Kestv pelastustoimi Neuvoja ja ehdotuksia pelastusalan toimijoiden ymprist

Kestävä pelastustoimi Neuvoja ja ehdotuksia pelastusalan toimijoiden ympäristö- ja ilmastotyöhön Palopäällystöliiton syysopintopäivät 12. 11. 2013 7. 5. 2012 1

Työn taustalla • Julkinen keskustelu antaa väärän kuvan siitä, kuinka yksimielinen tiedeyhteisö on ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen • Pelastustoimi ei ole irrallaan muusta julkisesta sektorista ja sen päästövähennyspyrkimyksistä vaan senkin tulee osallistua kuntien päästövähennystavoitteisiin • Pelastustoimen arvopohjaan ”inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti” kuuluu myös vastuu ympäristöstä • Omaehtoiset toimet palvelevat organisaatiota paremmin ja kohtaavat merkittävästi vähemmän muutosvastarintaa kuin pakon edessä toteutetut ja ulkopuolelta sanellut toimet 12. 11. 2013 2

Työn tarkoitus • Paketti pelastustoimen toimijoiden ympäristö- ja ilmastoohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen • Pelastuslaitosten ja palokuntien toiminnan ympäristö- ja ilmastonäkökulmien kartoitus • Kartoituksen pohjalta toimenpide-ehdotuksia ja koottua lisätietoa • Tulosten jalkauttamista ja koulutusta ympäristö- ja ilmastoaiheista • Keskustelun herättelyä pelastustoimen ympäristövastuusta ja toimista sen toteuttamiseksi

Ohjausryhmä • Mikko Routala, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (pj) • Isto Kujala, Sopimuspalokuntien liitto • Kaj Kuusisto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos • Jyri Leppäkoski, Satakunnan pelastuslaitos • Magnus Nyström, ympäristöministeriö • Marko Seppä, Helsingin pelastuslaitos • Jyri Seppälä, SYKE • Taito Vainio, sisäministeriö

90 Suomen ilmastopäästöt (Mt CO 2, ekv) Jätteiden käsittely 80 Maatalous 70 Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö F-kaasujen käyttö 60 50 Teollisuusprosessit (pl. Fkaasut) Muu energia 40 30 20 Kotimaan liikenne 10 Teollisuus ja rakentaminen 0 Energiateollisuus 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lainsäädännöllinen perusta • Ympäristönsuojelulaki 86/2000, uudistumassa • Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 • Ilmastolaki, valmisteilla • EU: n teollisuuspäästödirektiivi 2010/75/EU • EU: n energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU • Pelastuslaki 379/2011 • Jätelaki 646/2011 • Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 • Kemikaalilaki 744/1989, uudistumassa HE 38/2013 vp. • Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki 719/1994 • Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 • Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013 • RIL 259 -2012 – Matalaenergiarakentaminen. Toimitilat.

Onnettomuuksien satunnaispäästöt • Merkittävimpiä halogenoidut dioksiinit ja furaanit (10 % kok. päästöistä), hiukkaspäästöt ja polyaromaattiset yhdisteet • Lääkkeinä mahdollisimman nopea ja tehokas alkusammuttaminen tai pelastustoiminta, myös rakennusmateriaaleilla merkitystä • Maastopaloja reilu 2000 vuosittain, joista 1000 metsäpaloja, keskimääräinen palanut metsäala 0, 4 hehtaaria • Öljyvahinkoja vuosittain 3800, yleisimmin tieliikenteessä (ml. tankatessa), vakavimmat laivaliikenteessä • Vaarallisten aineiden onnettomuuksia 350, yleisimmin tiellä, varastoissa ja myymälöissä tai jakelupisteissä • Keinoina autojen säiliöiden suojaaminen, rekkoihin imeytysaineita, laivojen öt-tehtäviin panostaminen, huoltoasemien valuma-altaat

Asemapalvelu - hankinnat • Määrittelyihin voidaan lisätä päästö-, materiaalitehokkuus- ja muita vaatimuksia • Yhteishankinnat tilauskoon kasvattamiseksi ja hankintaosaamisen varmistamiseksi (kumppanuusverkosto? ) • Kotimaisuuden suosiminen on yleensä myös ympäristön ja ilmaston kannalta hyvä • Elintarvikkeissa kotimaisuus, kasvispainotteisuus ja kauden mukaiset valinnat • Sertifikaatit (luomu, Reilu kauppa, Avainlippu, Joutsenmerkki) kuluttajien tukena

Asemapalvelu - jätehuolto • Jätelajeja riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti • Ruokahävikin (ja muun jätteen) vähentäminen jätteen määrän seurannalla • Ruokahävikin vähentäminen santsausmahdollisuudella • Jätteiden lajittelun parantaminen astioiden erilaisuudella • Jäteoppaita ja muuta materiaalia paloasemille • Pakkausjätteen vähentäminen valitsemalla vähemmän pakattuja tuotteita, ja suosimalla suurempia pakkauskokoja silloin, kun se ei lisää hävikkiä • Ei kiinteää jätettä, rasvaa tai puhdistamon toiminnalle haitallisia kemikaaleja viemäriin

Asemapalvelu – lämmittäminen ja energiatehokkuus • Energiatehokkain vaihtoehto kaukolämpö yhteistuotantolaitoksissa (erityisesti kaupungeissa) • Maa-, ilma-vesi- tai poistoilmalämpöpumput parantavat kiinteistöjen energiatehokkuutta (erityisesti taajamien ulkopuolella) • Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella laskee lämmityksen energiankulutusta 5 % • Ikkunoiden, ovien sekä muiden aukkojen lämpövuodot, tallin ovista poistuvat hälytysajoneuvot, lämmityslaitteiden oikea toiminta, koneiden lämpö ja muu hukkaenergia, verhojen käyttö • Etuina ilmastonsuojelun ohella parempi huoltovarmuus, alhaisemmat energiakustannukset ja pienemmät muut päästöt • Kattopinta-ala energiantuotantoon investointituilla

Asemapalvelu – sähkölaitteet ja vedenkäyttö • Laitteiden tehot ja koot riittäviä mutta eivät liian suuria • Kylmälaitteet erillään lämmönlähteistä • Laitteet päällä ainoastaan käytön aikana • Herätevirran poiskytkeminen • Etäohjattavuus sähkölaitteissa • LED-valaisimet, liikkeentunnistimet • Mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää kylmää vettä • Järkevä vedenkäyttö • Vedenkulutuksen seuranta ja vesimittarit • Hanojen suihkusuuttimet • Pestään vain likaisia autoja

Pelastustoiminta – sammutusveden ja –aineiden käyttö • ”Tsup, tsup” vähentää paitsi veden aiheuttamia jälkivahinkoja, myös sammutusjätevettä • Helposti suljettavat hule- ja jätevesiviemärit, pohjavesialueiden kemikaalikohteisiin turva- ja keräilyaltaat <- osaksi valvontatoimintaa • Jätevedenpuhdistamojen jätevesille on olemassa raja-arvoja -> operatiivinen yhteistyö vesihuoltopalveluiden kanssa • Sammutusvaahdoissa hankintaperusteeksi ympäristö- ja työturvallisuus – hyviä vaihtoehtoja on jo olemassa • Myös päästöjen kannalta tehokas pelastustoiminta on ensisijaista

Pelastustoiminta - ajoneuvot • Kansallisena tavoitteena uuden moottoritekniikan käyttöönotto ja vähäpäästöisten autojen infrastruktuurin luominen • EU: n pyrkimyksenä vähäpäästöisempi kuorma-autoliikenne (ts. vaihtoehtoja tulee markkinoille) • Esimerkkejä Lontoosta ja Ghentistä: • olemassa olevan ajoneuvokaluston korvaaminen esim. sähkö- tai maakaasuautoilla • biodieselsekoituksen käyttöä lykätty, koska verotus epäselvää ja markkinoille odotetaan kestävämpää toisen sukupolven biodieseliä • autokannan käyttöasteen parantaminen varausjärjestelmän avulla • ympäristöystävällisen ja taloudellisen ajotavan kursseja

Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (1)

Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (2)

Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (3) • Mercedes-Benz Vito E-Cell • Ensisijaisesti ensiapu- ja potilaanhoitotilanteisiin kalustettu • Toimintasäde 130 km täydellä latauksella, oma kiinteä latausasema, mutta mahdollisuus myös ladata 220 V sähköllä • Elinkaarikustannukset hieman suuremmat kuin dieselkäyttöisellä vastaavalla, mitä perustellaan hyvällä julkisuudella (1. laatuaan) • Enimmäisnopeus 80 km/h, mikä on merkittävästi enemmän kuin alueella sallittu nopeus • Vehon toimittama, käyttöönotto kesäkuussa 2013 • Ei paikallispäästöjä, äänetön • Lisätiedot: Jouni Janhunen, jouni. janhunen(a)arctech. fi, 050 4285 420

Pelastustoiminta – harjoittelu (1) • Paljon samoja ympäristönäkökulmia kuin keikoilla, mutta harjoittelussa voidaan vaikuttaa käytettäviin materiaaleihin ja jätehuolto voidaan järjestää fiksusti • Perinteisestä palotalosta nestekaasupalosimulaattoriin, mikä vähentää osallistujien syöpävaarallista altistusta • Periaatteena puhtaammat polttoaineet ja puhdas polttaminen, kiinteistä polttoaineista saadaan oikeanväristä savua, nestekaasu päästöttömämpi • Pienhiukkasten ilmastovaikutus monitahoinen (sulattaa pinnoilla, mutta viilentää ilmassa sirontamalla säteilyä) • Laskennallisesti puu on päästötön, koska se sitoutuu takaisin, kun taas maakaasu aiheuttaa 198 g CO 2 / k. Wh päästöjä

Pelastustoiminta – harjoittelu (2) • Varusteiden mukana kantautuu hiukkaset ja myrkyt <- Skelleftön malli • Fluorittomat, alkoholia kestävät sammutusvaahdot • Ei pohjavesialueella harjoittelua • Velvollisuus tietää ympäristövaikutuksista (Ympäristönsuojelu. L) • Keräilyaltaat tai muu keräilytapa (myös vahinkoja varten) • Sijoittaminen toiminnallisesti fiksuun paikkaan (liikenteen päästöt) • Ajoneuvopelastamista harjoiteltaessa käytettävä ”kuivia” autoja, jotka toimitetaan kierrätykseen • Harjoittelussa kuten muussakin toiminnassa korkea käyttöaste vähentää toiminnan päästöjä

Onnettomuuksien ehkäisy turvallisuusviestintä • Paras onnettomuus on ehkäisty onnettomuus • Henkilö- ja ympäristöturvallisuuden kohtalonyhteys esim. oikeanlaisessa tulisijojen käytössä • Liikenneturvallisuus paranee taloudellisilla ajonopeuksilla, jotka aiheuttavat myös pienimmät päästöt • Sähkölaiteturvallisuuden parantamista esim. aikakytkimin ja liesivahdein, mikä vähentää päälle unohtuneita laitteita ja sitä kautta energiankulutusta • Tarpeettoman paperimateriaalin välttäminen -> ympäristökuormituksen ja kustannusten säästöjä • Tyhjäkäynti vie polttoainetta kuorma-autolla 2, 5 – 3, 5 l / h • Alkusammuttamisessa nestekaasualtaat, ei polttoöljyä

Onnettomuuksien ehkäisy – etäpalvelut ja etäkokoukset • Sähköinen materiaali on kellonajasta ja paikasta riippumatonta ja jo siksi asiakaslähtöisempää, minkä lisäksi se vähentää liikkumistarvetta ja paperista materiaalia • Sähköisen materiaalin kopioitavuus, jolloin sitä ei tarvitse tuottaa kuin kerran, mutta sen voi välittää mahdollisimman monelle • Sosiaalisessa mediassa palvelu tuotetaan vertaisverkossa, jolloin asiakkaat itse osallistuvat palvelun tuottamiseen • ICT-palveluihin 10 – 20 % sähkönkulutuksesta • Etäosallistuminen kokouksiin vähentää työmatkaliikennepäästöjä • Seminaarien etäosallistuminen mahdollistaa myös nauhoitetun lähetyksen seuraamisen vaikka heikentää vuorovaikutusta • Etätyön mahdollisuus riippuu tehtävästä, mutta ajoittain se on myös työn tekemiselle hyväksi, ympäristöstä puhumattakaan

Työmatkaliikkuminen (1) linja-auto, täysi (50 matk. ) Intercity-juna Pendolino-juna linja-auto, 12 matkustajaa lentokone, yli 463 km Euroopan matkat henkilöauto, yksin lentokone, yli 463 km kotimaan matkat autolautta, Suomi-Ruotsi autolautta, Suomi-Viro lentokone, alle 463 km matkat nopea autolautta, Suomi-Viro 0 50 100 150 Co 2 -ekvivalentti (g / hkm) 200 250 300 350 400

Työmatkaliikkuminen (2) + Netin yli + Junalla + Bussilla + Kimppakyydillä + ”Vie mennessäs, tuo tullessas” - Yksin autolla - Lentokoneella - Laivalla

Työmatkaliikkuminen (3) + Jalan + Polkupyörällä + Julkisilla • Työnantajan keinoja: • Työsuhdepyörät • Kilometrikisa tai muu lihasvoimalla työmatkaliikkumiseen kannustaminen • Työsuhdematkalippu • Pysäköinnin kustannukset käyttäjille • Autoetujen leikkaaminen

Muut tekniset toiminnot • Pelastuslaitoksilla ja palokunnilla mm. ajoneuvojen korjaamotoimintaa, johon omat ympäristö- ja ilmastonäkökulmat ja -sääntely • Kemikaalien (hydrauliöljyt, automaalit, pesuaineet…) käyttöön ympäristölle ja ihmisille haitattomimmat aineet • Materiaalien ja komponenttien tarkoituksenmukainen kierrättäminen ja uusiokäyttö

Ympäristöjärjestelmä • Aluksi oman toiminnan kartoitus • Apuna toiminnasta saatava numeerinen tieto esimerkiksi energianja vedenkulutuksesta, jätteen määrästä, käytetyn materiaalin määrästä sekä ympäristöhaitallisten ja -vaarallisten aineiden käytöstä • Ympäristö- ja ilmastotavoitteet, jotka ovat selkeitä, mitattavia ja sopivan kunnianhimoisia. • Aikataulutus ja säännöllinen seuranta. • Toimille vastuuhenkilöt ja riittävät resurssit • Johdon hyväksymiä ja muu organisaatio sitoutunut • Sisäinen viestintä

Ympäristöjärjestelmä

Ympäristöjärjestelmä • Ympäristö- ja ilmastotoiminta edellyttää järjestelmällistä, johdettua toimintaa • Tällainen on helpompi rakentaa standardoidun johtamisjärjestelmän avulla. Lisäksi järjestelmän sertifiointi tuo ympäristötoimille organisaation sisällä ja ulkopuolella uskottavuutta. • Esimerkiksi Ekokompassi tai ISO 14001: 2004 • Mahdollisuus hyödyntää brändiviestinnässä: http: //www. manchesterfire. gov. uk/media/186033/sustainability _policy_2012. pdf - Manchesterin malli http: //www. sppl. fi/files/1972/Kestavan_pelastustoimen_periaat teet_-_luonnos_6_5_2013. pdf - ehdotus Suomen malliksi

Kiitos!