3 Liikkeenjohdon semiotiikkaa Liikkeenjohdon mantrat ja karnevaalit semiotiikka

3: Liikkeenjohdon semiotiikkaa Liikkeenjohdon mantrat ja karnevaalit: semiotiikka ja ohjausprosessi Leif Åberg kevät 1998 Kolmas istunto 11. 3.

Jaksotus 1 Strateginen johtaminen 2 Semioosi viestinnän kontekstissa 4. 3. 3 Liikkeenjohdon mantrat ja karnevaalit: semiotiikka ja ohjausprosessi 11. 3. 4 ”Kaikkien tarinoiden äiti”. Profilointi 18. 3. 5 ”Valkoinen kääpiö”. Liikemerkin mahti 25. 3. 6 ”Tyhjän arkin syndrooma”. Tiedotteen paradigmat ja syntagmat 1. 4. 7 ”Se. Suuri. Suomalainen. ”. Semiotiikka ja markkinointi 8. 4. 8 ”Muutoksen merkit”. Luotaus semioottisena järjestelmänä 15. 4. 9 ”Pääkonttorin merkit”. Tilan semiotiikkaa 22. 4. 10 Synteesi: liikkeenjohdon semioottisen teorian rakennuspuut 29. 4. 11 Kurssikooste 13. 5.

Viimeksi tapahtui: z Semioosi viestinnän viitekehyksessä z Viestinnän fasettiteoria: ykokonaisvaltainen tulkinta yredusointi yfasettien aktivoituminen ykiinnittyminen z Semioosi: ymerkki, kohde ja tulkitsin z Kaaosteoria: yfraktaalit z Synteesi: Assosiaatiot, solupopulaatiot, skeemat Merkityksenanto Fraktaali: itseään yhä pienemmissä ja pienemmissä mittakaavoissa toistava muoto

Elementtejä: z Soviteteoreettinen näkökulma ohjaukseen z Ohjausprosessi z Synergiset ryhmät z Kaaosteoria: bifurkaatiopisteet ja viestintä z Semioottiset teoriat: Juri Lotmanin autokommunikaatioteoria ja Mihail Bahtinin karnevaaliteoria

Sovite- eli kontingenssiteoriaa. . .

Työyhteisön rakentuminen z Organisaatio = järjestyneisyys z Kaaos on joko organisoitumisen vastakohta (arkikielessä) tai dynaaminen ja monimutkainen organisoitumisen muoto z Organisoitumisen kautta vähennetään toiminnan satunnaisuutta

Satunnaismalli: 15 henkilöä ja 14 ympäristön kohdetta Satunnaismalli: kahden henkilön rajoittamattoman tarkkaavuuden kohteet

Satunnaismalli: kolmen henkilön rajoittamattoman tarkkaavuuden kohteet Organisoitumisen vaikutus satunnaissuhteiden järjestymiseen

Soviteteoreettinen näkökulma ohjaukseen: Lawrence ja Lorsch 1967; Kast ja Rosenzweig 1973 z. Sovite- eli kontingenssiteoria: ei ole yhtä ainoaa, oikeaa tapaa organisoitua z. Työyhteisön tehokkuus punnitaan viime kädessä sillä, kuinka hyvin rakenne ja toiminta saadaan vastaamaan työyhteisön toimintaan olennaisesti vaikuttavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden haasteisiin

z Organisoinnissa on siten kyse kahden vastakkaisen tekijän tasapainottamisesta: erikoistamisen ja yhdentämisen z Erikoistaminen eli differointi: missä määrin kannattaa erikoistua ja jakaa töitä, jotta voimavarat saadaan optimaaliseen käyttöön z Yhdentäminen eli integrointi: missä määrin tulee käyttää kokoavia mekanismeja, jotta kokonaisuus ja yhteiset tavoitteet eivät hämärry z käytännössä työn ja vallan jakamista

Ohjaus- ja päätösprosessi Suunnittelu Valvonta Toteutus Joka vaiheessa päätöksentekoa

Päätös = valinta eri vaihtoehtojen väliltä z Klassinen päätösmalli: z Avoin päätösmalli: 1 ongelman havaitseminen 2 ratkaisuvaihtoehtojen etsintä 3 niiden arviointi ja vertailu 4 valinta 5 toimintasuunnitelman laadinta ja toteutus 6 valvonta. 1 tavoitetason - riittävän vähimmäistason - asetus 2 ei optimointia, tyydyttävä tavoitetaso riittää 3 kaikkia ratkaisuvaihtoehtoja ei määritellä etukäteen 4 tämän korvaa jatkuva, todennäköisten vaihtoehtojen etsintä

Kaaosteoriaa. . .

Synerginen ryhmä Raimo Nurmi 1989 z. Löydetty työryhmien luovuutta tutkittaessa z. Synerginen ryhmä luo jotain uutta ja enemmän kuin sen jäsenten summa z 1 + 1 = 4 z. Luovuus syntyy asioiden omintakeisesta yhdistämisestä

z. Mikä tahansa ryhmä voi vertyä synergiseksi z. Synergia ei säily kovin kauaa: ajan oloon ryhmä joko hajoaa tai menettää puhtinsa z. Synergisessa vaiheessa oleva ryhmä on muutoksen moottori, laboratorio zonnistunut, pienimuotoinen kokeilu kloonaus transfer of best practices periaatteella

Synergisen ryhmän (”riemujoukon”) ominaispiirteet zsuuri innostus zkorkea sitoutumis- ja motivaatioaste zkokeilunhalu ztoimissa sekoittuu työ ja huvi zryhmäylpeys zoma sisäinen murre zryhmä ei piittaa säännöistä

Mikä laukaisee synergian? zhaaste zprojekti tai muu uusi kokoonpano zuusi, karismaattinen jäsen zuusi - miksei nykyinenkin - johtaja, joka antaa tilaa ideoille

Mihin synergia häviää? zkun haaste muuttuu arkiseksi kantava hahmo lähtee ryhmän työ päättyy naapuriosaston esimies huolestuu

Synergisen ryhmän johtamisessa korostuvat z. Visiointi z. Yksilöiden ja ryhmän työhingun nostatus ja suuntaaminen z. Työn ilo z. Henkisen kasvualustan muokkaaminen

Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen z. Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi z. Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu z. Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta

Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen

Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994 Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä

z Integroiva: yohjaa kohti järjestystä ytarkkaa, kirjaimellista yreaktiivista ytarkoituksellista ytoimii hyvin kriisin jälkeen z Dissipatiivinen: ymuuttaa bifurkaatiopisteen valintoja ymetaforista yproaktiivista yspontaania ytoimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä

Viestinnän areenat Ralph Stacey 1991/Pekka Aula 1998 z. Vuorovaikutuksen paikat ja tilanteet z. Esimerkiksi johtoryhmä, osastokokous, tiedotustilaisuus, kahvitauko, sähköinen keskusteluryhmä z. Areenalla vallitsee kulttuurinen diversiteetti

Areenan eri kulttuurimuodot (Pekka Aula 1998) Anarkistinen kulttuuri: Kaksi kilpailevaa dissipatiivinen kulttuuria: kumpikin viestintä runsasta Kulttuurityhjiö: kumpikin viestintä vähäistä Monoliittinen kulttuuri: integroiva viestintä runsasta

Semiotiikkaa. . .

Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli z. Kaksi kommunikaatiotapaa: yklassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli yautokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää tietoa itselleen xtämä tuottaa myyttistä informaatiota xesimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat xmyös strategiset suunnitelmat ja perusviestit! (Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)

Autokommunikaatio prosessina Minä, lähettäjä Minä, vastaanottaja Sanoman 1 tuottaminen Paluu sanomaan 1 uudessa kontekstissa Sanoma 2 Sanoman 1 koodi muuttuu

Strateginen PTsuunnitelma z Lineaarisessa mielessä: ysuunnitelma lähetetään, ”valutetaan” organisaation alatasoille ytavoitteena suunnitelman toimeenpano z Autokommunikatiivisessa mielessä: ylaatijat osoittavat itselleen, että ollaan oikealla asialla, kontrolloidusti ytavoitteena päämäärätietoisuus, oikean imagon viestiminen, uskon valaminen

Mihail Bahtinin karnevaalimalli (1940/1965) z. Kulttuurissa vaikuttaa kaksi tilaa: yvirallinen kulttuuri ykarnevaalikulttuuri

Virallinen kulttuuri z. Pyrkii vakinaistamaan ja jähmettämään vallitsevat kulttuurin rakenteet ja arvot z. Virallisen kulttuurin ominaispiirteet yhierarkkiset rakenteet ylait, kiellot ja rajoitukset ypelon, hartauden ja pieteetin muodot

Karnevaalikulttuuri z. Ei aseta arvoja zei ole substantiaalinen, vaan funktionaalinen: karnevaali on nimenomaan muutoksen, vaihtuvuuden prosessin rituaalinen juhla zkarnevaalin kieli konkreettis-aistimellista eikä ole käännettävissä verbaalille tai formaalille kielelle

z. Virallisen kulttuurin hierarkiat, rajat ja säännöt menettävät merkityksensä z. Niiden sijaan astuu karnevaalin tasaarvoisuus z. Erot katoavat esittäjän ja esiintyjän, ylhäisen ja alhaisen, pyhän ja maallisen, korkea- ja kansankulttuurin välillä

z. Kaksi keskeistä karnevalistisen toiminnan kategoriaa: profanointi ja nauru yprofanointi: pyhänhäväistys kääntää ylösalaisin viralliset arvot ynauru: karnevaalinaurussa yhdistyvät kieltäminen (pilkkanauru) ja hyväksyminen (hyväntahtoinen nauru)

z. Karnevaali pyrkii kumoamaan virallisen kulttuurin arvot ja synnyttämään uusia vaihtoehtoja virallisen kulttuurin merkityksille z. Kulttuurin elinvoimaisuuden impulssit tulevat karnevaalista z. Henri Broms: ”Karnevaalitorin nauru on kulttuurin uutta luova tekijä”

Synteesi: