YRITTJYYS DIAKONIAAMMATTIKORKEAKOULUSSA YRITTJYYDEN INTENTIOIDEN TUNNISTAMINEN JA NIIDEN VAHVISTAMINEN



















- Slides: 19

YRITTÄJYYS DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA YRITTÄJYYDEN INTENTIOIDEN TUNNISTAMINEN JA NIIDEN VAHVISTAMINEN SOSIAALI-, KASVATUS- JA TERVEYSALOILLA Kostilainen, Harri; Nieminen, Lenita & Arola, Anu Esitys: Marjanen, Pia Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulun yliopisto, 20. -21. 9. 2017 To 21. 9. klo 10. 15 -11. 15 Room Galaxy, pj. Jouko Isokangas

TAUSTAKSI – Yhteiskunnallisen, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisen yrittäjyyden tarve esillä yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksessa (esim. Heinonen ym. 2011). – Uuden ajan yrittäjyys ja uudenlaiset oppimisympäristöt: osallistuva ja vastaanottavainen, yhteisöllinen ja individualistinen, sekä feminiinisiä että maskuliinisia työskentelytapoja arvostava sekä eettinen ja kestävä (Rae 2010). – Yrittäjyyden käsite laajenee yrityksen perustamista kattavammaksi. – Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimintaympäristössä tapahtuvat radikaalit muutokset luovat mahdollisuuksia ja innostusta yrittäjyyteen. 2 Etunimi Sukunimi 20. 9. 2021

TAUSTAKSI – Käsitys yrittäjyyden muuttuvasta luonteesta on sekä haaste että mahdollisuus korkeakouluille. – Tarve sopivien tuki- ja ohjauspalveluiden järjestämiseksi yrittäjyyden eri muodoille korkeakouluympäristöissä. – Miten tällaista eettistä ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä opetetaan ja millaisin yrittäjämäisen oppimisen menetelmin voidaan tukea sekä yrittäjämäistä toimintaa että yhteiskunnallisesti kestävää yrittäjyyttä? – Korkeakoulut ja yliopistot keskeisiä instituutioita YK: n Agenda 2030: n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa 3 Etunimi Sukunimi 20. 9. 2021

TAUSTAKSI – Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) on yli 3 000 sosiaali- ja terveysalojen, kirkon ja tulkkauksen opiskelijaa – Yrittäjyyden intentioita ei tunneta Pori Oulu Pieksämäki Turku – Yrittäjyyteen liittyviä tuen tarpeita ei ole systemaattisesti tunnistettu. 4 Helsinki

TARKOITUS – Tunnistetaan Diakin opiskelijoiden yrittäjyysintentioita pilotoimalla yrittäjyyskysely Porin toimipisteessä – Tulosten perusteelta esitetään systemaattinen yrittäjyyden intentioiden tunnistamisen malli – Muotoillaan opiskelijoiden yrittäjyyden intentioita tukeva ja Diakin erityispiirteisiin soveltuvat palveluekosysteemit. 5

TUTKIMUSPROSESSI – Aineisto kerättiin toukokuussa 2017 Diakin Porin toimipisteen kaikille noin 337 opiskelijalle suunnatulla strukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella. – Opiskelijoiden sähköpostisosoitteet Diakin opiskelijarekisteristä. – Yksi muistutusviesti kesäkuussa, jolloin opiskelijat jo olivat kesälomalla, kysely suljettiin kesäkuussa. – Vastauksia tuli yhteensä 101 (n=337), ja vastausprosentti oli 30 %, mitä voidaan pitää hyvänä huomioiden kyselyn ajankohta. 6

TUTKIMUSPROSESSI – Hyödynnettiin All In –hankkeessa oppilaitosten yhteistyössä kehittämää kyselyä. – Opiskelijoilta pyydettiin vastaamaan väittämiin ja avokysymyksiin arvioimalla omia yrittäjäominaisuuksiaan, pohtimalla käsityksiään ja mielikuviaan yrittäjänä toimimisesta ja mahdollisuuksista ryhtyä yrittäjäksi sekä esittämään keinoja, joilla oppilaitos voisi tukea yrittäjyyttä. – Kyselyssä mukana yhteiskunnallisen yrittäjyyden ulottuvuuksia: motivaatio ja kyky lähteä liiketoiminnan keinoin ratkaisemaan yhteiskunnan ilkeimpiä haasteita. – Analyysimenetelminä laadulliset ja määrälliset menetelmät. 7

YRITTÄJYYS VALMIUKSISTA 8 – Yrittäjyysvalmiuksia kartoitettiin kymmenellä väittämällä, jotka edustavat samoja ominaisuuksia, joita pidetään yrittäjyydessä tarvittavina valmiuksina. – Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan väittämistä heidän asennettaan ja/ tai tilannettaan parhaiten kuvaava mielipide (täysin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä).

YRITTÄJÄNÄ TOIMIMISESTA 9 – Opiskelijoiden käsityksiä tai mielikuvia yrittäjänä toimimisesta kartoitettiin kuudella väittämällä. – Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan väittämistä heidän käsityksiään ja mielikuvaansa parhaiten sopiva näkemys (täysin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä). – Väittämien lisäksi opiskelijoita pyydettiin avovastauksessa pohtimaan todennäköistä tulevaa työuraansa.

POHDINTOJA URAVAIHTOEHDOISSA Avovastauksissa (n=101) opiskelijoiden pohdinnat todennäköisestä työurastaan voitiin luokitella neljään pääkategoriaan: Yrittäjyys mahdollisena ja kiinnostavana uravaihtoehtona Yrittäjyys palkkatyöjaksojen jälkeisenä unelmana ja häilyvänä mahdollisuutena ”Olen ollut yrittäjänä jo 10 vuotta ja todennäköisesti keksin vielä opintojen aikana keinon yhdistää nykyinen osaaminen tulevan työn kanssa. ” ”Todennäköisesti haen töihin julkiselle-, tai yksityiselle sektorille. Haaveena olisi kuitenkin löytää oma polku, joka tarjoaisi yrittäjyyttä. ” Yrittäjyys negaationa Palkkatyö omalta koulutusalaltaan ”Diakoniatyö seurakunnalla tai järjestössä. Olen ollut yrittäjänä, ei kiinnosta enää. ” ”Tulen tekemään työtä josta nautin, ihmisten auttamista ja vuorovaikutteista työtä työyhteisössä. En halua yrittäjäksi tällä hetkellä. ” 10

YRITTÄJÄJYYS VAIHTOEHTONA (n=101) 11 – Opiskelijoiden ajatuksia mahdollisuuksista toimia yrittäjänä kartoitettiin väittämillä. – Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan seitsemästä vaihtoehdosta parhaiten sopiva näkemys. – Väittämien lisäksi opiskelijoita pyydettiin avovastauksessa pohtimaan yrityksen perustamista.

OMAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN (N=83) – Avokysymykseen ”Millaisessa elämäntilanteessa ja miksi voisit perustaa oman yrityksen? ” vastasi 83 opiskelijaa, joista viisi ei näe itseään yrittäjänä tai ei ole koskaan ajatellut perustavansa yritystä. – Useimmista vastauksista ilmenee, että perhetilanne vaikuttaa siihen, miten mahdollisena opiskelija kohdallaan näkee yrittäjäksi ryhtymisen. – Useissa vastauksissa myös korostuu tarve ensin turvata ensin oma henkilökohtainen talous ja se, ettei riski olisi kovin suuri ja ”jos keksisi hyvän idean yritykselle” sekä muutenkin pyrkimys vakaaseen elämäntilanteeseen, ennen kuin voi ajatella oman yrityksen perustamista. 12

OMAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN (N=83) – Vastausten perusteella voidaan todeta, että opiskelijat (suurin osa vastaajista opiskelee sosionomin koulutusohjelmassa) mieltävät yrittäjyyden usein pakoksi, ”jos ei ole palkkatyötä tarjolla”. – Avovastauksista välittyy opiskelijoiden halu tähdätä ensisijaisesti palkkatyöhön ja yrittäjyys nähdään kahdesta huonosta vaihtoehdosta kuitenkin parempana. – Diakin opiskelijoiden motiiveihin hakeutua koulutukseen liitetään hyvän tekeminen, vastuullisuus, eettisyys ja maailman parantaminen. Näiden tavoitteiden voisi olettaa olevan myös opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymisen taustalla. Kyseiset motiivit eivät erityisemmin korostuneet avokysymyksen vastauksissa, ja vain muutamassa vastauksessa tuotiin esiin nämä eettiset tai vastaavat perustelut. 13

OMAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN (N=83) – Opiskelijoiden vastauksissa yrittäjyys kuitenkin nähtiin mahdollisuutena päättää asioista itse, saada vastuuta ja vapautta, tehdä töitä itsenäisemmin sekä tehdä intohimoa vastaavaa työtä. – Kyselyn perusteella opiskelijat haluavat kartuttaa oman alansa työkokemusta ja asiantuntijuutta sekä saada kokemusta työelämästä. – Siten yrittäjyys koetaan ajankohtaiseksi vasta opintojen päätyttyä, kun elämä on muutenkin vakiintunut. – Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin muiden tuki, jotta yrityksen perustaminen ylipäätään olisi mahdollista. Yritystä ei haluta perustaa yksin vaan tarvitaan ”hyvä työkumppani tai ryhmä ympärillä tekemässä duunia”. 14

YRITTÄJÄJYYS MAHDOLLISUUTENA 15 – Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan itseään ja elämäntilannettaan mahdollisena yrittäjänä kahdellatoista väittämällä. – Opiskelijoita pyydettiin valitsemaan väittämistä heidän tilannettaan parhaiten kuvaava mielipide (täysin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä).

TUEN TARPEISTA – – – 16 Kyselyn tarkoituksena oli tehdä näkyväksi, minkälaista tukea opiskelijat kaipaavat yrittäjyyteen. Vastaamalla neljään vaihtoehtoiseen kysymykseen opiskelijoita pyydettiin pohtimaan keinoja ja tapoja, joilla oppilaitos voisi tukea heitä yritysidean mahdollistamiseksi ja yrittäjyyden toteuttamiseksi Yhdessä vastauksessa voitiin esittää useita tuen tarpeita.

TUEN TARPEISTA (N=62) – Avoimella kysymyksellä: ”Mitä muuta tarvitsisin yritysideani toteuttamiseksi? ”, valtaosa vastaajista nosti rahan ja taloudellisen turvan tärkeimmäksi tuen muodoksi. – Iso osa vastaajista katsoi tarvitsevansa lisää koulutusta ja tietoa yrittäjyydestä: ”tietoa ja neuvontaa käytännön asioista”. – Muutamassa vastauksessa henkistä tukea pidettiin tärkeänä ja mainittiin kokeneen yrittäjän sparraus tai mentori mahdollisena tuen lähteenä. – Ehkä yllättävästi kiinnostavan ja menestyvän yritysidean tarve tuli esiin useassa vastauksessa: ”Ensiksi tarvitsisin kunnollisen idean, sitten osaamista ja tietoa. ” 17

JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET – Esityksessä on tunnistettu Diakin opiskelijoiden yrittäjyysintentioita pilotoimalla yrittäjyyskysely Porin toimipisteessä. – Seuraavassa vaiheessa muun muassa kyselyn tulosten perusteelta esitetään systemaattinen yrittäjyyden intentioiden tunnistamisen malli sekä – Muotoillaan opiskelijoiden yrittäjyyden intentioita tukeva ja Diakin erityispiirteisiin soveltuvat palveluekosysteemit. 18

LISÄTIETOJA Harri Kostilainen, asiantuntija (TKI), tutkija, VTM harri. kostilainen@diak. fi, p. 040 501 9394 Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) Kyläsaarenkuja 2, 00580 Helsinki Anu Arola, anu. arola@diak. fi, Opinto-ohjaaja, projektikoordinaattori, All In –hanke p. 040 134 7472 Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Porin toimipiste 19 Pia Marjanen 20. 9. 2021