Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys Marja Kokkonen MMMLuonnonvaraosasto Oulu 4

Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys Marja Kokkonen MMM/Luonnonvaraosasto Oulu 4. 4. 2019

Suomen omintakeinen metsäkiinteistöjen omistusmuoto, joka on palvellut yhteiskunnallisia tarpeita vuodesta 1886 saakka ja palvelee edelleen - Metsälaki 1886 - Yhteismetsälaki 184/1925 - Asutusyhteismetsälaki 356/1958 - Yhteismetsälaki 485/1969 - Yhteismetsälaki 109/2003

Yhteismetsien jaottelua - Isojakoyhteismetsä - Asutusyhteismetsä - Porotilallisten yhteismetsä - Tilusjärjestely-yhteismetsä - Suvun yhteismetsä - Sijoittajien yhteismetsä

Isojakoyhteismetsä • Perustettiin pääosin valtion maista ns. liikamaista • Perusteena: - vähentää metsänhävitystä (hyväksytty suunnitelma) - lisätä metsänomistajien yhteistyötä - turvata kasvavan metsäteollisuuden tarpeita - lisätä hyvää metsänhoitoa ja osakkaiden toimeentuloa • Pääosa Pohjois-Suomen isoista yhteismetsistä

Asutus- ja porotilayhteismetsä, tilusjärjestely-yhteismetsä • Maa- ja porotilojen elinkelpoisuuden tueksi • Kaikille ei ollut antaa riittävästi omaa metsää, tilusjärjestelyissä ei tarvetta saada omaa palstaa • Mahdollisti suunnitelmallisen käytön ja valvonnan • Perustettiin valtion maista ja luovutetuista tai ostetuista/lunastetuista muiden maanomistajien maista • Torpparilaki 135/1918, Lex Kallio 278/1922, Maanhankintalaki 396/1945, porotaloutta koskeva ls, tilusjärjestelyä koskeva ls,

Viimeisten 30 vuoden muutosvoimia • Tila- ja omistajarakenteen muutosten myötä tukimetsän merkitys vähentynyt • Osuus kiinteänä osana kiinteistöä haittasi toiminnan kehittämistä ja pirstoi omistusta • Metsäpoliittisia tarpeita > hyvinvointia metsistä • Kestävän metsänhoidon edistäminen • Tilojen pirstoutumisen estäminen • Sujuvat sukupolvenvaihdokset • Helppo omistaminen • Yksityismetsäntalouden kannattavuuden parantaminen ja puumarkkinoiden toimivuus • Vanhojen ennakkoluulojen poistamistarve

Suvun yhteismetsät ja sijoittajien yhteismetsät • Muutosvoimat johtivat uuteen yhteismetsälakiin 109/2003 ja muutokseen 1497/2007) • Vähennettiin sääntelyä, edistettiin uusien yhteismetsien perustamista ja uusien osakkaiden liittymistä yhteismetsiin • Suurimmat muutokset osuuksien myyntimahdollisuus (tietyin rajoituksin pirstoutumisen estämiseksi; haamutilat), sopiminen yhteismetsään liitettävän alueen yhteismetsäosuuden suuruudesta, yhteismetsien yhdistäminen sopimalla • V. 2007 mahdollistettiin yhteismetsän jakaminen yksittäisiksi kiinteistöiksi (2/3 äänten enemmistö, jos ohjesäännössä) ja osakaskunnan ostamien tilojen jättäminen liittämättä yhteismetsään kun on kyseessä kiinteistömuodostamislain (554/1995) mukainen yhteismetsä) • Vastaavasti muutoksia kiinteistönmuodostamislaissa 554/1995, muut. 111/2003

Halu edistää yhteismetsätoimintaa näkyy myös • Verotus • Verouudistuksessa v. 1993 pinta-alaverotuksesta pääomaverotukseen; yhteismetsiä aletaan verottamaan osakkaiden sijaan • V. 2005 pääomaverotus ja yhteisöverotus eroavat tasossa > johtanut nykyiseen eroon, jossa yhteismetsillä 3, 5 -6 %: n veroetu muihin yksityismetsänomistajiin • Metsävähennys, metsävaraus ja –tuhovaraus • Ei varainsiirtoveroa, kun liittää kiinteistönsä osaksi yhteismetsää • Maanmittausmaksut • Valtion varoin muodostaminen ja liittäminen

Onko yhteiskunnan tavoitteita saavutettu? • Pinta-alan kehitys • V. 2002 yhteensä 513 031 ha ja 137 kpl • V. 2018 yhteensä 671 395 ha ja 460 kpl; 6% yksityismetsien pinta-alasta • Keskikoko ja mediaanikoko pienentyneet • Metsät hyvässä metsänhoidollisessa tilassa • Monimuotoisuuden edistäminen tehokkaasti toteutettavissa • Puuston määrä ja hakkuumäärät yli vastaavan boniteetin muiden omistajien maiden • Infra kunnossa

Onko yhteiskunnan tavoitteita saavutettu? • Yhteisöllisyys ja virkistyskäyttö monissa muodoissa

Miten eteenpäin? 1. Perusteet ovat kunnossa ja yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan 2. Kansallinen metsästrategia 2025: n päivityksen muotoilut (VN 21. 2. 2019) - Metsätila- ja omistusrakennetta parantavat toimet tukevat metsänomistajien päätöksentekoa ja metsien kestävää hyödyntämistä - Edistetään tilusjärjestelyjä ja uusien yhteismetsien perustamista ja vanhojen laajentamista ØAktiivisuutta viestinnässä ja koulutuksessa kaikkien toimijoiden taholta Ø koon kasvattaminen keskeistä ØOmistusmuodon elettävä ajassa muistaen samalla erityisyytensä perusteet