Ympristekologia Environmental ecology Environmental science Cleaner Production Jukka

  • Slides: 64
Download presentation
Ympäristöekologia Environmental ecology Environmental science Cleaner Production Jukka Lamppu 1

Ympäristöekologia Environmental ecology Environmental science Cleaner Production Jukka Lamppu 1

Environment, Ecoscience, Environmental Science, Environmental Ecology, Environmental Biology Botkin D. B. & Keller E.

Environment, Ecoscience, Environmental Science, Environmental Ecology, Environmental Biology Botkin D. B. & Keller E. A. 2004. Environmental Science: Earth as a Living Planet. 5 th edition. John Wiley & Sons. Brennan S. R. & Withgott J. H. 2005. Environment: The Science behind the Stories. 2 nd edition. Benjamin Cummings. Chiras D. D. 2006. Environmental Science: creating a sustainable future. 7 th edition. Jones & Bartlett Pub. Ehrlich A. H. , Ehrlich P. R. & Holdren J. P. 1977. Ecoscience: Population, Resources, Environment. W. H. Freeman & Co. Freedman B. 1995. Environmental Ecology - The Ecological Effects of Pollution, Disturbance, and Other Stresses. 2 nd edition. Academic Press. Jarvis P. J. 2000. Ecological principles and environmental issues. Pearson Education Limited. Miller G. T. , Jr. 2003. Environmental Science: Working With the Earth. 10 th edition. Brooks/Cole Pub Co. Nebel B. J. & Wright R. T. 2004. Environmental Science: Toward A Sustainable Future. 9 th edition. Prentice Hall. Raven P. H. & Berg L. R. 2005. Environment. 5 th edition. John Wiley & Sons. Vaccari D. A. , Strom P. F. & Alleman J. E. 2005. Environmental Biology for Engineers and Scientists. John Wiley & Sons. 2

Luennot • Kestävä kehitys: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys • Ekosysteemin toiminta ihmisen vaikutus

Luennot • Kestävä kehitys: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys • Ekosysteemin toiminta ihmisen vaikutus • Ympäristömyrkyt • Väestönkasvu • Kestävä maatalous • Aavikoituminen ja vesitalous • Ympäristöekologia ja Suomi • Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen • Ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu • Vesien suojelu (Itämeri) • Luonnonvarat: uusiutumattomat/uusiutuvat • Ilmansuojelu ja meluntorjunta • Ilmastonmuutos Raja ympäristöpolitiikkaan ja yleiseen ekologiaan on liukuva. 3

Seminaarit • kirjallisuusseminaarit tieteellisistä artikkeleista sekä syventävät seminaariaiheet • materiaalia runsaasti ja helppo löytää

Seminaarit • kirjallisuusseminaarit tieteellisistä artikkeleista sekä syventävät seminaariaiheet • materiaalia runsaasti ja helppo löytää • aiheiden monipuolinen valikoima • aiheet kiinnostavat opiskelijoita • aiheiden ajankohtaisuus • asiat jatkuvasti esillä tiedotusvälineissä • paljon artikkeleita internetissä 4

YMPÄRISTÖEKOLOGIA Environmental ecology Tieteenala, joka tutkii ihmistoiminnan vaikutusta eliöiden määriin ja alueelliseen jakautumiseen sekä

YMPÄRISTÖEKOLOGIA Environmental ecology Tieteenala, joka tutkii ihmistoiminnan vaikutusta eliöiden määriin ja alueelliseen jakautumiseen sekä näitä sääteleviin ympäristötekijöihin. Ekologista tutkimusta, joka painottuu ympäristönsuojelullisiin tavoitteisiin. 5

Elämä ilmenee systeemeissä • elämä ilmenee erilaisissa kokonaisuuksissa – systeemeissä • elävän systeemin voivat

Elämä ilmenee systeemeissä • elämä ilmenee erilaisissa kokonaisuuksissa – systeemeissä • elävän systeemin voivat muodostaa solun osat, solukot tai elimet, organismit, populaatiot ja eliöyhteisöt tai ekosysteemit ja edelleen suurekosysteemit eli biomit ja koko biosfääri 6

Elävän systeemin toiminta ja menestys • systeemille on ominaista rakenne, toiminnallisten suhteiden yhdistelmä, systeemin

Elävän systeemin toiminta ja menestys • systeemille on ominaista rakenne, toiminnallisten suhteiden yhdistelmä, systeemin tasapainoa ylläpitävät mekanismit ja systeemindynamiikka, joka voi muuntaa tai muuttaa systeemiä muuttuvien olosuhteiden mukaisesti – mahdollisuus kehittyä (+/-) • systeemin menestystä voidaan arvioida sen olemassaolon perusteella (muoto ja toiminta voivat muuttua) 7

Ympäristötieteellinen koulutus • elävien systeemien toiminnan perusteiden tuntemus • elävien systeemien säilymisen edellytysten tuntemus

Ympäristötieteellinen koulutus • elävien systeemien toiminnan perusteiden tuntemus • elävien systeemien säilymisen edellytysten tuntemus • kestävän kehityksen tukeminen 8

PERUSKÄSITTEITÄ 9

PERUSKÄSITTEITÄ 9

Yksilö Laji Populaatio Eliöyhteisö Ekosysteemi Biosfääri 10

Yksilö Laji Populaatio Eliöyhteisö Ekosysteemi Biosfääri 10

Ekotoni Biotooppi 11

Ekotoni Biotooppi 11

energia virtaa materia kiertää ravintoverkko tuottajat kuluttajat hajottajat lajienväliset suhteet 12

energia virtaa materia kiertää ravintoverkko tuottajat kuluttajat hajottajat lajienväliset suhteet 12

YMPÄRISTÖNSUOJELU Nature / environmental conservation Toimet ympäristön suojelemiseksi ihmisen aiheuttamilta haitallisilta muutoksilta ja tasapainon

YMPÄRISTÖNSUOJELU Nature / environmental conservation Toimet ympäristön suojelemiseksi ihmisen aiheuttamilta haitallisilta muutoksilta ja tasapainon säilyttämiseksi tai palauttamiseksi ihmisen ja luonnon välille. Kohteena / Tavoitteena • alkuperäinen luonto • terveellinen ja viihtyisä elinympäristö • maapallon elolliset ja elottomat luonnonvarat 13

Brundtlandin komissio 1983 -1986 • YK: n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio • Yhteinen tulevaisuutemme

Brundtlandin komissio 1983 -1986 • YK: n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio • Yhteinen tulevaisuutemme -raportissa pohdittiin kehityksen suhdetta ympäristöongelmiin • (Our common future, Brundtland Report 1987) Ø kestävä kehitys • “Sustainable development is development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs. ” http: //en. wikipedia. org/wiki/Brundtland_Commission 14

Rio de Janeiro 1992 • YK: n kansainvälinen ympäristö- ja kehityskonferenssi • sovittiin kestävän

Rio de Janeiro 1992 • YK: n kansainvälinen ympäristö- ja kehityskonferenssi • sovittiin kestävän kehityksen periaatteista ja hyväksyttiin laaja 21. vuosisadan toimintaohjelma Agenda 21 • biologisen monimuotoisuuden suojelu (biodiversiteetti) 15

Kestävä kehitys • Kestävä kehitys tulee nähdä prosessina, jonka tavoitteena on sopeuttaa ihmisten ja

Kestävä kehitys • Kestävä kehitys tulee nähdä prosessina, jonka tavoitteena on sopeuttaa ihmisten ja yhteisöjen toiminta maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. • paikallinen esimerkki / näkökulma 16

Kestävän kehityksen painopistealueet Oulussa • Ympäristötietoisuus • Sosiaalinen kestävyys ja henkinen hyvinvointi • Maankäyttö

Kestävän kehityksen painopistealueet Oulussa • Ympäristötietoisuus • Sosiaalinen kestävyys ja henkinen hyvinvointi • Maankäyttö • Liikenne • Energian tuotanto ja kulutus • Vesivarat • Ympäristökuormitus • Kulutus ja jätteet 17

 • Kestävä kehitys on tuonut uuden ajattelutavan ympäristönsuojeluun. Aikaisemman pilaantuneen ympäristön jälkihoidon ja

• Kestävä kehitys on tuonut uuden ajattelutavan ympäristönsuojeluun. Aikaisemman pilaantuneen ympäristön jälkihoidon ja sitä seuranneen ennaltaehkäisyn tilalle on tullut kokonaan uusi lähestymistapa, jossa pyritään muuttamaan yhteiskunnan käyttäytymismalleja ympäristöä kuluttavista ympäristöä säästäviin, jaetaan vastuuta ja kehitetään keinoja, joilla ratkaisuihin päästään. 18

Ekosysteemin kestävyys • Kestävyyden ajatus on liitetty sosio-ekonomisiin hankkeisiin kuten kalavesien, talousmetsien, maatilojen ja

Ekosysteemin kestävyys • Kestävyyden ajatus on liitetty sosio-ekonomisiin hankkeisiin kuten kalavesien, talousmetsien, maatilojen ja laidunmaiden hoitoon. • Samoin se yhdistetään esim. ylilaidunnuksesta ja väärien hakkuumenetelmien aiheuttamasta eroosiosta johtuvaan aavikoitumiseen. • Viime aikoina kestävyyden käsite on yhdistetty myös luonnontilaisiin ekosysteemeihin. 19

 • Kestävä ekosysteemi kykenee normaalin häiriötilanteen aikana säilyttämään tärkeimpien toiminnallisesti samankaltaisten eliöryhmiensä monimuotoisuuden,

• Kestävä ekosysteemi kykenee normaalin häiriötilanteen aikana säilyttämään tärkeimpien toiminnallisesti samankaltaisten eliöryhmiensä monimuotoisuuden, tuottavuutensa, maaperän viljavuuden ja biogeokemiallisten kiertojen nopeuden. 20

Ekosysteemin eheyttä voidaan kuvata sen ü vakauden (stability) ü vastustuskyvyn (resistance) ü palautuvuuden (resilience)

Ekosysteemin eheyttä voidaan kuvata sen ü vakauden (stability) ü vastustuskyvyn (resistance) ü palautuvuuden (resilience) ja ü pysyvyyden (persistence) perusteella. Osa häiriöistä on ihmisen aiheuttamia. Kestävyyden ymmärtäminen auttaa selvittämään ihmistoiminnan vaikutuksia luonnossa. 21

Vakaus: vastustuskyky ja palautuvuus • Kaksi vakauteen keskeisimmin vaikuttavaa tekijää ovat vastustuskyky (resistance) ja

Vakaus: vastustuskyky ja palautuvuus • Kaksi vakauteen keskeisimmin vaikuttavaa tekijää ovat vastustuskyky (resistance) ja palautuvuus (resilience). • Vastustuskyky kuvaa yhteisön kykyä vastustaa häiriötä tai puskuroitua sitä vastaan. Vastustuskyvyllä ilmaistaan, miten paljon yhteisöä voidaan häiritä ennen kuin se muuttuu • Palautuvuus kuvaa nopeutta, jolla yhteisön rakenne (esim. lajikoostumus) palautuu entiselleen häiriön jälkeen. Esimerkiksi metsäpalon jälkeen havumetsä palautuu varttuneeksi metsäksi. 22

changed normal community functioning resilience resistance time disturbance 23

changed normal community functioning resilience resistance time disturbance 23

Vakaus ja lajien häviäminen • Vakauden ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen on yhteisöekologian keskeisimpiä

Vakaus ja lajien häviäminen • Vakauden ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen on yhteisöekologian keskeisimpiä haasteita. • Vakauden ymmärtäminen auttaa selvittämään ihmistoiminnan vaikutuksia luonnossa. • Epävakaissa oloissa elävät pienet populaatiot ovat herkimpiä negatiivisille vaikutuksille – häviävät helposti. • Kun lajien populaatioiden koon vaihtelu on pientä ja lajien häviämisen todennäköisyys on pieni, yhteisö on vakaa. • Yhteisö on epävakaa, kun lajien kannanvaihtelut ovat suuria ja häviämisen uhka suuri. 24

Homeostasia • Ekosysteemin kykyä vastustaa muutoksia ja säilyä tasapainossa sanotaan homeostasiaksi. • Tasapainon säilyttämisessä

Homeostasia • Ekosysteemin kykyä vastustaa muutoksia ja säilyä tasapainossa sanotaan homeostasiaksi. • Tasapainon säilyttämisessä erilaiset takaisinkytkentämekanismit ovat erityisen tärkeitä – ekosysteemin kontrolleja. Takaisinkytkennässä tuotos joko kiihdyttää tai hidastaa panostusta. 25

 • Mitä monimutkaisempi ekosysteemi on, sitä enemmän siinä on erilaisia takaisinkytkentämekanismeja ja sitä

• Mitä monimutkaisempi ekosysteemi on, sitä enemmän siinä on erilaisia takaisinkytkentämekanismeja ja sitä vakaampi se on. • Ekosysteemin vakaus on kuitenkin ennemmin sen osien pitkän yhteisen evolutiivisen historian kuin pelkän monitahoisuuden seurausta. Yhteisen historian aikana eliöiden rakenne ja toiminta ovat sopeutuminen yhteen. 26

Rasitteet ja monimuotoisuus • Ympäristön rasitteet usein vähentävät monimuotoisuutta, koska rasitteen lisääntyessä olosuhteita kestävien

Rasitteet ja monimuotoisuus • Ympäristön rasitteet usein vähentävät monimuotoisuutta, koska rasitteen lisääntyessä olosuhteita kestävien lajien määrä vähenee. 27

Ekosysteemin terveys (ecosystem health) • Ekosysteemin terveyttä voidaan toisaalta käyttää kuvaamaan ihmistoiminnan tai eri

Ekosysteemin terveys (ecosystem health) • Ekosysteemin terveyttä voidaan toisaalta käyttää kuvaamaan ihmistoiminnan tai eri toimien yhteisvaikutusten seurauksia ympäristön kannalta sekä toisaalta ekosysteemin terveyden seurauksia ihmisen terveyttä ja taloutta ajatellen. • systeemin järjestys (monimuotoisuus ja osien väliset yhteydet) • elinvoimaisuus (aktiivisuus, elintoiminnat ja perustuotanto) ja • vakaus – erityisesti sietokyky 28

 • Science 29 August 1997: Vol. 277. no. 5330, pp. 1260 - 1261

• Science 29 August 1997: Vol. 277. no. 5330, pp. 1260 - 1261 • Science 5 November 1999: Vol. 286. no. 5442, pp. 1099 - 1100 • Science 5 November 1999: Vol. 286. no. 5442, pp. 1123 - 1127 • Science 26 October 2001: Vol. 294. no. 5543, pp. 804 - 808 • Science 26 October 2001: Vol. 294. no. 5543, pp. 843 - 845 • Science 18 August 2006: Vol. 313. no. 5789, pp. 966 - 968 • Nature 437, 959 - 961 (13 Oct 2005) • Nature 441, 629 - 632 (01 Jun 2006) 29

Ympäristövaikutusten riski • Lähes kaikkeen ihmistoimintaan liittyy jonkinlaisia riskejä – moniin toimiin myös ympäristövaikutusten

Ympäristövaikutusten riski • Lähes kaikkeen ihmistoimintaan liittyy jonkinlaisia riskejä – moniin toimiin myös ympäristövaikutusten riski. • Tärkeää on olla tietoinen riskistä • mikä riski on • mikä on sen todennäköisyys • mitä olisivat seuraukset • mitä voidaan tehdä riskin minimoimiseksi • mitkä olisivat riskin estämisessä epäonnistumisen kustannukset • millainen kustannushyötysuhde riskin vähentämisellä on ja • mitkä vaihtoehdot ovat käyttökelpoisia. 30

Kustannus-hyötyanalyysi • Selvitetään itse vahingon tai sen välttämiseksi tai minimoimiseksi tarvittavan mekanismin kustannuksia. •

Kustannus-hyötyanalyysi • Selvitetään itse vahingon tai sen välttämiseksi tai minimoimiseksi tarvittavan mekanismin kustannuksia. • Puhtaasti taloudellisesti käytettynäkin kustannusten tarkka arviointi on vaikeaa. • Ympäristökustannusten, kuten ekosysteemin köyhtymisen/yksinkertaistumisen, lajien häviämisen, maiseman laadun tai ihmisen terveyden heikentymisen kustannuksia on lähes mahdotonta laskea. • Kuitenkin kustannuslaskelmat ovat tärkeitä mm. ympäristöhyötyjen ja korvausten arvioimiseksi. 31

Ympäristöekologia ja Luoteis-Venäjä Tiheimmin asuttuja alueita 60°N pohjoispuolella. Runsaasti energiaa kuluttavaa raskasta prosessiteollisuutta: esim.

Ympäristöekologia ja Luoteis-Venäjä Tiheimmin asuttuja alueita 60°N pohjoispuolella. Runsaasti energiaa kuluttavaa raskasta prosessiteollisuutta: esim. puunjalostus- ja metalliteollisuus. Ympäristövaikutusten kannalta erityiset olosuhteet. 32

 • ilmasto, vuodenajat (valo, lämpötila, vesistöjen jäätyminen, lumipeite) • energiantuotannon jaksottaisuus • biologisten

• ilmasto, vuodenajat (valo, lämpötila, vesistöjen jäätyminen, lumipeite) • energiantuotannon jaksottaisuus • biologisten prosessien jaksottaisuus • maa- ja kallioperä • eliöstö (muutto, levinneisyys, monimuotoisuus) • Itämeri – rehevöityminen (http: //www. marebalticum. org/) • Vienanmeri, Ääninen, Laatokka, … • väestön jakautuminen ja kaupungistuminen • ympäristöhallinto, suojelualueet 33

Väestönkasvu 34

Väestönkasvu 34

 • historia, nykyisyys, tulevaisuus syntyvyys ja kuolevuus hedelmällisyys oletettavissa oleva elinikä • ennusteet

• historia, nykyisyys, tulevaisuus syntyvyys ja kuolevuus hedelmällisyys oletettavissa oleva elinikä • ennusteet ja maapallon kantokyky • un. org/esa/population • unfpa. org/swp • www. prb. org 35

Saastuminen ja ympäristömyrkyt 36

Saastuminen ja ympäristömyrkyt 36

Määritelmiä, terminologiaa ja prosesseja • • • LC 50, LD 50 additiivisuus antagonismi synergismi

Määritelmiä, terminologiaa ja prosesseja • • • LC 50, LD 50 additiivisuus antagonismi synergismi Biokonsentroituminen Bioakkumulaatio Bioindikaattori puoliintumisaika Biomuuntuminen • • • raskasmetallit torjunta-aineet orgaaniset myrkyt PCB dioksiinit ja furaanit radioaktiivinen saastuminen 37

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti • Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi tämän päivän keskeisimmistä ympäristöongelmista

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti • Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi tämän päivän keskeisimmistä ympäristöongelmista • Luonnon monimuotoisuuden suojelun eettiset, esteettiset, ekologiset ja taloudelliset perusteet • lajien ja luontotyyppien suojelu • suojelualueet 38

Biologisen monimuotoisuuden merkitys • Elämän / lajien itseisarvo • Muodostaa erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneiden lajien

Biologisen monimuotoisuuden merkitys • Elämän / lajien itseisarvo • Muodostaa erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneiden lajien reservin. • Evoluution/valinnan raaka-aineena. • http: //www. iucn. org/ • http: //www. biodiversityhotspots. org/xp/Hot spots 39

 • • lajien sisäinen perinnöllinen muuntelu lajien runsaus elinympäristöjen monimuotoisuus maisematason monimuotoisuus geologinen

• • lajien sisäinen perinnöllinen muuntelu lajien runsaus elinympäristöjen monimuotoisuus maisematason monimuotoisuus geologinen monimuotoisuus ekosysteemien toimivuus Monimuotoisuutta kuvaamaan on kehitetty lukuisia indeksejä, joiden arvoihin vaikuttavat sekä lajien määrä että lajien suhteelliset osuudet 40

YK: n yleissopimus, Rio 1992 • Tavoitteena maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden

YK: n yleissopimus, Rio 1992 • Tavoitteena maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, kestävä käyttö sekä biobiologisten luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako. 41

Kestävä maatalous • • Tasapainoa ja kestävyyttä edistäviä menetelmiä Biologinen torjunta Kestävän maatalouden tavoitteet

Kestävä maatalous • • Tasapainoa ja kestävyyttä edistäviä menetelmiä Biologinen torjunta Kestävän maatalouden tavoitteet Maatalouden energiatalouden tarkastelu 42

Aavikot ja Aavikoituminen sekä vesitalous 43

Aavikot ja Aavikoituminen sekä vesitalous 43

Ihmisen vaikutus • Aavikoitumisen kiihtymisen taustalla vaikuttaa ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja muu ihmisten toiminta

Ihmisen vaikutus • Aavikoitumisen kiihtymisen taustalla vaikuttaa ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja muu ihmisten toiminta kuten metsien hävittäminen, ylilaiduntaminen sekä kestämättömät viljely- ja kastelujärjestelmät • Pohjois-Afrikka, Kiina, Araljärvi 44

 • http: //soils. usda. gov/use/worldsoils/mapindex/desert. html • http: //www. wateryear 2003. org/en/ev. php.

• http: //soils. usda. gov/use/worldsoils/mapindex/desert. html • http: //www. wateryear 2003. org/en/ev. php. URL_ID=5137&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201. html • http: //www. fao. org/ag/agll/drylands/climaticzoning. htm • http: //ilwfood. aces. uiuc. edu/foodfaq/poploc. htm • http: //www. sou. edu/Geography/JONES/GEOG 111. 112/atlas. ht m • http: //earthtrends. wri. org/text/forests-grasslands-drylands/map 461. html • http: //www. peopleandplanet. net/doc. php? id=1873 • http: //www. nasm. si. edu/ceps/drylands/ • http: //geography. about. com/cs/deserts/index. htm • http: //geography. uoregon. edu/envchange/clim_animation s/index. html • http: //people. hofstra. edu/geotrans/gotmaps/ • http: //www. physicalgeography. net/fundamentals/content s. html • http: //www. prb. org • http: //www. unfpa. org/swp/ 45

Luonnonvarat • uusiutumattomat – esimerkkinä öljy • uusiutuvat – esimerkkinä biopolttoaineet 46

Luonnonvarat • uusiutumattomat – esimerkkinä öljy • uusiutuvat – esimerkkinä biopolttoaineet 46

Luonnonvarojen käytön yhteydet • • • globalisaatioon kestävään kehitykseen raaka-aineiden käytön tehokkuuteen kierrätykseen (jätepolitiikka)

Luonnonvarojen käytön yhteydet • • • globalisaatioon kestävään kehitykseen raaka-aineiden käytön tehokkuuteen kierrätykseen (jätepolitiikka) ilman ja vesien saastumiseen ilmastonmuutokseen • ekologinen selkäreppu (ecological rucksack) • ekologinen jalanjälki (ecological footprint) • ympäristöystävälliset tuotteet (environmentally friendly products) • ympäristömerkki (eco-label) 47

48

48

49

49

 • http: //www. footprintnetwork. org/gfn_sub. php? co ntent=maps_page • http: //www. wwf. org.

• http: //www. footprintnetwork. org/gfn_sub. php? co ntent=maps_page • http: //www. wwf. org. uk/researcher/issues/footprin t/index. asp • http: //materials. wri. org/pubs_description. cfm? Pu b. ID=3023 • http: //www. wupperinst. org/Sites/Projects/material -flow-analysis/index. html • http: //www. eia. doe. gov/ • http: //www. envirolink. org/index. html • http: //www. eco-label. com/ • http: //www. panda. org/about_wwf/what_we_do/cli mate_change/what_you_can_do/consumer_tips/ home_footprint/index. cfm 50

Ilmansaasteiden vaikutukset luontoon • • • Saastelajit Päästöt Hajonta Kulkeutuminen Muuntuminen Pitoisuudet ja laskeumat

Ilmansaasteiden vaikutukset luontoon • • • Saastelajit Päästöt Hajonta Kulkeutuminen Muuntuminen Pitoisuudet ja laskeumat • Vaikutukset elottomaan ja elolliseen luontoon 51

Muuntuminen 52

Muuntuminen 52

Kansainvälisiä ilmanlaadun seurantaohjelmia • EMEP Co-operative Programme for Monitoring and Evalutaion of the Long-range

Kansainvälisiä ilmanlaadun seurantaohjelmia • EMEP Co-operative Programme for Monitoring and Evalutaion of the Long-range Transmission of Air Pollutants in Europe • IM Integrated Monitoring Ympäristön yhdennetty seuranta • GAW Global Atmosphere Watch • AMAP Arctic Monitoring and Assessment Programme • HELCOM Helsinki Comission 53

Troposfäärin ja stratosfäärin otsoni 54

Troposfäärin ja stratosfäärin otsoni 54

Troposfäärissä • Otsonin pääasiallinen lähde on typpidioksidin fotolyysi • Pitoisuuksien vaihtelu - kynnysarvot •

Troposfäärissä • Otsonin pääasiallinen lähde on typpidioksidin fotolyysi • Pitoisuuksien vaihtelu - kynnysarvot • Sekä typen oksidien että haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöjä tulisi vähentää 55

Stratosfäärissä • auringonvalon fotonit hajottavat happimolekyylejä ja kun jotkut näistä happiatomeista yhtyvät happimolekyylien kanssa

Stratosfäärissä • auringonvalon fotonit hajottavat happimolekyylejä ja kun jotkut näistä happiatomeista yhtyvät happimolekyylien kanssa muodostaen otsonia • otsoni estää UV-B säteilyn pääsyn maan pinnalle • UV-B säteily aiheuttaa useimmat tunnetut haitalliset vaikutukset biologisiin systeemeihin • otsonikatoa aiheuttavat kaasut 56

57

57

 • http: //www. acidrain. org/ • http: //www. bom. gov. au/info/climate/change/gallery/index. shtml •

• http: //www. acidrain. org/ • http: //www. bom. gov. au/info/climate/change/gallery/index. shtml • http: //www. igbp. kva. se/ • http: //www. nasa. gov/vision/earth/environment/ • http: //cdiac. esd. ornl. gov/trends/co 2/sio-mlo. htm • http: //www. usgcrp. gov/ • http: //www. ozonelayer. noaa. gov/ • http: //earthobservatory. nasa. gov/Library/Ozone/ • http: //www. metoffice. com/research/stratosphere/ozone/in dex. html • http: //www. atmos. uah. edu/atmchem/recent_events/uppe rstrat 03_recovery. html • http: //toms. gsfc. nasa. gov/multim. html • http: //eea. eionet. europa. eu/irc/envirowindows/belgrade_ 07/info/data/belarus/eng/20_40. htm 58

Ilmastonmuutos 59

Ilmastonmuutos 59

 • • • ilmasto luontainen kasvihuoneilmiö kasvihuonekaasut ilmaston lämpeneminen The Intergovernmental Panel on

• • • ilmasto luontainen kasvihuoneilmiö kasvihuonekaasut ilmaston lämpeneminen The Intergovernmental Panel on Climate Change IPCC indikaattorit ja havaitut muutokset ilmastonmuutos ja luonto hiilen kierto Kioto 1997: ilmastokokous, kasvihuonekaasujen päästörajoitukset 60

Kasvihuoneilmiö 61

Kasvihuoneilmiö 61

62

62

63

63

 • • • http: //www. ghgonline. org/ http: //www. eea. europa. eu/ http:

• • • http: //www. ghgonline. org/ http: //www. eea. europa. eu/ http: //www. ucar. edu/ http: //www. physicalgeography. net/fundamentals/7 h. html http: //www. ipcc. ch/ http: //www. environment. sa. gov. au/sustainability/greenho use_effect. html http: //www. grida. no/activities. cfm? page. ID=2 http: //atlas. nrcan. gc. ca/site/english/maps/climatechange/ figure_4. jpg/image_view http: //www. greenfacts. org/climate-change/global-climate-change. htm http: //www. ngdc. noaa. gov/paleo/ctl/index. html http: //www. nasa. gov/vision/earth/everydaylife/climate_cl ass. html 64