2 MARKKINOIDEN TOIMINTA jatkoa 2 4 KYSYNNN JA

2 MARKKINOIDEN TOIMINTA jatkoa 2. 4 KYSYNNÄN JA TARJONNAN JOUSTOT 2. 5 MARKKINOIDEN TOIMIVUUS JA NIIDEN SÄÄTELY 1

2. 4 KYSYNNÄN JA TARJONNAN JOUSTOT • Joustot mittaavat kysytyn ja tarjotun määrän suhteellisia muutoksia vastauksena muutoksiin kysynnän ja tarjonnan eri muuttujissa Kuinka herkästi/ärhäkästi kuluttajat/tuottajat reagoivat muutoksiin? 2

Kysyntäjouston käsitteitä – Kysynnän hintajousto, p (price elasticity of demand) – Kysynnän ristijousto, r (cross elasticity of demand) – Kysynnän tulojousto , I (income elasticity of demand) 3

Kysynnän hintajousto – Viereisessä esimerkissä tarjonnan lisäys laskee tuotteen hintaa paljon ja lisää kysyttyä määrää suhteellisen vähän 4

Kysynnän hintajousto jatkoa – Viereisessä esimerkissä tarjonnan lisäys laskee tuotteen hintaa vähän, mutta lisää kysyttyä määrää suhteellisen paljon 5

Kysynnän hintajousto jatkoa u Edellisen perusteella huomaamme, että joskus suurikin muutos tuotteen hinnassa saa aikaiseksi vain pienen muutoksen kysytyssä määrässä, kun taas joskus pienikin hinnan muutos voi jo saada aikaan suuren muutoksen kysytyssä määrässä 6

Kysynnän hintajousto Kuinka herkästi kysytty määrä reagoi tuotteen oman hinnan muutokseen? % Q p = % P tai p = Q P P Q 7 Kysynnän laki kysynnän hintajousto on aina negatiivinen.

Esimerkki 1 A) Kysytty määrä putoaa 7% hinnan noustessa 5%: p = -7%/5%= -1. 4 (joustava kysyntä) B) Kysytty määrä laskee 3. 5% hinnan noustessa 5%: p = -3. 5%/5% = - 0. 7 (joustamaton kysyntä) 8

p = Q Esimerkki 2 P x P Q Oletetaan kysynnän olevan Q = 500(20 - p). Laske kysynnän hintajoustot pisteissä: a) p = € 4, b) p = € 16 ja c) p = € 10 a) p= (-500 x 4)/500(20 - 4) =-1/4 (joustamaton) b) p= -4 (joustava) c) p= -1 (yksikkö joustava) 9

Huomaa, että hintajousto on eri suuruinen lineaarisen kysyntäkäyrän eri pisteissä!!! hinta Alkuperäisen hinnan suuruudella on merkitystä! joustava yksikköjoustava joustamaton kysyntä 10 määrä

Joustava kysyntä Jos < -1, kysyntä on joustavaa; eli annettu hinnan %-muutos johtaa suurempaan %-muutokseen määrässä. p D Q 11

Joustamaton kysyntä Jos -1 < < 0, kysyntä on joustamatonta; eli annettu hinnan %-muutos johtaa pienempään % -muutokseen määrässä. p D Q 12

Yksikköjoustava kysyntä Jos = -1, kysyntä on yksikköjoustavaa eli annettu hinnan %-muutos johtaa saman suuruiseen %-muutokseen kysytyssä määrässä. 13

Täysin joustamaton ja täysin joustava kysyntä § Jos = 0, kysyntä on täysin joustamatonta § Jos = , kysyntä on täysin joustavaa p D Q 14

Empiirisiä hintajoustoja Välttämättömyyshyödykkeillä pieni hintajousto samoin kuin tuotteilla, joilla vähän substituutteja. 15

Mitkä tekijät vaikuttavat hintajouston suuruuteen? • hyödykkeen luonne, välttämättömyys- vs. ylellisyyshyödyke • läheisten substituuttien saatavuus ja määrä (sekä kuinka ahtaasti hyödyke on määritelty) • hyödykkeen osuus kuluttajan kokonaismenoista • tarkasteluajanjakson pituus Hintajoustojen on empiirisesti todettu yleensä olevan -0, 5 ja -2 välillä. 16

Hintajouston ja myyntitulojen välinen suhde Kokonaistuotto TR = p x Q • Kysynnän ollessa joustamatonta hinnan nousu/lasku johtaa myyntitulojen kasvuun/laskuun: a) p , Q ja TR b) p , Q ja TR • Kysynnän ollessa joustavaa hinnan nousu/lasku johtaa myyntitulojen laskuun/nousuun: a) p , Q ja TR b) p , Q ja TR 17

Hintajouston ja myyntitulojen välinen suhde jatkoa • Kysynnän ollessa yksikköjoustavaa myyntitulot pysyvät muuttumattomina hinnan muuttuessa 18

Mikä on menestyksellisen mainoskampanjan vaikutus kysyntäkäyrään? p D 1 D 2 D 0 Q 19

Kysynnän ristijousto Kuinka herkästi tuotteen kysytty määrä muuttuu jonkin toisen tuotteen hinnan muuttuessa? % Q A r = % P B tai Q A P B r = P Q B A Ristijousto on positiivinen substituuttihyödykkeille ja negatiivinen komplementtihyödykkeille. 20

Kysynnän tulojousto Kuinka herkästi tuotteen kysytty määrä muuttuu kuluttajan tulojen muuttuessa? I = % Q % I tai Q I I = I Q Tulojousto on positiivinen normaalihyödykkeille ja negatiivinen inferiorisille hyödykkeille. 21

Tulojoustoja joustamaton ( < 1): “välttämättömyyshyödykkeet” joustava ( > 1): “luksushyödykkeet” Negatiivinen: “Inferioriset hyödykkeet” (esim. lapset ) 22

Tarjonnan hintajousto § Kuinka herkästi tarjottu määrä reagoi tuotteen hinnan muutoksiin? § Tarjonnan hintajousto on aina positiivinen: tuotteen hinnan nousu johtaa tarjotun määrän kasvuun 23

Tarjonnan joustot • Tarjonnan joustavuuteen vaikuttavia tekijöitä: – resurssien korvattavuus/saatavuus – tarkasteltavan ajanjakson pituus p Tarjonta yleensä sitä joustavampaa mitä pidemmästä tarkasteluajanjaksosta kyse (momentary, short-run, long-run supply). SM SS SL Q 24

Esimerkki hintajouston merkityksestä: Kuka maksaa myyntiveron? p • Ilman veroa tasapainopiste on E 0* t E 0 * • Vero siirtää tarjontaa vasemmalle veron t verran verotulot Miksi? … mutta kuka maksaa veron? Q 25

Kuka maksaa myyntiveron? jatkoa • Verotuksen kohtaannon selvittämiseksi meidän on tarkasteltava muutosta, jonka verotus saa aikaiseksi kuluttajan ja tuottajan ylijäämissä. • Vieressä muistin virkistämiseksi kuluttajan ja tuottajan ylijäämien graafinen esitys. P CS S P* PS D määrä 26

Kuka maksaa myyntiveron? jatkoa Alue A tulee kuluttajien taakaksi. Alue B tulee tuottajien maksettavaksi. p A E 0 * B Alue C on hyvinvointitappio, dead weight loss. Verorasituksen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista. C Q 27

Verorasituksen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista: p D p S+ t S S D Tuottaja maksaa koko veron Q Kuluttaja maksaa koko veron Q p S+ t S Tuottaja maksaa koko veron D Q 28 p S+ t S Kuluttaja maksaa D koko veron Q

CASE: ALV: n alennukset/korotukset Suomessa Veronkorotuksilla kerätään ensi vuonna 1, 5 miljardia lisää valtiolle HS 17. 9. 2012, Helena Kjellberg Suomalaiset maksavat ensi vuonna 1 487 miljoonaa euroa lisää veroa. Määrä perustuu hallituksen ensi vuodelle esittämiin ja aiemmin päätettyihin veromuutoksiin. … Eniten lisää verotuloa valtiolle tuo yleisen arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Muun muassa ruuan ja palveluiden hintoihin vaikuttava korotus tuo valtiolle 830 miljoonaa euroa lisää. 29

Miten ALV: n aikaisempien muutosten on oletettu vaikuttavan hintoihin, työllisyyteen ja verotuloihin? • V. 2007– 2010 Suomi oli mukana EU: n kokeilussa, jossa alennettua arvonlisäverokantaa (8%) sovellettiin tiettyihin erityisen työvaltaisiin palveluihin – parturi- ja kampaamopalvelut sekä eräät korjauspalvelut • Ruuan ALV aleni 1. 10. 09. 17%: sta 12%: iin • Ravintolaruuan ALV 1. 7. 10. 22%: sta 13%: iin Kaupan hyllyssä ruuan hinnan pitäisi laskea yhdessä yössä noin 4, 3%. • Yleinen arvonlisävero nousi 1. 7. 10 22%: sta 23: iin, elintarvikkeiden 12%: sta 13%: iin ja mm. lääkkeiden, kirjojen ja elokuvalippujen arvonlisävero 8%: sta 9%: iin. ALV nousi jälleen 1. 1. 2013 kaikissa kannoissa prosentilla. Kaupan liitto lyttää alv-noston: Kaupan liiton mukaan arvonlisäveron nostaminen ei ole hyvä ratkaisu, sillä se vaikeuttaa palvelualojen työllisyyttä. 30 HS: n mukaan yksi alv-prosentti tuottaa valtiolle noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Arvonlisävero syöksi lehdet entistä jyrkempään laskuun Selvitys: Lehtitilausten alv tuotti huonosti ja tuhosi kaksituhatta työpaikkaa. Kustaa Hulkko 31. 1. 2014 Kun valtiovarainministeriö valmisteli vuonna 2011 lehtitilausten arvonlisäveron korottamista nollasta 9 prosenttiin, se arvioi, että arvonlisäveron tuotto vuonna 2012 olisi 90 miljoonaa euroa. 31

Miten voidaan tukea väitettä, että esim. työllisyys heikentyy ALV: n korotuksen takia? p S+t 1. S Veronkorotus vähentää myyntiä ja näin ei tarvitse valmistaakaan enää entisiä määriä ja tarvitaan siis vähemmän työntekijöitä. 2. D Q 3. 32

Esimerkki johdetun kysynnän joustosta: Öljyn hinta kiusaa muoviteollisuutta (HS, 8. 9. 2004) Muovituotteita valmistava teollisuus on joutunut ahtaalle öljyn hinnan aiheuttaman kustannusvyöryn vuoksi. Muoviteollisuus ry: n mukaan kustannusten nousun siirtäminen hintoihin on vaikeaa alhaisen inflaation ja kiristyneen kilpailun vuoksi. Muovien hinnat ovat nousseet lähes 40 prosenttia viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun. Muovien valmistajat ovat kyenneet siirtämään öljyn hinnan nousun aiheuttamat kustannukset muovien hintoihin, mutta muovituotteita valmistava teollisuus ei ole pystynyt samaan. Muoviteollisuuden yhdistyksen mukaan muovituotteiden kysyntä on kuitenkin kasvanut selvästi heikon alkuvuoden jälkeen. Keväällä alkaneen hyvän nosteen ansiosta muovituotteiden valmistus saattaa tänä vuonna ylittää viime vuoden tason. 33

Öljyn hinta kiusaa muoviteollisuutta jatkoa • Millaista on muovien kysyntä artikkelin perusteella? • Entä muovituotteiden kysyntä? 34

2. 5 MARKKINOIDEN TOIMIVUUS JA NIIDEN SÄÄTELY Miksi julkinen valta puuttuu markkinoiden toimintaan? a) markkinoiden toiminnan epäonnistuminen (market failure), esim. monopolit, ulkoisvaikutukset b) halu tukea erityisesti joitakin yhteiskunnan jäseniä tai teollisuuden aloja c) halu kerätä varoja julkiselle sektorille d) talouspolitiikan harjoittaminen suhdanteiden tasaamiseksi 35

Säätelyn eri muotoja a) enimmäishinnat (price ceiling) - esim. vuokrasäännöstely b) vähimmäishinnat (price floor) - minimipalkka - vientituki tavoitehintoina c) tuontitullit ja muut tuontimaksut d) erilaiset julkiset tuet ja tukiaiset e) - yritystuet, maataloustukiaiset jne. verot (ks. myyntivero edellä) 36

Hintasäännöstelyn vaikutus markkinoihin Qs = tarjottu määrä D S Qd = kysytty määrä Wm D S P* P* Ps Qs Q* Qd Enimmäishinta, esim. vuokrasäännöstely (Ps) 37 Qd Q* Qs Vähimmäishinta, esim. minimipalkka (Wm)

Hintasäännöstelyn vaikutukset markkinoihin jatkoa a) Jos säännöstelty enimmäishinta on sama tai korkeampi kuin tasapainohinta, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta jos, kuten yllä olevassa kuviossa, on säädetty tasapainoa alempi kiinteä hinta Ps, syntyy asunnoista ylikysyntää Qs - Qd verran. Millaisia seuraamuksia tästä saattaa tulla? b) Jos säännöstelty minimipalkka on sama tai matalampi kuin tasapainohinta, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta jos, kuten yllä olevassa kuviossa, on säädetty tasapainoa korkeampi minimipalkka Wm, syntyy työvoiman ylitarjontaa eli työttömyyttä Qd - Qs verran. 38

Tuontitullin vaikutukset markkinoihin Sd Markkinatasapaino, jos ei sallita ulkomaankauppaa. . P* Pt Pw Tuontitulli vähentää tuontia ja lisää kotimaista tuotantoa. X 2 Dd X 1 Q s 2 Q c 1 39 Maailman markkinahinta Pw = vapaakauppahinta = Sw

Tuontitullin vaikutukset markkinoihin: merkintöjen selitykset Dd Sd Qc Qs P* Pw Pt Sw = kotimainen kysyntä = kotimainen tarjonta = kulutettu määrä = kotimaisten tuottajien tarjoama määrä = kotimaisen tarjonnan ja kysynnän tasapainohinta = maailman markkinahinta + tuontitulli = maailman tarjonta = maailman markkinahinta 40

Tuontitullin vaikutukset markkinoihin jatkoa Kuviossa Sd ja Dd ovat hyödykkeen kotimainen tarjonta ja kysyntä. Hinta P* tasapainottaisi kotimaisen tuotannon ja kysynnän. Maailman markkinahinta on kuitenkin Pw. Sallittaessa vapaakauppa, kotimaiset tuottajat tyytyvät tuottamaan Qs 1 verran ja puuttuva kysyntää vastaava tarjonta katetaan tuonnilla Qc 1 - Qs 1. Jos päätetään suojella kotimaista tuotantoa tuontitullilla, Pt vastaa markkinahintaa tuontitullin jälkeen. Nyt kotimainen tuotanto kasvaa Qs 2: een ja kulutus supistuu Qc 2: een tuonnin supistuessa erotukseksi Qc 2 - Qs 2. 41

Hyvinvointitappio: Kuluttajan ylijäämä pienentynyt väritetyn alueen verran Tuontitulli saa aikaiseksi tulonsiirron kuluttajilta kotimaisille tuottajille + hyvinvointitappion koko yhteiskunnan kannalta!! Sd valtion verotulot kasvanut tuottajan ylijäämä hyvinvointitappio Pt Pw X 2 X 1 Qs 2 Dd Qc 2 Qc 1 42 Seurausta resurssien tehottomasta käytöstä.