Tampereen vastaanottokeskuksessa n. klo 14. 15 Kahvitauko Klo 14. 30 Avainhenkilöverkosto Klo 15 Askelmerkkejä jatkoon

Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA LAPE • Sote-/ maakuntauudistuksen aikataulu ja kohtalo edelleen auki • Kuntien LAPE-ryhmät, maakunnan LAPE-ryhmä: • • Juurruttamissuunnitelmia tehdään Tärkeitä vaikuttamisen ja osallistumisen kanavia myös jatkossa! • Muutosagenttina jatkaa Titta Pelttari, kunta-agenttia (sivi) ei vielä valittu. • Kaikki oleelliset Pirkanmaan LAPEn materiaalit viedään internet-sivuille vuoden loppuun mennessä Maakunnallisten kotoutumispalveluiden organisointi • SOTE-valmistelun yhteydessä, jatkuu ensi vuonna • Mamu-/kotouttamispalveluiden sijoittuminen organisaatiokaaviossa? Aikuisten sosiaalipalveluihin? • Luonnosteluja: • Kotoutumisen tukipalvelut/ mamu-työ keskitettäisiin Pirkanmaalla 3 ”keskusyksikköön”, jotka palvelisivat alueita. • Kokoaisi eri alojen (sos, te, mt – esim. mamujen psyk. poli? ) osaajia • Tehtävinä mm. konsultaatiot, erityisosaajien verkostojen kokoaminen, työparityöskentely, kouluttaminen, kehittäminen… • Asiakasprosessin kuvaus LAPEn näkökulmasta? 3 7. 3. 2021 Suvi Nieminen

Ajankohtaista sotesta, makusta ja Lapesta

Tuloksia ja tuotoksia * Vanhemmuuden tuen työhuoneentaulu ja valmiit minimikriteerit * Perheiden kotoutumissuunnitelma – verkostotyön mallinnus * ”Harrastesaattajatoiminnan” kehittäminen Tampereen vastaanottokeskuksessa

Vanhemmuuden tuen työhuoneentaulu ja minimikriteerit

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen minimit Työhuoneentaulu – Huomaa hyvä vanhemmuudessa Työhuoneentaulun käyttöä tukeva koulutus- ja sisältömateriaali Käyttöön jokaiselle! a) Minimin toteutumisen edellytyksiä b) Minimin toteutumisen seurauksia c) Hyviä käytäntöjä d) Seurannan ja arvioinnin välineitä 7 7. 3. 2021

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen minimit Toteutuessaan minimit • ovat yhteisen vanhemmuuspuheen ydin. • kattavat koko perheen ja kaikki perheet. • kattavat peruspalvelut, erityispalvelut soveltuvin osin, järjestöjen ja seurakuntien kumppanuuteen perustuvat palvelut ja toiminnot sekä ostopalvelut. • luovat perustan (sopimusperustaiselle) kumppanuudelle järjestöjen, seurakunnan ja yksityisen toimijan kanssa. • edesauttavat välttämään päällekkäistä työtä tehden toimivat menetelmät näkyviksi. • mahdollistavat vanhemmuuden tuen suunnitelmallisuuden ja sitä seuraavan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden osoittamisen. Minimit eivät ole välineitä tai työkaluja vaan niiden kautta hyvät menetelmät yhdistyvät kokonaisuudeksi. LAPE Pirkanmaa - Tia Valden 8 7. 3. 2021

TYÖHUONEENTAULU HUOMAA HYVÄ VANHEMMUUDESSA – MINIMIT LAPSI- JA PERHEPALVELUISSA 1) Kohtaa kiireettömästi 6) Tiedon tarjoaminen - riittävästi, helposti ja sähköisesti Kuulen, kuuntelen, arvostan – näen tarpeet ja toiveet, kunnioitan niitä. Vanhempi kokee tulleensa kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi. Ammatillisuuteni perustana on tieto ja sen tarjoaminen oikeaaikaisesti. Päivitän osaamistani säännöllisesti ja tiedän, mistä saan tietoa vanhemmille tärkeistä teemoista ja vanhemmuuden tukemisesta. Välitän vanhemmalle tietoa ja tietolähteitä sekä ohjaan omaehtoiseen tiedonhankintaan. 2) Vanhemman itsetunnon ja oman toimijuuden vahvistaminen Positiivinen vahvistaminen on toimintani lähtökohta. Huomioin toiminnassani molemmat vanhemmat. Perhekäsitykseni on laaja ja se kattaa myös vanhemman luontaisen tukiverkoston. Toimintani tavoitteena on vanhemman oman toimijuuden edistäminen. 3) Vanhemmuutta ja parisuhdetta tukevat asiat puheeksi Miten voit/jaksat? Miten perheesi voi? Miten lapset voivat? Miten parisuhteenne voi? Keitä perheeseesi kuuluu? Keneltä saat apua sitä tarvitessasi? Miten kotona keskustelette yhteisistä asioista? Miten vuorovaikutus lasten kanssa toimii? Esitän kysymyksiä myös lapselle ja nuorelle. Ohjaan vanhemman tarvittavan tuen äärelle. 4) Syntymätön/lapsi/nuori vanhemman mieleen Tuen toiminnallani vanhemman ymmärrystä lapsesta ja lapsen kanssa toimimisesta. Jaan asiantuntijuuteni pohjalta tietoa lapsen kehitysvaiheista ja vanhemman roolista lapsen tärkeimpänä aikuisena. Ohjaan vanhemman tutustumaan lapseensa yhä uudelleen lapsen kehittyessä sekä jaan keinoja lapsen kuulemiseen sekä huomioimiseen. 5) Vuorovaikutus ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Kysyn asiakkaalta puhuimmeko oikeista asioista, mistä asiasta haluaisit vielä sanoa jotain tai jäikö jokin askarruttamaan? Olen luotettava ja otteeni on ohjaava, ei kaikkitietävä. Edistän toiminnassani dialogia. Omalla esimerkilläni annan vanhemmalle vuorovaikutuksen vahvistamiseen keinoja. 9 7. 3. 2021 LAPE Pirkanmaa - Tia Valden 7) Älä jätä yksin – sopivan tuen etsiminen yhdessä vanhemman kanssa Tunnistan oman osaamiseni tai resurssieni rajat. Kuultuani vanhempaa etsin yhdessä hänen kanssa ja hänen luvallaan tarvittavan avun. Avoimet kohtaamispaikat, vertaisryhmät ja muu vanhemmille/perheille suunnattu toiminta sekä palvelut alueellamme ovat minulle tuttuja. Ohjaan vanhemman avun äärelle ja varmistan, että apu on löytynyt – en jätä yksin. Toimimalla näin olen osaltani varmistamassa vanhemmuuden tuen toteutumisen osana Pirkanmaan perhekeskustoimintamallia vanhempia kuullen ja auttaen, yhteistyöverkostoja luoden ja niitä vahvistaen sekä omaa osaamistani ylläpitäen. Osallistun myös vanhemmuuden tavoitteellisen tukemisen seurantaan ja arviointiin. Toimintani tuloksena vanhemmat voivat yhä paremmin ja oma työhyvinvointini lisääntyy.

TYÖHUONEEN TAULU - MINIMIT KÄYTÄNNÖSSÄ JA KÄYTÖSSÄ 1) Kohtaa kiireettömästi Kuulen, kuuntelen, arvostan – näen tarpeet ja toiveet, kunnioitan niitä. Vanhempi kokee tulleensa kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi. Edellytyksenä on resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen Minimin toteutuessa asiakas (ml. Lapsi/nuori) ja työntekijä kokevat kohtaamisen miellyttäväksi ja turvalliseksi. asiakas (ml. Lapsi/nuori) kokee tulleensa kuulluksi. asiakas (ml. lapsi/nuori) kokee tulleensa autetuksi ja ymmärretyksi (vrt. vain kuulluksi). Riittävä osaaminen ja osaamisen jakaminen. asiakas (ml. Lapsi/nuori) tulee mielellään uudelleen ja suosittelisi palvelua/toimintoa myös ystävilleen. Mahdollisuus kouluttautua sekä käyttää opittua. jonotusajat lyhenevät. Työntekijöiden säännöllinen työnohjaus (yhteys rohkeuteen ottaa puheeksi). työhyvinvointi lisääntyy. Läsnäolon, kuuntelemisen ja dialogin taito (ei-tietäminen). Mitä muuta? Aikaa tehdä asiakastyö riittävän hyvin. Aikaa ja lupa olla empaattinen. Minimin toteutuminen ja hyvät käytännöt ikävaiheittain > palveluittain. Kohtaamisen mahdollistava paikka/sopiva ympäristö. LAPE: n aikana vanhemmuuden tuen hyviä käytäntöjä on koottu ikävaiheittain ja palveluittain. Tätä työtä ovat tehneet toimijat itsenäisesti. Kattavia palvelukuvauksia on jo olemassa mutta työ näiden kuvausten ja minimien yhteensovittaminen jää kunkin toimijan toteutettavaksi. Palvelurakenteessa on huomioitu työparityöskentelyn mahdollisuus. Työntekijöiden/kohtaajien (esim. vapaaehtoinen) määrä suhteessa tarpeeseen on riittävä. Mikäli kohtaamisessa hyödynnetään tulkkauspalvelua, on käytettävissä suurempi aikaresurssi (vähintään 1, 5 kertainen aika). Erityisesti maahanmuuttajaperheiden kohdalla keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen varmistamiseen on käytettävissä tavallista enemmän aikaa. Mitä muuta? 10 7. 3. 2021 LAPE Pirkanmaa - Tia Valden Linkkejä löydät osoitteesta Lape. Pirkanmaa. fi Esimerkkejä – kattavaa kuvaa ei olemassa.

Esimerkkinä kohtaamispaikat 1) Kiireetön kohtaaminen Keskeinen edellytys Asenne Kohtaamispaikat ovat kokoavia ja koordinoivia – sisältö eroaa A yksittäisestä r palvelusta/toiminnosta Näin me sen teemme Tervehditään kaikki tulijat! Laaja vanhemmuuskäsity s 2) Huomaa hyvä vanhemmassa Viestintä Positiivinen vanhemmuuspuhe näkyy ja kuuluu kaikkialla 3) Puheeksi ottaminen, kuuleminen ja kuunteleminen Rohkeus Työntekijän/vapaaehtoisen oma arvokeskustelu 4) Lapsi/nuori vanhemman mieleen Lapsilähtöisyys Kohtaamispaikan ilme tekee lapset ja nuoret näkyävksi 5) Vuorovaikutuksen vahvistaminen Esimerkki Myönteinen ilmapiiri turvataan yhteisillä pelisäännöillä 6) Tietoa tarjolle Jakelukanavat Kyseisen alueen toimivan kanavan hyödyntäminen ja koordinaatio 7) Älä jätä perhettä yksin Palveluohjaus 7. 3. 2021 Kaikilla toimijoilla on riittävä tieto alueen perheiden hyvinvoinnista ja keinoista ottaa asiat puheeksi Lapsi ensimmäisenä mielessä kaikessa tekemisessä Verkostopalaverit vähintään 2 kertaa vuodessa – kaikki toimijat LAPE Pirkanmaa - Tia Valden Paikalliset julkaisut LUKUJÄRJESTYS v i o i n t t i a j a s e u r a n

Yksikkö xxx Keskeinen edellytys 1) Kiireetön kohtaaminen Asenne 2) Huomaa hyvä vanhemmassa Viestintä 3) Puheeksi ottaminen, kuuleminen ja kuunteleminen Rohkeus 4) Lapsi/nuori vanhemman mieleen Lapsilähtöisyys 5) Vuorovaikutuksen vahvistaminen Esimerkki 6) Tietoa tarjolle Jakelukanavat 7) Älä jätä perhettä yksin Palveluohjaus 7. 3. 2021 Näin me sen teemme LAPE Pirkanmaa - Tia Valden A r v i o i n t t i a j a s e u r a n

Parisuhteen tuki: Liity facebookissa Parisuhdeasiaa Pirkanmaalla -ryhmään. Siellä Pirkanmaan parisuhdeverkosto jakaa tietoa julkisesti.

Vastaanottokeskuksen ”harrastesaattajatoiminnan” kehittäminen (Kaupin vastaanottokeskus, Tampere)

Harrastesaattajatoiminnan kehittäminen Kaupin vastaanottokeskuksessa Aloite ja tarve turvapaikanhakijoiden harrasteisiin saattajille noussut esiin LAPE Pirkanmaan maahanmuuttajapalveluiden kehittämistyöryhmän kokouksessa keväällä 2018. Toiminnan tavoitteena on ohjata Kaupin vastaanottokeskuksessa asuvia nuoria turvapaikanhakijoita paikallisten harrastusten ja turvallisten ajanviettotapojen pariin. Myöhemmin toimintaa voidaan laajentaa myös vanhempien turvapaikanhakijoiden käyttöön. Henkilökohtaisen tuen ja konkreettisen kannustuksen avulla tuetaan nuorten uskallusta lähteä kokeilemaan erilaisia turvallisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja löytämään tätä kautta oman mieleisen harrastuksen. Tukee nuorten sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia sekä vähentää riskiä päätyä mukaan rikollisiin piireihin. TAMK: n opiskelijat saattavat nuoria harrastuspaikoille tarpeen mukaan. Opiskelijat saavat toimintaan osallistumisesta opintoihinsa kuuluvia hankeopintopisteitä. ”Minihankkeessa” kootaan yhteen toimintakokonaisuus sekä siihen liittyvät ohjeistukset TAMK: n opiskelijoiden käyttöön. Tavoitteena on muodostaa pitkäaikainen toimintamalli, jonka avulla saattajia olisi aina tarjolla Kaupin vastaanottokeskuksessa asuvien nuorten turvapaikanhakijoiden avuksi. Toimintamahdollisuus laitetaan tarjolle TAMK: n opiskelijoiden hanketöiden tarjottimelle. Saattajan kutsuminen tapahtuu käytännössä whats upp -ryhmän kautta, jonne VOK: n työntekijät laittavat esille ajankohtia, jolloin saattajaa tarvitaan. Opiskelija vastaanottaa hanketyön ilmoittautumalla ryhmässä. Toimintamallia koostaa TAMK: in sairaanhoitajaopiskelija Annika Kivioja (annika. kivioja@health. tamk. fi) osana hanketyön opintojaan. Kaupin vok: issa toimintaa koordinoi ohjaaja Kreetta Haapalainen. 15 7. 3. 2021 Suvi Nieminen

Perheiden kotoutumissuunnitelma – verkostotyön mallinnus

KOTOUTTAMISTYÖN KONTEKSTI: Perhekeskus - aitoja kohtaamisia ja yhteistä tekemistä Rajapinnoista yhdyspintoja Lapsi ja perhe asiantuntijoina Asiakas on aina oikealla ovella Huomaa hyvä lapsessa ja vanhemmassa Kohtaaminen ja puheeksiotto Verkoston kokoaminen yhteistyöhön Yksi lapsi yhteinen tilannekuva Yhteinen suunnitelma ja yhteinen työskentely perheen kanssa Konkreettisia tekoja yksin ja yhdessä 17 7. 3. 2021

Esimerkki Nokian perhekeskuspilotista Tervetuloa Nokialle -yhteistapaaminen Kohderyhmä: Nokialle muuttavat uudet maahanmuuttajataustaiset lapsiperheet Tavoitteet: 1) Antaa maahanmuuttajataustaiselle perheelle tietoa palveluista (työkaluna yhteystietolomake, johon kootaan perheen tarvitsemat yhteystiedot) 2) Saada tietoa perheestä ja heidän mahdollisesta palvelutarpeestaan matalalla kynnyksellä. Tarvittaessa tehdään jatkosuunnitelmia palvelutarpeen perusteella. Käytännössä Tervetuloa Nokialle -yhteistapaaminen tarkoittaa perheen tapaamista moniammatillisella verkostolla • Ensimmäisenä uuden lapsen tapaava taho (usein päiväkodin tai koulun henkilökunta tai neuvola) ottaa yhteyttä perusturvakeskuksen maahanmuuttajatyön koordinaattoriin, joka kokoaa verkoston/kutsuu yhteistapaamisen koolle ja varaa tarvittaessa tulkin. • Verkostotapaamisessa on pääsääntöisesti paikalla 3 työntekijää: päiväkodista tai koulusta, terveydenhuollosta (neuvola, kouluth tai maahanmuuttajien terveyspalveluita koordinoiva th) sekä sosiaalipalveluista (maahanmuuttajatyön koordinaattori). • Lähtökohtaisesti yhteistapaaminen järjestetään siinä yksikössä, mistä aloite verkostolle on tullut. • Yhteistapaamiselle ja haastattelulle on kehitetty runko keskustelun tueksi. Työntekijät dokumentoivat tapaamisen omien työyksiköidensä käytäntöjen mukaan. • Yhteistapaamisen pohjalta tehdään perheen tarpeen mukaan tarvittaessa jatkosuunnitelmia ja ohjauksia muihin palveluihin. 18 7. 3. 2021 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

VAKA: Varhaisen tuen pilotti VARHAISKASVATUKSEN PILOTTI 19 7. 3. 2021

Jatkuu ed. diasta. . 20 7. 3. 2021 VARHAISKASVATUKSEN PILOTTI Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

Jatkuu ed. 21 7. 3. 2021 VARHAISKASVATUKSEN PILOTTI Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

MALLI kotoutumisen tukemisesta perhekeskuksessa (LUONNOS) Monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkoston (substanssiosaajat: varhaiskasvatus, koulu, neuvola, sosiaalipalvelut) konsultointi missä vaiheessa tahansa Lähityöntekijä kohtaa asiakkaan perhekeskuksen palveluissa tai toiminnoissa (sis. järjestöt ja srk: t) ERITYISOSAAMISEN TARVE Kotoutumisen laaja-alaista (erityis-)osaamista vaativissa tilanteissa yhteys alueen kotoutumistyötä koordinoivaan ammattilaiseen*. Myös alkukartoitukset, kotoutumissuunnitelmat Maahan muuttaneen lapsen /nuoren/ perheen tilanteen puheeksiottaminen KYLLÄ Lähityöntekijä sopii yhdessä asiakkaan kanssa monialaisen työryhmän (esim. varhaiskasvatus, koulu, neuvola, sos. palvelut, kohtaamispaikka, aikuispalvelut). Huoli herää/ Hyötyisikö asiakas suunnitelmallisesta ja monialaisesta kotoutumisen tuesta? Apukysymykset ammattilaisen tueksi? EI TARVETTA Perhe kykenee löytämään ja hankkimaan itse tarvitsemansa tuen ja palvelut JA/TAI lähityöntekijän/-jöiden tuki riittää. Kotoutumista tukevan verkoston kokoaminen Lähityöntekijä tai kotouttamistyön koordinaattori kutsuu kokoon verkostotapaamisen ja varaa tarvittaessa tulkin. Lähtökohtaisesti verkosto kokoontuu yksikössä, josta aloite kokoontumiselle on tullut. Asiakkaan/ perheen lisäksi läsnä ovat sovitut toimijat perheen lähipiiristä, lapsiperheiden ja aikuisten palveluista sekä muista perheen arjessa tärkeistä toimijoista. Yhteinen suunnitelma ja sen toteutus Työntekijät dokumentoivat tapaamisen omien työyksiköidensä käytäntöjen mukaisesti (myöhemmin yhteinen sähköinen suunnitelma) ja seuraavat suunnitelman toteutumista omalta osaltaan. Määritellään omatyöntekijä, joka vastaa kokonaisuudesta ja koordinoi verkoston yhteistyötä. *Kotoutumistyötä koordinoivat ammattilaiset työskentelevät eri kunnissa eri nimikkeillä, esim. maahanmuuttotyön koordinaattoreina. Tampereella maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelut/ Kotosatiimi? Tarvittaessa erityis- tai OT-tason konsultointi tai mukaantulo prosessin missä vaiheessa tahansa (esim. vammaispalvelut, erikoissairaanhoito, lastensuojelu) 22 7. 3. 2021

Toimijoiden rooleja perhekeskuspalveluissa Perhekeskuksen asiakas = perhekeskusverkoston palveluita käyttävä lapsi tai nuori ja hänen perheensä (ikärajat määritellään palvelukohtaisesti). Lähityöntekijä = lapsen/nuoren/vanhemman/perheen arjessa mukana oleva peruspalveluiden työntekijä. Asiakas voi itse määritellä lähityöntekijänsä ja asiakkaalla voi olla useitakin lähityöntekijöitä. Omatyöntekijä = lapselle asiakkuusprosessissa nimetty perhekeskusverkoston tai erityispalveluiden työntekijä, joka vastaa lapsen ja perheen asiakkuusprosessien kokonaisuudesta ja verkostoyhteistyön koordinoinnista. Avainhenkilö = tietyn alan substanssiosaaja, joka muun asiakastyön ohella toimii toisten ammattilaisten tukena asiakastilanteissa. Työmuotoina konsultointi, työpari- ja verkostotyö, koulutus jne. Avainhenkilöt muodostavat alueellisia, maakunnallisia ja substanssikohtaisia avainhenkilöverkostoja. 23 7. 3. 2021 Maria Antikainen

Monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkosto

LAPE Monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkosto Pirkanmaalla LUONNOS Avainhenkilö = tietyn alan substanssiosaaja, joka muun asiakastyön ohella toimii toisten ammattilaisten tukena asiakastilanteissa. Työmuotoina konsultointi, (työpari- ja verkostotyö), koulutus jne. Avainhenkilöt muodostavat alueellisia, maakunnallisia ja substanssikohtaisia avainhenkilöverkostoja. Maahanmuuttajatyön avainhenkilöverkostoon substanssiosaajat (kunnat, järjestöt, srk) • • Varhaiskasvatuksesta Koulusta/oppilaitoksista Neuvolasta Sosiaalipalveluista Kuka koordinoi? • Tulevaisuudessa maakunta: perhekeskukset tai maahanmuuttotyön yksiköt? • Siihen asti ELY-keskus (vrt. sosiaalityön verkosto) tai jonkun kunnan perhekeskus? Onko muita mahdollisia substanssikohtaisia rakenteita? Kuinka alkuun? • Kootaan yhteen tieto kiinnostuneista, osaajista • Työnantajilta lupa konsultaatioon yli yksikkö-/organisaatiorajojen (maakunnan LAPE-ryhmän linjaus kuntien lape-ryhmät) 25 7. 3. 2021 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Askelmerkkejä jatkoon

Kaikki kohdataan yksilöinä, taustoista riippumatta Palvelut ovat helposti saavutettavissa kaikenlaisille perheille

PERHEKESKUS LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KOTOUTUMISEN KIVIJALKANA LÄHTÖKOHDAT v LAKIPERUSTA (mm. KOTOUTUMISLAKI) Lasten, nuorten ja perheiden kotoutumista tukevien toimien suunnittelu, toteutus ja koordinointi on perhekeskuksen vastuulla. v ”KAIKKI KOTOUTTAA” –TOIMINTAKULTTUURI Kotoutuminen tapahtuu elämän eri osa-alueilla. Maahanmuuttajien kanssa työskentely on osa kaikkien ammattilaisten normaalia perustyötä. v MONIKULTTUURINEN OSAAMINEN Ammattilaisilla on perusvalmiudet monikulttuuriseen työskentelyyn sekä toimivat tuki- ja konsultaatioväylät. v PALVELUT JA TOIMINNOT OVAT HELPOSTI SAAVUTETTAVISSA JA VAHVISTAVAT OSALLISUUTTA Asiakkaiden erilaiset tarpeet, valmiudet ja toimintakyvyn rajoitteet huomioidaan palveluiden ja toimintojen järjestämisessä. https: //lapepirkanmaa. fi/perhekeskustoimintamalli/maahanmuuttajapalvelut/ 28 7. 3. 2021

MONIKULTTUURISUUSTYÖN TUEKSI PERHEKESKUKSISSA KUNNAN LAPE-RYHMÄ VASTAA: v Ammattilaisten monikulttuuristen työskentelyvalmiuksien varmistaminen v Kotoutumislain mukaisten palveluiden järjestäminen lapsille, nuorille ja perheille v Kaikki kotouttaa – toimintakulttuurin vahvistaminen v Monikulttuurisuusnäkökulman huomioiminen kaikkia palveluja suunniteltaessa 29 7. 3. 2021 Koulutuspaketti ”Maahanmuuttajaperheiden kohtaaminen” • Kaikille lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluissa työskenteleville • Maksuton koulutus • Jatkosta vastaa Kotona Suomessa –hanke (ELY-keskus) Perheiden kotoutumisen tukeminen – verkostotyön malli • Monitoimijainen verkostotyöskentelyn malli • Tavoitteena systemaattinen, suunnitelmallinen ja oikea-aikainen kotoutumisen tuki perheille Monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkosto • Alueelliset avainhenkilöt varhaiskasvatuksesta, koulusta, neuvolasta ja sosiaalipalveluista • Substanssikohtaista tukea ja konsultaatiota ammattilaisille Työkalupakki monikulttuurisen työskentelyn tueksi • Teemoittain jaoteltu linkkipaketti • Käytännön työtä tukevaa tietoa ja vinkkejä ammattilaisille • Omakielisiä materiaaleja ja palveluja asiakkaille • Sähköiset palvelut (mm. omakieliset neuvontapalvelut) • Valtakunnalliset ja maakunnalliset tuki-, konsultaatio- ja yhteistyötahot

JUURTUMISEN TUKEMINEN? PERHEKESKUS LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KOTOUTUMISEN KIVIJALKANA LÄHTÖKOHDAT Mahdollisu udet? v LAKIPERUSTA (mm. KOTOUTUMISLAKI) Lasten, nuorten ja perheiden kotoutumista tukevien toimien suunnittelu, toteutus ja koordinointi on perhekeskuksen vastuulla. Haasteet? Ongelmat? v ”KAIKKI KOTOUTTAA” –TOIMINTAKULTTUURI Kotoutuminen tapahtuu elämän eri osa-alueilla. Maahanmuuttajien kanssa työskentely on osa kaikkien ammattilaisten normaalia perustyötä. v MONIKULTTUURINEN OSAAMINEN Ammattilaisilla on perusvalmiudet monikulttuuriseen työskentelyyn sekä toimivat tuki- ja konsultaatioväylät. Riskit? Ratkaisuja ? v PALVELUT JA TOIMINNOT OVAT HELPOSTI SAAVUTETTAVISSA JA VAHVISTAVAT OSALLISUUTTA Asiakkaiden erilaiset tarpeet, valmiudet ja toimintakyvyn rajoitteet huomioidaan palveluiden ja toimintojen järjestämisessä. https: //lapepirkanmaa. fi/perhekeskustoimintamalli/maahanmuuttajapalvelut/ 30 7. 3. 2021

KIITOS!