Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 15 4 16 4

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 15. 4. 16. 4. 22. 4. 23. 4. 6. 5. 7. 5. konservatismi (HU 106) liberalismi (SÄ118) sosialismi (HU 106) sosiaalidemokratia ja kommunismi (SÄ118) fasismi ja kansallissosialismi (HU 106) uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU 106) oheislukemisto: V. I. Lenin, Valtio ja vallankumous (http: //www. wuorikoski. fi/valtio%20 ja%20 vallankumous. pdf) tentti: ma 13. 5. klo 16 -18 HU 106

konservatismi

teollinen vallankumous • alkoi Englannista 1700 -luvun puolivälissä; edellytyksinä innovaatioille suotuisa ilmapiiri, riittävästi raaka-aineita, pääomaa, työvoimaa ja ostovoimaa sekä kaupan vapautuminen • Manner-Eurooppa seurasi perässä 1800 -luvun alussa • kehitys kohdistui puuvillateollisuuteen ja metalliteollisuuteen • ensimmäinen teollinen vallankumous: teollisen tuotantoprosessin synty • toinen teollinen vallankumous (1800 -luvun puoliväli): rautatiet, sähköistäminen, massatuotanto • synnytti suureet sosiaaliset ongelmat

proletariaatin synty • työläiset tehtaissa – – – palkka tehdystä työturvallisuus olematonta ei mitään oikeusturvaa sosiaalinen turvaverkko puuttui lapsityövoima • työläisten asuinalueet – kurjat olosuhteet, tyytymättömyys → alkeellista organisoitumista työolojen parantamisen puolesta – rikollisuus, prostituutio yms.

Vallankumouksellinen liikehdintä 1789 Ranskan suuri vallankumous 1821 -1829 Kreikan vapaussota 1830 heinäkuun vallankumous 1830 -1831 Puolan kapina 1848 -1849 helmikuun vallankumous, kuohuntaa ympäri Eurooppaa • 1871 Pariisin kommuuni • • •

1800 -luvun aatteet • perustuivat edellisten vuosisatojen aatteille – konservatismi reaktiona valistusajattelulle – liberalismi jatkoi Smithin ja Locken traditiota – sosialismilla edeltäjinä utopistisosialistit ja erilaiset kapinaliikkeet • kehittyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa – konservatismin valtio ↔ liberalismin individualismi – sosialismin luokkataisteluteoria ↔ konservatismin luokkien välinen harmonia • liberalismi Englannista, konservatismi Saksasta, sosialismi Saksasta ja Ranskasta • suhde Ranskan suureen vallankumoukseen – konservatismi: kauhukuva menneisyyden unohtamisesta – liberalismi: vallankumous seurausta absolutismista – sosialismi: vallankumous esikuva tuleville vallankumouksille

konservatismi • vastareaktio valistukselle ja vallankumoukselle • ei yhtenäinen aate, teoriasta puhumattakaan • sosiaalinen perusta niissä luokissa jotka olivat menettäneet eniten vallankumouksessa (aateli, papisto, käsityöläiset, talonpojat) • yksinkertaisimmillaan traditionalismia, kaipuuta vanhaan (haaveiden kohteena ancien régime tai keskiaika) • yhteiskuntakehityksen tulee olla vähittäistä • yhteiskunnan tulee muodostaa harmoninen, orgaaninen kokonaisuus • valtion tehtävä on aktiivisesti sovittaa yhteiskunnallisia ristiriitoja (sosiaalikonservatismi) • uskonto on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima • (kansallisuusaate on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima)

Edmund Burke (1729 -1797) • englantilainen poliitikko, kirjailija ja filosofi • Reflections on the Revolution in France (1790) • vallankumous ei ole keino valtion instituutioiden muutokselle • muutoksessa otettava huomioon kansakunnan traditiot • kehitys orgaanista, ei äkillisiä muutoksia

traditionalismi 1. yhteiskunnan lait ja instituutiot tulee säilyttää 2. sellaisia säädöksiä ja määräyksiä ei saa tehdä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain sisäisen luonteen kanssa • traditioiden säilyttämisen edut: – – – • luo symmetriaa ja yhdenmukaisuutta edulliset kehityslinjat säilyvät yhdistyy jatkuvuus ja uudistuminen epäpätevät ihmiset eivät saa osallistua yhteiskunnan hoitoon – määrittävinä tekijöinä: ihmisen luonto, koulutus, elämän tilanne = sosiaalinen asema ratkaisee – parhaita päättäjiä maata omistava aateli

Joseph de Maistre (1753– 1821) • diplomaatti ja kirjailija • Piemont-Sardinian hovin palveluksessa • yhteiskuntajärjestys on Jumalan säätämä; sitä ei tule muuten perustella • valistusajattelu kokonaan turmiollista • tuli palata vallankumousta edeltävään tilaan • perinnöllinen yksinvaltius, voimakas kirkko, tiukka kuri

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (17701831) • • konservatismin keskeisin ajattelija professori Berliinin yliopistossa Grundlinien der Philosophie des Rechtes (1821) kaikki kehitys on hengen kehitystä, vapautumista materiasta. Kolme astetta: – subjektiivinen henki – objektiivinen henki – absoluuttinen henki • järjen viekkaus • Ihmisen tunnettava hengen tarkoitus, muutoin kaaosta ja kärsimystä • herra ↔ renki

Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta • Perhe: eettisyyden kehityksen luonnollinen vaihe. Perustuu rakkauteen ja epäitsekkyyteen. Ihminen kasvaa sosiaalisuuteen ja hänestä tulee kelvollinen kansalainen • Kansalaisyhteiskunta: koossapitävä voima taloudelliset ja juridiset siteet. Ei ole tasa-arvoinen; tarpeiden tyydyttäminen kilpailun kautta. Kolme säätyä: – talonpoikaissääty: maata omistava ja viljelevä sääty – kauppiassääty: jalostaa ja hoitaa tavaran jakelun; riippuvainen omasta työpanoksesta – virkamiessääty (yleinen sääty): valtiota ylläpitävä sääty Vähäosaisista pidetään huolta, jotta ei synny köyhälistöä. Järjestystä valvovat poliisi ja oikeuslaitos. • Valtio: eettisen kehityksen korkein aste. Ei perustu ihmisten tekemään sopimukseen. Sen keskeiset instituutiot ovat perinnöllinen monarkia, säätyvaltiopäivät ja hallintokoneisto. Valtiossa vallitsee täydellinen vapaus, mutta ei tasa-arvo.

liberalismi

liberalismin peruspiirteet • • • pyrki edistämään ihmisen vapautta vastusti talouden keinotekoisia rajoituksia (merkantilismi) vastusti mielivaltaista sortoa ja hallintoa sekä maaorjuutta tavoitteena rajoittaa perustuslailla hallitusvallan mielivaltaista käyttöä ja toteuttaa demokratia tasa-arvoisuus lakien edessä lainsäädäntö avoimeksi, hyväksyttäväksi ja ennustettavaksi vapaaehtoisuuden maksimointi yksilön vapauden rajoittaminen minimiin suhtautuminen vallankumouksiin periaatteessa myönteinen – 1600 - ja 1700 -lukujen vallankumouksissa toteutettiin liberaaleja periaatteita – vallankumouksiin sisältyvä pakko ongelmallinen

liberalismin eri suuntauksia • Manchesterin liberalismi: taloudellinen liberalismi, joka pyrkii purkamaan kaikki kaupan rajoitukset, laissez-faire; poliittisena aatteena pyrkimys yhteiskunnan sääntelyn minimoimiseen • sosiaaliliberalismi: sosiaalinen kontrolli yksilön vapauden kustannuksella on tiettyyn rajaan asti hyväksyttävissä • sosiaalidarwinismi: ihmisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttavat eräänlaiset luonnonvalinnan lait

Alexis de Tocqueville (1805 -1859) • aristokraattinen liberaali • mukana politiikassa 1830– 1840 luvuilla; hetken ulkoministerinä • 1831 -1832 Yhdysvalloissa • De la démocratie en Amérique (1835, 1840) • useita muita matkakirjoja

demokratia • erotti toisistaan tasa-arvon ja vapauden; tasa-arvo ei merkitse vapautta • tasa-arvopyrkimyksissä vaara demokratialle ja vapaudelle – ihmiset uhraavat vapautensa saadakseen pitää tasa-arvonsa ja aineellisen hyvinvointinsa (enemmistön despotia) – äärimmäinen individualismi: halu hoitaa vain omat asiat – ajattelua leimaa keskinkertaisuus ja epäitsenäisyys, julkinen keskustelu ei tosiasiallisesti ole vapaata – enemmistön tyrannian johdosta vähemmistöjen mielipiteet eivät pääse esille – ihmisten tuli toimia yhteisessä rintamassa vapaaehtoisten yhdistysten kautta • Yhdysvallat onnistunut esimerkki demokratian toteuttamisesta – kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet – patriotismi ja yritteliäisyys

Jeremy Bentham (1748– 1832) • 1824 Westminster Review • moraalifilosofinen utilitarismi: tekoja arvioidaan pelkästään sen mukaan, paljonko ne tuottavat mielihyvää tai mielipahaa • mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman monille • sovelsi utilitaristista ajatusta lainsäädäntöön: rangaistuksissa tuli välttää liiallisen mielipahan tuottaminen • James Mill (1773– 1863) – yhdessä Benthamin kanssa kasvatti poikansa John Stuart Millin sivistysihanteidensa mukaisesti

John Stuart Mill (1806 -1873) • Itä-Intian kauppakomppanian virkamies • 1860 -luvuvlla parlamentin jäsen • ahkera kirjoittaja: poliittiset vapaudet ja oikeudet; edustuksellinen hallintomalli, naisten oikeudet • filosofia: empiristi ja utilitaristi • Principles of Political Economy (1848) • On Liberty (1859) • Considerations on Representative Government (1861)

utilitarismi • tekojen ja instituutioiden tulee luoda mielihyvää – onnellisuus = ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia ja saavat toiveensa toteutumaan – keskeistä subjektiivinen arvio tilanteesta • toiminnat tulee arvioida tuotetun mielihyvän määrällä – James Mill ja Jeremy Bentham: arviointi matemaattista – J. S. Mill: on otettava huomioon mielihyvän laatu ja sallittava joskus intuitiivinen tekojen arviointi

ihmisen tekojen rajoittamisen periaatteet • • • vahinkoperiaate = rajoitukset ja pakkokeinot ovat oikeutettuja silloin, kun yksilö ilman niiden olemassaoloa vahingoittaisi muita yksilöitä antipaternalismin periaate = rajoitukset ja pakkokeinot eivät ole oikeutettuja silloin, kun yksilö vahingoittaa toiminnallaan vain itseään antimoralismin periaate = yksilön moraalittomuus toisten silmissä ei sinänsä oikeuta rajoituksia eikä pakkoa häntä vastaan antiprudentialismin periaate = yksilön irrationaalisuus ei ole riittävä peruste hänen toimiensa rajoittamiselle pakkokeinoin näitä periaatteita ei voi soveltaa lapsiin, mielisairaisiin, järkyttyneisiin eikä barbaareihin

yhteiskunta • yhteiskunta on yövartija, joka ehkäisee kurjistumisen • yhteiskunta ei ole staattinen eikä ikuinen • hallitusmuoto riippuu yhteiskunnan kehitysasteesta, samoin kuin ihmisen vapausaste • edustuksellinen parlamentarismi paras vaihtoehto kehittyneille yhteiskunnille • äänioikeus varallisuuden mukaan

naisten asema • The Subjection of Women (1869), yhdessä Harriet Taylorin kanssa • sukupuoliselle syrjinnälle ei ole järkeviä perusteita • naisille tulee suoda samat oikeudet ja vapaudet kuin miehille • naisten vapaus lisää yhteiskunnan moraalista ja taloudellista tasoa • avioliittolakia on muutettava • naisille äänioikeus • naisille vapaa pääsy julkisiin virkoihin ja kaikkiin ammatteihin

Herbert Spencer (1820 -1903) itseoppinut ajattelija, rautatieinsinööri laissez-faire liberalismin kannattaja sosiaalidarwinisti pyrki luomaan yhtenäisen kokonaisjärjestelmän, synteettisen filosofian • First Principles (1862) • •

sosiaalinen organismi • ihmiskunnan historia noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin biologisten lajien historia • yhteiskunta = sosiaalinen organismi • individualismi ilmenee sosiaalisen organismin korkeimmilla tasoilla • yhteiskunnassa vallitsevat samat kehityslait kuin biologisessa organismissa • eriytyminen ja yhdistyminen: – peruslahkot: työtätekevät ja hallinnoivat – yhdistyminen heimoiksi, kansoiksi jne.

luonnonvalinta • sosiaalisessa organismissa tapahtuu valintaa, vain parhaat selviävät (survival of the fittest) • Thomas Malthusin (1766 -1834) väestöteoria – väestökasvu on aina suurempi kuin ravinnon tuotannon kasvu → köyhyyttä ei voi poistaa tuotantoa lisäämällä • vain parhaat selviävät → yhteiskunta kehittyy paremmaksi ja vahvemmaksi • ei ole järkevää keinotekoisesti ylläpitää epäonnistuneita yksilöitä • tämä valinta tulee muuttamaan ihmislajia, jolloin kaikki rodut ja kansat eivät pysy kehityksessä mukana, vaan joutuvat syrjään

käytännön sosiaaliliberalismi • puhdas liberalismi liian individualistista ja kylmää • yhteiskunnan puututtava sosiaalisiin ongelmiin – verovaroin ylläpidetty sosiaaliturva – markkinahäiriöiden hillintä • Leonard Hobhouse (1864 -1929) – yhteiskunnan oltava aktiivinen hyvinvoinnin luomisessa – vapaus ei ole itseisarvo vaan väline • 1900 -luvun liberaalipuolueet perustuivat käytännön sosiaaliliberalismiin

sosialismi

• Sosialismi = erilaisten ajatussuuntien yhteisnimitys, joissa omaisuus ja tulonjako halutaan pitää yhteiskunnallisen säätelyn alaisena yksilöiden tai markkinavoimien sijaan. • Kommunismi = tavoittelee luokatonta, tasa-arvoista ja tuotantovälineiden, kuten tehtaiden ja maatilojen, yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä olisi todellinen vapaus toteuttaa taipumuksiaan ja saada tarpeensa tyydytetyksi.

Utopistisosialistit • tavoitteena konkreettiset parannukset yhteiskunnassa • nimitys Marxin ja Engelsin lanseeraama • pyrkimys ihanneyhteisön muodostamiseen kapitalismin sisällä • keinot nykyisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisia • ei-vallankumouksellisia

Claude-Henri Saint-Simon (1760 -1825) • vanhaa aatelia, eräänlainen seikkailija • Du système industrial (1821 -22) • aatelisto ja papisto mennyttä aikaa • 3 -kamarinen parlamentti – insinöörit, kirjailijat, taiteilijat, käsityöläiset – tieteenharjoittajat – lainsäädännöllinen • yhteiskunnan perusta teollisuus • keskeistä työn organisointi

Robert Owen (1771 -1858) • englantilainen tehtailija • ihmiset organisoidaan kyläyhteisöittäin • yhteisöt omavaraisia; kaikille yhteinen peruskoulutus, terveydenhoito ja työsuojelu • toteutti ajatuksiaan New Lanarkissa • New Harmony, Indiana

Charles Fourier (1772 -1837) • falangi: 1620 ihmisen muodostama omavarainen yhteisö • falansteri: suuri rakennus, jossa kokonainen falangi asui • falangit muodostivat laajemman federaation • jäsenille taattiin elanto • ylijäämä jaettiin annetun työpanoksen mukaan • falangin jäsenet käsityöläisiä, maanviljelijöitä ja oppineita • jokainen sai tehdä sitä työtä mitä halusi • Pohjois-Amerikkaan perustettiin 1841 -1859 28 falansteria (Albert Brisbane)

Étienne Cabet (1788 -1856) • Voyage en Icarie • puolifiktiivinen kuvaus kommunistisesta yhteisöstä • sovelsi Owenin ajatuksia • perusperiaatteena oli täydellinen tasaarvo, yhteisomistus ja mahdollisimman demokraattinen päätöksenteko • 1847 yhteisö Texasiin, epäonnistui • 1848 Illinoisiin Icaria, vaikeuksista huolimatta säilyi vuoteen 1901 asti

Marx ja Engels Karl Marx (1818 -1883) • • • saksalaista alkuperää 1841 väitteli tohtoriksi filosofiassa Rheinische Zeitung: kiistakirjoituksia oikeistohegeliläisyyttä ja uskontoa vastaan → 1842 maanpakoon Ranskaan 1848 Kommunistisen puolueen manifesti 1867 Pääoma, 1. osa Friedrich Engels (1820 -1895) • • • Marxin työtoveri 1844 lähtien johti sukunsa tehdasta Englannissa toimitti Pääoman 2. ja 3. osan Marxin kuoleman jälkeen Anti-Düring Luonnon dialektiikka Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä

Marxilaisuuden lähteet • klassinen saksalainen filosofia, erityisesti Hegel (historian kehityslait) • brittiläinen klassinen kansantaloustiede, erityisesti Adam Smith, Robert Malthus ja David Ricardo (kapitalistisen talousjärjestelmän analyysi, esimerkiksi arvoteoria) • varhainen utopistisosialismi ja työväestön kapinaliikkeet (yksityisomistuksen ongelmat, työläiset muutosvoimana)

Materialistinen historiankäsitys • yhteiskuntakehityksessä materiaaliset syyt ovat primäärisiä • tuotantovoimat = työ, työvälineet, raaka-aineet, tuotantotekniikka jne. • tuotantosuhteet: kuka omistaa, ketä varten työskennellään, mitä työstä maksetaan jne. • tuotantotapa = tuotantovoimat + tuotantosuhteet • tuotantovoimien kehitys edellyttää tiettyjä tuotantosuhteita • näiden välinen ristiriita johtaa yhteiskuntajärjestelmän muutokseen • tuotantotapa määrittää yhteiskuntajärjestelmän • lisäarvo = tuotantokustannukset ylittävä työn arvo

Yhteiskunnan kehitys kommunismi tuotantovoimat kapitalismi tuotantosuhteet feodalismi orjanomistusjärjestelmä alkuperäinen yhteiskunta

yhteiskunnan rakenne päällysrakenne hallintojärjestelmä, kulttuuri, koulutus, kirkko, oikeuslaitos, jne. perusta tuotantotapa (tuotantovoimat, tuotantosuhteet)

Anarkismi (αν = ilman; αρχειν = hallita) • Mikhail Bakunin (1814 -1876) – aatelinen – organisoi useita kapinoita Venäjällä – 1849 Siperiaan, 1861 pakeni • Pjotr Kropotkin (1842 -1912) – – aatelinen maantieteilijä 1873 vangittiin propagandistina, 1876 pakeni lukuisia teoksia anarkismista

Anarkismin peruspiirteet • αν = ilman; αρχειν = hallita • vastenmielisyys kaikkea ylivaltaa kohtaan; kaikenlainen alistaminen ja hierarkia tulee poistaa • yksilöllä täytyy olla täydellinen vapaus osallista tai olla osallistumasta yhteiskunnan toimintaan (assosiaatio) • paikallinen itsehallinto = kommuunit • kaikilla samat oikeudet ja mahdollisuudet • kilpailu on luonnoton asia • sodat ja epäoikeudenmukaisuudet johtuvat hallitsevan luokan toimista

anarkistisia suuntauksia • • • sosiaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Kollektiivit ovat yhteiskunnan perusta. individuaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Yksilöt ovat yhteiskunnan perusta. agorismi = pyritään maanalaisilla markkinoilla hajottamaan talouselämän ja valtion rakenteet ja korvaamaan ne vapaaehtoisuuteen perustuvilla organisaatioilla. anarkafeminismi = normaalien valtarakenteiden lisäksi vastustetaan patriarkaattia. kristillinen anarkismi = ainoa hyväksyttävä auktoriteetti on Jumala. Siten myöskään ei hyväksytä kirkkoa. – anarkomormonit • vihreä anarkismi = tavoitteena ekologisesti kestävä yhteiskunta. On jakaantunut kahteen suuntaukseen: – ekoanarkismi = teknologiaoptimistinen – anarkoprimitivismi = sivilisaatio- ja teknologiakriittinen

syndikalismi • Pierre-Joseph Proudhon (1809 -1865): ammattiyhdistyssosialismi • tuotantovälineiden haltuunotto ammattiyhdistysten avulla • Keinoina lakot, sabotaasit yms. • Georges Sorel (1847 -1922) • Paljon kannatusta Ranskassa, EteläEuroopassa, Amerikassa • Anarkosyndikalismi • Industrial Workers of the World (IWW)

sosiaalidemokratia ja kommunismi

• vallankumouksellisuus = vanhan yhteiskunnan rakenteet tulee hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle • revisionismi (reformismi) = sosialistiseen yhteiskuntaan voidaan päästä parlamentaarista tietä uudistusten myötä. Vanhan yhteiskunnan rakenteita ei tarvitse tuhota.

internationaalit • 1. internationaali (1864 -1876) • 2. internationaali (1889 -1939) – 2½. internationaali (1920 -1939) • • Komintern (1919 -1943) Kominform (1947 -1956) 4. internationaali (1938 -) sosialistinen internationaali (1956 -)

Eduard Bernstein (1850 -1932) • muotoili revisionistisen opin • vallankumousta ei tarvita sosialismin saavuttamiseksi • pääomien keskittymistä ei ollut tapahtunut Marxin esittämällä tavalla • keskiluokka ei ollut hävinnyt • työläisten taloudellinen asema ei ollut heikentynyt • kehitys ei ollut johtanut luokkien polarisoitumisen, vaan erilaisten luokkien eriytymisen • tilanne tuli arvioida uudestaan • tuli keskittyä työläisten olojen parantamiseen ammattiliittojen ja parlamentin kautta • yleinen äänioikeus lähiajan poliittiseksi tavoitteeksi – yhteistyö liberaalien kanssa

Vladimir Iljits Lenin (1870 -1924) • • • Lokakuun vallankumouksen teoreettinen johtaja 1906 kommunistisen puolueen puheenjohtaja 1919 kommunistinen internationaali = Komintern kehitti Marxin teorioita eteenpäin konkretisoi ja päivitti vallitsevaan tilanteeseen kritisoi voimakkaasti revisionisteja – 1800 -luvun lopun parantuneet olot näköharhaa – revisionistit tehneet liian hätiköityjä johtopäätöksiä

imperialismiteoria • kapitalismin korkein aste on imperialismi • maailma jakaantuu korkeasti teollistuneisiin maihin ja raakaaineen tuottajamaihin • koko maailma vedetään kapitalismin tilaan ja yhä useampi ihminen joutuu proletariaattiin • alikehittyneet alueet varaventtiilinä ylituotannolle • imperialismi luo otolliset olosuhteet vallankumoukselle • imperialismissa valtio joutuu pääoman alaisuuteen ja valtion valtakoneisto asettautuu pääoman palvelukseen → pääomien välinen kilpailu muuttuu valtioiden väliseksi • Imperialismi, kapitalismin korkeimpana vaiheena (1916)

parlamentarismi vs. vallankumous • työläisten aseman paraneminen väliaikaista • revisionismi heikensi proletariaatin vallankumousintoa ja teki työläisistä uskollisia kapitalistiselle valtiolla • syntyy työläisaristokratia, joka tuntee sympatiaa porvareita kohtaan ja vieraantuu proletariaatista • se alkaa vaatia itselleen proletariaatin johtopaikkoja • länsimainen demokratia = porvarillinen demokratia • vain proletariaatin diktatuuri voi kumota kapitalismin

vallankumous • yhteiskuntamuodon muutos tapahtuu vallankumouksen kautta • vallankumouksessa tuhotaan vanhat taloudelliset valtarakenteet • ilman taloudellisten rakenteiden muutosta kyse ei ole vallankumouksesta • vastavallankumous = vanhat rakenteet palautetaan • vallankumous edellyttää oikeaa historiallista tilannetta – tuotantovoimien ja tuotantotavan välinen ristiriita – kansan luokkatietoisuus • kansa tärkein historian luoja, ”historian reaalinen subjekti” • yksilön rooli usein merkityksellinen, mutta ei ensisijainen • työväenliikkeellä tulee olla johtaja: henkilöpalvonnan vaara

puolueteoria • Vallankumouksen johdossa tulee olla kommunistinen puolue • Puolue on vallankumouksen etujoukko, jonka jäsenet ovat kaadereita • Puolueeseen pääsevät vain parhaat • Puolue määrittää vallankumouksen ja sosialistisen yhteiskunnan suunnan

demokraattinen sentralismi • valta neuvostoille! • neuvostot ovat perustason päättäviä soluja tehtaissa ja armeijassa • neuvostoissa ilmeni kansan ja puolueen yhteys • puoluejohto on vastuussa puolueelle ja valtiovallan haltija on vastuussa kansalle • kaikki tärkeät päätökset alistetaan kansan pohdittavaksi

maolaisuus • Kiinan kommunistinen puolue 1921 • Kommunistien johtajaksi 1920 -luvun lopulla Mao Zedong (1893– 1976) • Vallankumouksen perusta maaseudulla • Tuli luoda oma armeija ja punainen tukialue • Taistelu hallitsevaa guomindang-puoluetta vastaan • Pitkä marssi 1934– 36 Jingxista Shaanxihin

• 1937 Japani hyökkäsi Kiinaan – kommunistit guomindangin rinnalla taisteluun japanilaisia vastaan • 1949 Kiinan kansantasavalta; guomindang Formosaan • Suuri harppaus 1958– 1960 – – päätöksenteko ruohonjuuritasolle kollektiivitilat yhdistettiin kansankommuuneiksi kaupungit jaettiin kommuuneihin epäonnistui → palattiin takaisin • Kulttuurivallankumous 1966– 1976 – johtajia tuli arvostella – väestöryhmien väliset erot tuli häivyttää – johti sekasortoon; puna-armeija toimi kritiikin kärkenä; aseellisia yhteenottoja armeijan ja valtion viranomaisten välillä – Maon kuolema lopetti kulttuurivallankumouksen

Sosialistinen realismi • otettiin käyttöön 1934 Neuvostoliiton kirjailijaliiton on konferenssissa • esikuvana Maxim Gorki: Äiti (1907) • taiteen tehtävä palvella sosialismia • kansantajusta ja puoluekantaista • työläisten elämän esittäminen ihailtavassa muodossa • taidetta tuli kontrolloida yhteiskunnallisesti • taiteen tuli olla: realistista, optimistista, kansanomaista, perinteikästä, tyypillistä, historiallista, sankarillista. • kuvaamataiteessa lisäksi: monumentaalista, pateettista, arkkitehtonista, veistoksellista

mallioopperat • uudet vallankumoukselliset sisällöt ja ilmaisumuodot vanhojen pohjalle • mallioopperat (8 kpl) – Jiang Qing – Punainen naisjoukko-osasto, Valkotukkainen tyttö – perinteinen ooppera ja baletti yhdistettiin vallankumouksellisiin teemoihin – mallia myös amerikkalaisista musikaaleista

Maolaisuuden tunnusmerkit 1. 2. 3. 4. Vallankumouksen tulee alkaa maaseudulta Jatkuva luokkataistelu Kollektivismi ja anti-intellektualismi Imperialismin kaudella vallankumous syntyy kehitysmaissa

Maolaisuus kolmannessa maailmassa kolme suuntausta: 1. liittoutumattomat: positiivinen suhtautuminen Kiinaan uuteen suuntaan 2. kriittiset: Kiinan uusi johto pettureita Revolutionary Internationalist Movement (RIM) Loistava polku, Bangladeshin ja Nepalin maolaiset 3. Albanian ympärille ryhmittyneet Latinalaisen Amerikan maiden kommunistisia puolueita

kansan sota • esikuvana kommunistien taktiikka Kiinan sisällissodasta • avoimien taisteluiden välttäminen – taistelut valitaan huolella, kun voitto on realistista – pienet taisteluyksiköt (10 -20 sotilasta) • tukialueiden muodostaminen – huollon turvaaminen – oikeudenmukaisen järjestelmän luominen alueelle • maaseudun haltuunotto ja kaupunkien motittaminen • terrori

Loistava polku Sendero Luminoso Perun kommunistinen puolue aloitti aseellisen toiminnan 1980 1992 Abimael Guzman vangittiin → toiminta väheni perustettu 1960 -luvun lopulla esikuvana Maon ajatukset ja Kiinan kokemukset sabotaasit, viranomaisten salamurhat, joukkomurhat → voimakasta vastustusta, suosio laski, kostotoimenpiteitä • 2000 -luvulla kidnappaukset, iskut sotilaita ja poliiseja vastaan, huumekauppa • •

Juche • • • Pohjois-Korean virallinen poliittinen ideologia luoja Kim Il-Sung (1912 -1994) Kim Jong-Il (1942 -2011) Kim Jong-Un (1983/84 -) Juchen perusperiaatteet: – – – • riippumattomuus politiikassa omavaraisuus taloudessa itsepuolustus kansallisessa puolustuksessa on sovellettava luovaa menetelmää pääpaino on pantava ideologiaan Songun-politiikka (armeija ensin)

fasismi ja kansallissosialismi

fasismin edellytykset 1. sosiaalinen liikkuvuus, jossa jotkut ryhmät tuntevat olevansa häviäjiä 2. agraaritalous, joka ei ole integroitunut kansantalouteen 3. taloudellinen kriisi, joka kohdistuu keskiluokkaan 4. syvälliset muutokset kulttuurisissa arvoissa 5. jyrkkä sukupolvien välinen kuilu 6. hapuilevasta liberaalista politiikasta johtuva poliittinen kriisi 7. hajanainen työväenluokka 8. nöyryyttävä häviö sodassa

Benito Mussolini (1883 -1945) • syntyään Romagnasta; isä seppä ja ravintoloitsija, perhe sosialistinen • 1904 Sveitsissä liittyi syndikalistiseen ryhmittymään (syndikalismi = sosialismin suuntaus, joka korostaa ammattiyhdistysten merkitystä, valta parlamentilta ammattiliitoille; korporatiivinen hallinto) ryhmittymä kehitteli korporatiivista hallintomallia Italialle 1912 Mussolini toimittajaksi Avanti!-lehteen korosti nationalismin merkitystä sosialismille kannatti Italian liittymistä sotaan → erotettiin lehdestä ja puolueesta • Popolo d’Italian toimittajaksi • •

fasistipuolue • 1919 Fasci di Combattimento – – rintamamiesten järjestö, vetosi sodan tulosten aiheuttamaan pettymykseen toimintamuotona väkivalta ja terrori 1919 Avanti!-lehden tuhopoltto Mustapaidat • 1921 Partito Nazionale Fascista – 35 edustajaa parlamenttiin – 1922 700000 jäsentä • 1922 Italian kaupunkien valtaus – Mussolinin ja Victor Emmanuel II: n välinen sopimus: kuningasvalta säilyi ja Mussolinista pääministeriksi • 1925 Mussolini diktaattoriksi • 1926 parlamentti lakkautettiin

fasistien eri suuntaukset 1. tiukan linjan fasistit (intransigentit) – suhtautui negatiivisesti sosialismiin, liberalismiin, kirkkoon, monarkiaan – kansalaisoikeuksien rajoittaminen, sensuuri, kotimaisten vastustajien karkotukset, kuolemantuomio – fasistista kontrollia yhteiskuntaan 2. syndikalistit – Edmondo Rossoni – nationalismi, tuotannon lisääminen – syndikalistinen hallinto 3. nationalistit Edmondo Rossoni 1884 -1965 – Alfredo Rocco – imperialistinen politiikka – yhteiskunnan uudistaminen autoritaariseksi 4. intellektuellit (Critica Fascista) – fasistisen eliitin luominen – ei voimaa vaan järkeä Alfredo Rocco 1875 -1935

fasistinen Italia • parlamentti lakkautettiin • poliittiset vastustajat eliminoitiin tai karkotettiin maaseudulle • parlamentin tilalle fasistinen neuvosto – jäsenet fasistipuolueesta, ammattiyhdistyksistä ja työnantajajärjestöistä • maa jaettiin tuotantoalojen mukaisesti sektoreihin • syndikalistinen hallintomalli • Mussolinista diktaattori

fasismin oppi • Giovanni Gentile (1875 -1944) • Uomo Fascista • yhteiskuntakäsitys anti-individualistinen – yksilöllä ei ole merkitystä valtion ulkopuolella – yksilön tuli uhrautua valtion hyväksi • ihanteena karu ja vakava elämä, jonka kruunasi sota • vastusti demokratiaa – demokratia häivytti erilaisuudet – demokraattinen valta ei ole todellista, valta on näkymätöntä – tuotantovoimat ja tuotantovälineet tuli asettaa valtion kontrolliin

Adolf Hitler (1889 -1945) • kotoisin Itävallasta • 1919 Deutsche Arbeiterpartei • 1920 Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei (NSDAP) • 1921 Der Führer • Sturm-Abteilungen (SA), Ernst Röhm (1887 -1934), ruskeapaidat • 1934 pitkien puukkojen yö • 1923 kaappausyritys Münchenissä → vankilaan • Mein Kampf

Kansallissosialismin synty • syntyi Saksassa 1800 -luvun lopussa vastareaktiona vallankumoukselliselle sosialismille • sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannatus laajaa • vanhan maataomistavan aatelin vastenmielisyys nousevaa teollisuuskapitalismia kohtaan • tuottava pääoma (kotimainen) ja riistävä pääoma (kansainvälinen, juutalainen) • nationalismi: työväestön tuli toimia isänmaan / oman kansan hyväksi • 1896 National-Sozialen Verein

rasismi • ideologia perustuu rotuun; yksilö ja yhteiskuntaryhmä alisteinen valtiolle, valtio alisteinen rodulle • ihmisen historiallinen kehitys on samalla biologinen kehitys: olemassaolon taistelu, luonnon valinta – vahvemman tulee hallita – olemassaolon taistelu rotujen välistä • opillinen perusta 1800 -luvun rotuopeissa ja niiden populaariversioissa, jotka vapaasti muokattuja koskemaan arjalaisten ja juutalaisten välisiä eroja • juutalaisten salaliitto • rodunjalostus

Ahnenerbe • Perustettiin 1935: Heinrich Himmler • Tutkimuslaitos arjalaisen muinaisen alkuperän ja elämän tapan selvittämiseksi • Tutkimusretkiä ympäri maailmaa: Bohuslän, Karjala, Kreikka, Tiibet … • maataloussiirtokuntia

rasismi • kohteena erityisesti juutalaiset – juutalaiset olivat kaiken pahan syy • rotujen jako: – kulttuuria tuottava rotu: arjalaiset – kulttuuria tukevat rodut – kulttuuria tuhoava rotu: juutalaiset • arjalaiset eivät ole identtinen saksalaisten kanssa, mutta germaaneissa säilynyt eniten arjalaista alkuelementtiä

taidekäsitys • esikuvina: – antiikin kreikkalainen ja roomalainen taide: ei ollut juutalaisuuden saastuttamaa – realismi: Hitlerin harjoittama taidesuunta; kansa ymmärsi • rappiotaide (entartete Kunst) tuhottava – museot, galleriat, kirjastot ja yksityiskodit puhdistettava – takavarikoidut teokset myytiin ulkomaille – taiteilijoita kiellettiin tekemästä rappiotaidetta → taiteilijat pakenivat ulkomaille tai joutuivat keskitysleirille (Theresienstadt) • monumentaalisuus • alastomuusihanne

germaaninen demokratia • suurimmat viholliset ovat marxilaiset ja suurpääoma. Molempien vikana kansainvälisyys • Sääty-yhteiskunta, jossa eri ammattiryhmät muodostavat säädyt • parlamentaarinen demokratia on tie kohti kommunismia • juutalaisten salaliitto maailman valloittamiseksi • yleinen äänioikeus on hylättävä • tilalle germaaninen demokratia – kansan valitsema johtaja tekee kaikki päätökset – vastuussa kansalle – periaatteessa kansa voi kukistaa johtajan – vääryyteen alistuva kansa ei ole kelvollinen olemaan olemassa • ulkopolitiikassa keskeistä elintilan hankkiminen arjalaisille

uusliberalismi ja uuskonservatismi

ideologioiden kuolema 1. taloudellinen kasvu poistaa poliittiset vastakkainasettelut 2. demokraattinen järjestelmä kuolettaa ideologiat; muodostuu yli-ideologia 3. kauhun tasapaino lieventää ideologiat 4. yhteiskuntatieteiden kehitys ratkaisee yhteiskunnalliset ongelmat, eivätkä ne enää aiheuta ideologisia ristiriitoja

liberalismin ja konservatismin kehitys • liberalismi – negatiivinen vapauden määritys – Thomas Hill Green: onko vapaus aina hyväksi? • tietynlainen yhteiskunnallinen sääntely hyvästä • konservatismi – tukeutui valtioon – valtio järjestyksen ylläpitäjä uudistuspyrkimyksiä vastaan – muutokset ↔ arvot – sosiaalikonservatismi: valtion on huolehdittava siitä, ettei synny suoranaista kurjuutta – protektionismi

Keynesin talouspolitiikka • John Maynard Keynes (1883 -1948) – General Theory (1936) – englantilainen taloustieteilijä • kahdenlaista rahaa: tuottavaa ja ei-tuottavaa • taloudellisessa kriisissä valtion lisättävä tuottavaa pääomaa → eletään yli varojen • säästettävä noususuhdanteen aikaan • yhteiskunnan ylläpidettävä peruspalveluja: hyvinvointivaltio – sosiaalisesti ankkuroitunut liberalismi • vallitseva talouspoliittinen suunta 1960 -luvun lopulle asti

uusliberalismi • alettiin soveltaa 1970 -luvun alussa • taloudellinen ihminen (homo aeconomicus) – perinteinen liberalismi: jokainen normaalisti kehittynyt aikuinen, jota ulkoiset lait, säädökset tai ennakkoluulot eivät pakota eivätkä ehkäise on pätevä kaikissa tilanteissa päättämään, mikä on parasta itselleen – uusliberalismi lisäsi tähän: ihmisen kaikki päätökset perustuvat rationaaliseen laskelmaan

uusliberalismi • Friedrich von Hayek (1899 -1992) • Milton Friedman (1911 -2006) – vastusti keynesiläistä talouspolitiikkaa – kannatti perinteistä liberalismia – taloudellisessa kriisissä kaikkien tulee säästää – monetaristi: rahan määrä ratkaisee taloudellisen kriisin ja korkeasuhdanteen kulun – ei ole kahden laista rahaa • vahva yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat, vapaakauppa • valtion tehtävä on luoda ja vaalia sellaista järjestelmää, joka takaa uusliberaalit taloudelliset oikeudet ja vapaudet • valtion ei tule puuttua markkinoiden toimintaan • yhteiskunnallisen sosiaalituen purkaminen

uusliberalismi • valtion on suosittava vahvaa yksityisomistuksen suojaa, laillisuusperiaatetta ja vapaiden markkinoiden instituutioita • liiketoiminnan ja suuryritysten vapaus • yksityisyritteliäisyys ja yrittäjähenkisyys tuottavat innovaatioita ja vaurautta • tavoitteena jatkuva taloudellinen kasvu, joka koituu kaikkien hyväksi • keskeinen tavoite omaisuuden yksityistäminen • kilpailun edistäminen yhteiskunnan asettamia rajoitteita poistamalla • epäluulo demokraattista päätöksentekoa kohtaan

uusliberalismi • uusliberalistista politiikkaa harjoitettu Chilessä 1973 vallankaappauksen jälkeen Isossa Britanniassa (Margaret Thatcher) ja Yhdysvalloissa (Ronald Reagan ja muut republikaanit) – valtiollisten ja kunnallisten menojen leikkaaminen – yhteiskunnallisten palvelujen yksityistäminen – tietyt yhteiskunnan elimet hyväksyttäviä: armeija, poliisi, tuomioistuimet

anarkokapitalismi • kapitalistiset instituutiot välttämättömiä yksilön vapauden edellytyksinä • vapauden mahdollistavat instituutiot: yksityisyrittäjyys, yksityisomistus, vapaaehtoisuus, vapaat markkinat • ihmisen toimintaa ohjaavat luonnonoikeudelliset periaatteet • ultra-anarkistit – täysin kielteinen asenne valtiota kohtaan – kaikki yhteiskunnassa järjestettävä yksityisesti – ihmistä ei saa pakottaa mihinkään – David Friedman (1945 -) • minimalistit – jonkinasteista valtiota tarvitaan takaamaan yksilön vapaus – Robert Nozick (1938 -2002)

uuskonservatismi amerikkalainen ilmiö, republikaanien ideologia Irving Kristol (1920 -2009) samat taloudelliset periaatteet kuin uusliberaaleilla valtio uuskonservatiivisten uudistusten toimeenpanija verojen leikkaaminen, jolla stimuloidaan taloudellista kasvua • taloudellinen kasvu ensisijainen suhteessa demokratiaan • sosiaaliset palvelut eivät kuulu valtion tehtäviin • • •

myytit • ihmiset tarvitsevat myyttejä: uskonto, kansakunta • uskonto keskeinen osa uuskonservatiivien ajatusmaailmaa – voimakas kristinuskoon pohjautuva moralismi (kouluopetus, kirkon ja valtion suhde, moraalittomuuden vastustus) • myytti suuresta ja voimakkaasta isänmaasta – motivoidaan suuren sotavoiman tarve – uuskonservatiivisen ulkopolitiikan keskeiset teemat (Kristol): • patriotismi on luonnollinen ja terve asenne • maailman hallituksen vastustaminen • valtiomiehen tulee kyetä erottamaan ystävät vihollisista

kansallinen intressi • • • ei mikään maantieteellinen termi pienellä kansalla kansallisen intressin rajat valtion rajat → puolustuksellinen ulkopolitiikka isolla kansakunnalla isot intressit → ulkopolitiikka aktiivista ideologisen valtion intressit ideologisia – Yhdysvalloilla länsimaisen demokratian ideologia → puolustaa sitä kaikkialla mailmassa

luentokertaus • ma 13. 5. klo 16 -18 HU 106 • luennot + oheiskirjallisuus – Machiavelli: Ruhtinas – Lenin: Valtio ja vallankumous • kolme esseekysymystä – yksi pakollinen – edellyttää oheiskirjallisuutta – kahdesta muusta valitaan toinen