13 Sukupuolen mrytyminen 1 Avainsanat 2 Lisntyminen ja

13. Sukupuolen määräytyminen 1. Avainsanat 2. Lisääntyminen ja sukupuolet 3. Sukupuolikromosomiin kytkeytynyt sukupuolen määräytyminen 4. Ympäristötekijöiden vaikutus sukupuolen määräytymiseen 5. Sukupuut 6. Sukupuoleen sitoutunut periytyminen ihmisellä 7. Erilaisia tapauksia 8. Tehtävät 9. Kuvat BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Avainsanat: • • • Suvullinen lisääntyminen Suvuton lisääntyminen Hermafrodiitti Partenogeneesi Sukupuolikromosomit Ympäristön vaikutus sukupuoleen Sukupuut Perinnöllisyysneuvonta Sukupuoleen sitoutunut periytyminen BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Lisääntyminen ja sukupuolet • • • Eläinkunnassa yksilö voi tuottaa naaras- tai koiraspuolisia sukusoluja/molempia. Sukupuolen määräytymismekanismit liittyvät kromosomeihin tai ympäristöön. Jotkin lajit hermafrodiitteja => muna- että siittiösoluja Partenogeneettisesti => tuottavat jälkeläisiä ilman hedelmöitystä Kasveillakin voidaan erottaa emi- ja hedekukkien avulla eri sukupuolet. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Sukupuolikromosomiin kytkeytynyt sukupuolen määräytyminen 1. Lähes kaikki nisäkkäät: naaraat XX, urokset XY. 2. Linnut, eräät matelijat ja perhoset: koiraat ZZ (samanlaiset sukupuolikromosomit), naaraat ZW (toinen sukupuolikromosomi pienempi) 3. Eräät hyönteiset (heinäsirkat, hepokatit): koirailla yksi kromosomi vähemmän kuin naarailla (X 0 -tyyppi). 4. Muurahaiset ja mehiläiset: koiraat kehittyvät partenogeneettisesti hedelmöitymättömistä munasoluista → haploidisia (n). BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Ympäristötekijöiden vaikutus sukupuolen määräytymiseen 1. Lämpötila (eräät matelijat, esim. krokotiili). 2. Ikääntyminen → sukupuoli vaihtuu (vedessä elävät selkärangattomat) 3. Koiras kuolee suurin naaraista perii aseman, vaihtaa sukupuoltaan koiraaksi 4. toukan kohtalo BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Sukupuut • Sukupuun avulla selvitetään: – ominaisuuksien periytymistapa – ominaisuuksien ilmeneminen peräkkäisissä sukupolvissa – taudin periytymistapa 100 A BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen 100 B

Sukupuoleen sitoutunut periytyminen ihmisellä • • Autosomit: normaali mendelistinen periytyminen Sukupuolikromosomit: X ja Y kromosomeissa sijaitsevat geenit periytyvät omalla tavallaan Sukupuolikromosomiin X kytkeytynyt periytyminen: geeni sijaitsee Xkromosomissa (Ilmenevät resessiivisinäkin useammin miehillä kuin naisilla). Miehet perivät X-kromosomiin kytkeytyneet ominaisuudet aina äidiltään. XS ja Xs äidiltä, Y isältä BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Erilaisia tapauksia 101 B 101 C s. 102 BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen 101 D 103 A

Tehtävät 1. Eläinten sukupuoli 2. Ruusukaijasten väri 3. Mehiläisten hedelmöittyminen (YO-tehtävä S-08) 4. Kissojen kilpikonnaväritys 5. Ihmisen sukupuut (YO-tehtävä S-99) 6. Perheen punavihersokeus 7. Perheen verenvuototauti 8. Tsaariperheen perillinen? 9. Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) 10. Pikakertaus BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

1. Eläinten sukupuoli Miten eläinten sukupuoli voi määräytyä? BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

2. Ruusukaijasten väri Ruusukaijasten (Agapornis roseicollis) väri määräytyy Z-kromosomissa sijaitsevan geenin vaikutuksesta. Vihreä väri on dominoiva ominaisuus ja keltainen resessiivinen. a) Millaisia jälkeläisiä ja missä lukusuhteissa saavat keltainen uros ja vihreä naaras? b) Millaisia jälkeläisiä ja missä lukusuhteissa saavat vihreä uros ja keltainen naaras? c) Millaisia jälkeläisiä ja missä lukusuhteissa saavat vihreä uros ja vihreä naaras? BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

3. Mehiläisten hedelmöittyminen (YO-tehtävä S-08) a) b) Mehiläiskoiraat eli kuhnurit ovat haploidisia, ja ne kehittyvät partenogeneettisesti eli neitseellisesti. Naarasjälkeläiset ovat diploidisia. Selitä käsitteet partenogeneesi ja haploidia. (2 p. ) Tumma väri on dominoiva ominaisuus vaaleaan väriin nähden. Millaisia jälkeläisiä tuottaa tumma heterotsygoottinen kuningatar, jonka tumma kuhnuri hedelmöittää? Esitä ratkaisu kaaviona. (4 p. ) BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

4. Kissojen kilpikonnaväritys Kissoilla kilpikonnaväritys periytyy yhteisvallitsevasti. Toinen alleeli värjää karvat oransseiksi ja toinen alleeli puolestaan mustiksi. Kun risteytetään musta naaraskissa ja oranssi uroskissa ovat kaikki naarasjälkeläiset kilpikonnakuvioisia eli oranssin ja mustan kirjavia. Kaikki urosjälkeläiset sen sijaan ovat mustia. Miten selität tuloksen? Voiko uroskissa olla kilpikonnakuvioinen? BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

5. Ihmisen sukupuut (YO-tehtävä S-99) Seuraavat ihmisen sukupuut edustavat periytymistä, jossa ominaisuuden määrää yksi alleeli. Päättele sukupuista A−F, mitä periytymistapaa kukin niistä voi edustaa. Tee vastauspaperiin mallin mukainen taulukko ja merkitse siihen kirjaimin K (kyllä) ja E (ei), mikä periytymistapa on mahdollinen, mikä ei. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

6. Perheen punavihersokeus Perheessä on kolme lasta, joista yksi poika ja yksi tyttö ovat punavihersokeita. Yksi poika erottaa värit normaalisti. Päättele tämän perusteella vanhempien ja lasten genotyypit ja laadi perheestä sukupuu. Mikä on seuraavan lapsen todennäköisyys olla punavihersokea? BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

7. Perheen verenvuototauti Eräässä perheessä äidin isä sairasti verenvuototautia. Äiti itse oli terve. Millä todennäköisyydellä perheen lapset ovat terveitä? BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

8. Tsaariperheen perillinen? Vuonna 1995 venäläinen mies Evgeni Romanov väitti, että hän on kruununprinsessa Anastasian lapsenlapsi. Hän sairasti hemofiliaa ja hänellä oli sama sukunimi kuin tsaariperheellä. Anastasian ruumista ei vielä tuolloin ollut löydetty, ja varmat dna-todisteet koko tsaariperheen kuolemasta saatiin vasta vuonna 2008. Millä perustein Romanov–nimisen miehen tarinaa oli kuitenkin jo tuolloin syytä epäillä? BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

9. Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) Esikoistaan odottava pariskunta (6 ja 7) saapuu perinnöllisyysneuvontaan. He haluavat saada tietoa miestä ja tämän sukua rasittavan sairauden periytymisestä odottamalleen poikavauvalle. Sairautta ei esiinny naisen suvussa, eikä sen periytymistapa ole ennestään tiedossa. Heidän antamiensa tietojen perusteella laaditaan miehen sukupuu: a) Asetu perinnöllisyysneuvojan asemaan ja tutki sukupuuta. Päättele ja perustele sairauden mahdolliset periytymistavat (autosomaalinen dominoiva, autosomaalinen resessiivinen, sukupuoleen sitoutunut dominoiva, sukupuoleen sitoutunut resessiivinen). (4 p. ) b) Selvitä syntyvän poikavauvan sairauden todennäköisyys eri tapauksissa. (2 p. ) BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

10. Pikakertaus (1 -4) 1. Hemofilian aiheuttaa alleeli Xp. Millä seuraavista genotyypeistä hemofilia ilmenee? a. XPXp b. Xp c. XPXP d. XPY e. Xp. Y 2. Äiti on punaviherheikkouden kantaja. Hänen lapsissaan sen todennäköisyys ilmetä on a. pojalla ja tytöllä kummallakin 25 %. b. pojalla 50 % ja tytöllä 25 %. c. pojalla 50 % ja tytöllä 0 %. d. pojalla ja tytöllä 0 %. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

3. Mikä on periytymistapa sukupuun kuvaamassa ominaisuudessa? a. dominoiva autosomaalinen b. resessiivinen autosomaalinen c. dominoiva X-kromosomaalinen d. resessiivinen X-kromosomaalinen BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

4. Mikä on periytymistapa sukupuun kuvaamassa ominaisuudessa? a. b. c. d. dominoiva autosomaalinen resessiivinen autosomaalinen dominoiva X-kromosomaalinen resessiivinen X-kromosomaalinen BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Kuvat BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen Napsauta kuva suuremmaksi!

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 1: Eläinten sukupuoli voi määräytyä geneettisesti tai ympäristön vaikutuksesta. Sukupuolikromosomit ovat nisäkkäillä X ja Y, jolloin XX on naaras ja XY uros. Linnuilla ja osalla matelijoista ZZ on koiras ja ZW naaras. Eräillä hyönteisillä koirailla on vain yksi sukupuolikromosomi ja naarailla kaksi, kun taas esimerkiksi mehiläisillä haploidiset yksilöt ovat koiraita. Ympäristötekijät voivat vaikuttaa sukupuolen määräytymiseen alkionkehityksen aikana tai sen jälkeen. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 2 a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli Y= Y-kromosomi Keltaisen koiraan perimä Zk. Zk, vihreän naaraan perimä ZKY, joten: P-polvi Zk. Zk x ZKY sukusolut Zk, Zk ZK, Y ZK Y Zk ZKZk Zk. Y F 1 -polvi Vastaus: 50% jälkeläisistä voi olla vihreitä koiraita ja 50% keltaisia naaraita. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 2 b: Ruusukaijasten väri Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, keltaisen naaraan perimä Zk. Y, joten: tapaus 1: P-polvi sukusolut ZKZK x Zk. Y ZK, ZK Zk, Y F 1 -polvi Zk Y ZK ZKZk ZKY Vastaus: 50% jälkeläisistä voi olla vihreitä koiraita ja 50% vihreitä naaraita. Eli kaikki jälkeläiset ovat vihreitä. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 2 b: Ruusukaijasten väri Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, keltaisen naaraan perimä Zk. Y, joten: tapaus 2: P-polvi sukusolut ZKZk x Zk. Y ZK, Zk Zk, Y F 1 -polvi Zk Y ZK ZKZk ZKY Zk Zk. Y Vastaus: 50% jälkeläisistä voi olla vihreitä (koiraita tai naaraita) ja 50% keltaisia (koiraita tai naaraita). BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 2 c: Ruusukaijasten väri Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, vihreän naaraan perimä ZKY, joten: tapaus 1: P-polvi sukusolut ZKZK x ZKY ZK, ZK ZK, Y F 1 -polvi ZK Y ZK ZKY Vastaus: Kaikki jälkeläiset ovat vihreitä, koska keltaista alleelia ei periydy kummaltakaan vanhemmalta. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 2 c: Ruusukaijasten väri Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, vihreän naaraan perimä ZKY, joten: tapaus 2: P-polvi sukusolut ZKZk x ZKY ZK, Zk ZK, Y F 1 -polvi ZK Y ZK ZKY Zk ZKZk Zk. Y Vastaus: Kaikki koiraat ovat vihreitä. 50% naaraista on vihreitä ja 50% keltaisia. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 3 a: Mehiläisten hedelmöittyminen (YO-tehtävä S-08) Partenogeneesi tarkoittaa neitseellistä lisääntymistä, jossa munasolu alkaa jakautua ilman hedelmöitystä. Haploidia tarkoittaa kromosomistoa, jossa jokaista erilaista kromosomia on vain yksi kappale, jolloin jokaisesta geenistäkin on haploidisella yksilöllä vain yksi alleeli. Sukusolut ovat haploidisia. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 3 b: Mehiläisten hedelmöittyminen (YO-tehtävä S-08) Merkitään: V= tumman värin aiheuttava dominoiva alleeli v= vaalean värin aiheuttava resessiivinen alleeli P-polvi Vv sukusolut F 1 -polvi V, v x V V VV v Vv Vastaus: Jälkeläiset ovat kaikki tummia, puolella genotyyppi on heterotsygoottinen ja puolella homotsygoottinen. Kaikki hedelmöityksen seurauksena syntyneet jälkeläiset ovat diploidisia eli naaraita. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 4: Kissojen kilpikonnaväritys Koska naaras- ja urosjälkeläiset ovat erilaisia, voidaan päätellä, että kyseinen geeni sijaitsee sukupuolikromosomissa. Perustellaan tulos tekemällä risteytyskaavio. Merkitään alleelit: P-polvi: sukusolut F 1 -polvi XO= oranssin värin aiheuttava alleeli XM= mustan värin aiheuttava alleeli Y= Y-kromosomi XMXM x XOY XM XO, Y XM XO Y XMXO XMY Vastaus: Uroskissa ei voi olla kilpikonnakuvioinen, ellei sillä ole kahta X-kromosomia. Tällaisen kromosomistomutaation omaavat uroskissat ovat hyvin harvinaisia, mutta kilpikonnakuviointi uroskissallakin on siis mahdollinen. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 5: Ihmisen sukupuut (YO-tehtävä S-99) K E K K E E K E E BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 6: Perheen punavihersokeus, perustelut Merkitään ensin alleelit: XP= normaalin värienerotuskyvyn aiheuttava dominoiva alleeli Xp= punavihersokeuden aiheuttava resessiivinen alleeli Y= Y-kromosomi Perheen lasten genotyypit ovat: Tyttö, punavihersokeus Xp Xp Poika, punavihersokeus Xp Y Poika, normaali näkökyky XPY Koska perheeseen on syntynyt punavihersokeuden omaava tytär, on hänen täytynyt periä punavihersokeuden alleelin sisältävä Xkromosomi molemmilta vanhemmiltaan. Täten perheen isän täytyy olla punavihersokea Xp. Y ja äidin vähintäänkin kantaja. Koska perheeseen on kuitenkin syntynyt normaalisti värit erottava poika, täytyy äidillä olla normaali värienerotuskyvyn alleeli. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 6: Perheen punavihersokeus, kaavio Vanhempien genotyypit ovat: äiti: XPXp isä: Xp. Y Todistetaan risteytyskaaviolla: P-polvi XPXp x sukusolut XP , Xp Xp Y Xp , Y Xp Y XP XPXp XPY Xp Xp. Y F 1 -polvi Vastaus: Tällaisessa perheessä syntyvän lapsen todennäköisyys periä punaviherheikkous on sekä tytöillä että pojilla aina 50%. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 7: Perheen verenvuototauti Jos äidinisä on sairastanut verenvuototautia, on äiti perinyt isältään verenvuototaudin aiheuttavan alleelin X-kromosomissa, eli äiti on taudin kantaja. Perheen isä lienee terve, koska hänen ei erikseen mainittu tautia sairastavan. Merkitään: XV = terve, dominoiva alleeli Xv = verenvuototaudin aiheuttava resessiivinen alleeli Y= Y-kromosomi P-polvi sukusolut F 1 -polvi XVXv XV , Xv x XVY XV, Y XV XVXV XVY Xv XVXv Xv Y Vastaus: Perheen lasten todennäköisyys sairastua hemofiliaan eli verenvuototautiin on pojilla 50% ja tytöillä 0%. Sen sijaan puolet tytöistä ovat todennäköisesti taudin kantajia. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 8: Tsaariperheen perillinen? Kruununprinsessa Anastasia on 50 prosentin todennäköisyydellä ollut hemofilian kantaja. Täten hänen miespuolisella lapsenlapsellaan voisi hyvin olla hemofilia, sillä sairaus periytyy pojille äidin kautta. Sen sijaan sukunimellä todistelu herättää epäilyksiä, sillä se periytyy yleensä isän puolelta. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 9 a: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) • • • Sairaus ei voi periytyä dominoivasti Y-kromosomissa, sillä mikäli sairauden aiheuttava alleeli sijaitsisi Y-kromosomissa, kaikki sairastuneet olisivat miehiä (nainen 3 on sairas). Sairaus voi periytyä dominoivasti X-kromosomissa, koska jos nainen 2 olisi heterotsygoottinen (XX) sairauden suhteen, niin puolet jälkeläisistä sairastuisi, kuten tässä on käynyt. Sairaus ei voi periytyä resessiivisesti X-kromosomissa, koska nainen 3 on sairas. Mikäli tauti periytyisi resessiivisesti X-kromosomissa, olisi hänen pitänyt periä tautialleeli isältään. Isä (1) on kuitenkin terve. Sairaus voi periytyä dominoivasti autosomissa. Sairaus voi periytyä resessiivisesti autosomissa. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 9 b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) X-kromosomaalinen periytyminen, dominoiva: Merkitään: XT= sairauden aiheuttava dominoiva alleeli Xt= terve resessiivinen alleeli Y = Y-kromosomi P-polvi Xa. Y (1) x XAXa (2) Sukusolut Xa, Y XA, Xa XA Xa Xa XAXa (3) Xa. Xa (4) Y XAY (6) Xa. Y (5) F 1 -polvi Vastaus: Pojan sairauden todennäköisyys on 50%. 6 sairas XAY ja 7 terve Xa. Xa, kysytty poika ainoan X: nsä äidiltään, niin silloin poika terve, eli riski 0 %. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 9 b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) X-kromosomaalinen periytyminen, resessiivinen: Merkitään: XA=terve, dominoiva alleeli Xa= sairauden aiheuttava resessiivinen alleeli Y= Y-kromosomi P-polvi XAY (1) x Xa. Xa (2) Sukusolut XA, Y Xa, Xa Xa Xa XS XAXa Y Xa. Y F 1 -polvi Vastaus: Vain terveitä tyttöjä ja sairaita poikia, ei sovi sukupuuhun. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 9 b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) Autosomaalinen, resessiivinen periytyminen: Merkitään: T= terve, dominoiva alleeli t= sairauden aiheuttava resessiivinen alleeli P-polvi Tt (1) x tt(2) Sukusolut T, t t, t F 1 -polvi t t T Tt (4) Tt (5) t tt (3) tt (6) Vastaus: Syntyy sekä sairaita (tt) että terveitä (Tt) lapsia. Sukupuolella ei ole merkitystä, koska sairauden aiheuttava alleeli sijaitsee autosomissa eikä sukupuolikromosomissa. Syntyvän pojan sairastumisen todennäköisyys on siis 50%. 6: tt x TT (7) : Tt – syntyvän pojan riski 0% BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

VASTAUS 9 b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) Autosomaalinen, dominoiva periytyminen: Merkitään: T= sairauden aiheuttava, dominoiva alleeli t= terve, resessiivinen alleeli P-polvi tt (1) x Tt(2) Sukusolut t, t T, t F 1 -polvi T t t Tt (3) tt (4) t Tt (6) tt (5) Vastaus: 50% syntyvistä lapsista on todennäköisesti sairaita. Sukupuoli ei vaikuta asiaan, koska sairauden aiheuttava alleeli sijaitsee autosomissa, eikä sukupuolikromosomissa. BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen

Vastaukset kertaustehtäviin 1. b ja e 2. c 3. b 4. d BI 2 • III Perinnöllisyystieteen perusteita • 13. Sukupuolen määräytyminen