Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 1 4 8 4

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 1. 4. 8. 4. 9. 4. 15. 4. 16. 4. 29. 4. konservatismi (PR 101) liberalismi (PR 101) sosialismi (HU 106) sosiaalidemokratia ja kommunismi (PR 101) fasismi ja kansallissosialismi (HU 106) uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU 106) oheislukemisto: V. I. Lenin, Valtio ja vallankumous (http: //www. wuorikoski. fi/valtio%20 ja%20 vallankumous. pdf) tentti: ti 6. 5. klo 14 -16 (IT 115)

konservatismi

teollinen vallankumous • alkoi Englannista 1700 -luvun puolivälissä; edellytyksinä innovaatioille suotuisa ilmapiiri, riittävästi raaka-aineita, pääomaa, työvoimaa ja ostovoimaa sekä kaupan vapautuminen • Manner-Eurooppa seurasi perässä 1800 -luvun alussa • kehitys kohdistui puuvillateollisuuteen ja metalliteollisuuteen • ensimmäinen teollinen vallankumous: teollisen tuotantoprosessin synty • toinen teollinen vallankumous (1800 -luvun puoliväli): rautatiet, sähköistäminen, massatuotanto • synnytti suureet sosiaaliset ongelmat

proletariaatin synty • työläiset tehtaissa – – – palkka tehdystä työturvallisuus olematonta ei mitään oikeusturvaa sosiaalinen turvaverkko puuttui lapsityövoima • työläisten asuinalueet – kurjat olosuhteet, tyytymättömyys → alkeellista organisoitumista työolojen parantamisen puolesta – rikollisuus, prostituutio yms.

Vallankumouksellinen liikehdintä • 1789 Ranskan suuri vallankumous • 1821 -1829 Kreikan vapaussota • 1830 heinäkuun vallankumous • 1830 -1831 Puolan kapina • 1848 -1849 helmikuun vallankumous, kuohuntaa ympäri Eurooppaa • 1871 Pariisin kommuuni

1800 -luvun aatteet • perustuivat edellisten vuosisatojen aatteille – konservatismi reaktiona valistusajattelulle – liberalismi jatkoi Smithin ja Locken traditiota – sosialismilla edeltäjinä utopistisosialistit ja erilaiset kapinaliikkeet • kehittyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa – konservatismin valtio ↔ liberalismin individualismi – sosialismin luokkataisteluteoria ↔ konservatismin luokkien välinen harmonia • liberalismi Englannista, konservatismi Saksasta, sosialismi Saksasta ja Ranskasta • suhde Ranskan suureen vallankumoukseen – konservatismi: kauhukuva menneisyyden unohtamisesta – liberalismi: vallankumous seurausta absolutismista – sosialismi: vallankumous esikuva tuleville vallankumouksille

konservatismi • vastareaktio valistukselle ja vallankumoukselle • ei yhtenäinen aate, teoriasta puhumattakaan • sosiaalinen perusta niissä luokissa jotka olivat menettäneet eniten vallankumouksessa (aateli, papisto, käsityöläiset, talonpojat) • yksinkertaisimmillaan traditionalismia, kaipuuta vanhaan (haaveiden kohteena ancien régime tai keskiaika) • yhteiskuntakehityksen tulee olla vähittäistä • yhteiskunnan tulee muodostaa harmoninen, orgaaninen kokonaisuus • valtion tehtävä on aktiivisesti sovittaa yhteiskunnallisia ristiriitoja (sosiaalikonservatismi) • uskonto on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima • (kansallisuusaate on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima)

Edmund Burke (1729 -1797) • englantilainen poliitikko, kirjailija ja filosofi • Reflections on the Revolution in France (1790) • vallankumous ei ole keino valtion instituutioiden muutokselle • muutoksessa otettava huomioon kansakunnan traditiot • kehitys orgaanista, ei äkillisiä muutoksia

traditionalismi 1. yhteiskunnan lait ja instituutiot tulee säilyttää 2. sellaisia säädöksiä ja määräyksiä ei saa tehdä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain sisäisen luonteen kanssa • traditioiden säilyttämisen edut: – – – • luo symmetriaa ja yhdenmukaisuutta edulliset kehityslinjat säilyvät yhdistyy jatkuvuus ja uudistuminen epäpätevät ihmiset eivät saa osallistua yhteiskunnan hoitoon – määrittävinä tekijöinä: ihmisen luonto, koulutus, elämän tilanne = sosiaalinen asema ratkaisee – parhaita päättäjiä maata omistava aateli

Joseph de Maistre (1753– 1821) • diplomaatti ja kirjailija • Piemont-Sardinian hovin palveluksessa • yhteiskuntajärjestys on Jumalan säätämä; sitä ei tule muuten perustella • valistusajattelu kokonaan turmiollista • tuli palata vallankumousta edeltävään tilaan • perinnöllinen yksinvaltius, voimakas kirkko, tiukka kuri

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 -1831) • • konservatismin keskeisin ajattelija professori Berliinin yliopistossa Grundlinien der Philosophie des Rechtes (1821) kaikki kehitys on hengen kehitystä, vapautumista materiasta. Kolme astetta: – subjektiivinen henki – objektiivinen henki – absoluuttinen henki • järjen viekkaus • Ihmisen tunnettava hengen tarkoitus, muutoin kaaosta ja kärsimystä • herra ↔ renki

Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta • Perhe: eettisyyden kehityksen luonnollinen vaihe. Perustuu rakkauteen ja epäitsekkyyteen. Ihminen kasvaa sosiaalisuuteen ja hänestä tulee kelvollinen kansalainen • Kansalaisyhteiskunta: koossapitävä voima taloudelliset ja juridiset siteet. Ei ole tasa-arvoinen; tarpeiden tyydyttäminen kilpailun kautta. Kolme säätyä: – talonpoikaissääty: maata omistava ja viljelevä sääty – kauppiassääty: jalostaa ja hoitaa tavaran jakelun; riippuvainen omasta työpanoksesta – virkamiessääty (yleinen sääty): valtiota ylläpitävä sääty Vähäosaisista pidetään huolta, jotta ei synny köyhälistöä. Järjestystä valvovat poliisi ja oikeuslaitos. • Valtio: eettisen kehityksen korkein aste. Ei perustu ihmisten tekemään sopimukseen. Sen keskeiset instituutiot ovat perinnöllinen monarkia, säätyvaltiopäivät ja hallintokoneisto. Valtiossa vallitsee täydellinen vapaus, mutta ei tasa-arvo.

liberalismi

liberalismin peruspiirteet • • • pyrki edistämään ihmisen vapautta vastusti talouden keinotekoisia rajoituksia (merkantilismi) vastusti mielivaltaista sortoa ja hallintoa sekä maaorjuutta tavoitteena rajoittaa perustuslailla hallitusvallan mielivaltaista käyttöä ja toteuttaa demokratia tasa-arvoisuus lakien edessä lainsäädäntö avoimeksi, hyväksyttäväksi ja ennustettavaksi vapaaehtoisuuden maksimointi yksilön vapauden rajoittaminen minimiin suhtautuminen vallankumouksiin periaatteessa myönteinen – 1600 - ja 1700 -lukujen vallankumouksissa toteutettiin liberaaleja periaatteita – vallankumouksiin sisältyvä pakko ongelmallinen

liberalismin eri suuntauksia • Manchesterin liberalismi: taloudellinen liberalismi, joka pyrkii purkamaan kaikki kaupan rajoitukset, laissez-faire; poliittisena aatteena pyrkimys yhteiskunnan sääntelyn minimoimiseen • sosiaaliliberalismi: sosiaalinen kontrolli yksilön vapauden kustannuksella on tiettyyn rajaan asti hyväksyttävissä • sosiaalidarwinismi: ihmisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttavat eräänlaiset luonnonvalinnan lait

Alexis de Tocqueville (1805 -1859) • aristokraattinen liberaali • mukana politiikassa 1830– 1840 luvuilla; hetken ulkoministerinä • 1831 -1832 Yhdysvalloissa • De la démocratie en Amérique (1835, 1840) • useita muita matkakirjoja

demokratia • erotti toisistaan tasa-arvon ja vapauden; tasa-arvo ei merkitse vapautta • tasa-arvopyrkimyksissä vaara demokratialle ja vapaudelle – ihmiset uhraavat vapautensa saadakseen pitää tasa-arvonsa ja aineellisen hyvinvointinsa (enemmistön despotia) – äärimmäinen individualismi: halu hoitaa vain omat asiat – ajattelua leimaa keskinkertaisuus ja epäitsenäisyys, julkinen keskustelu ei tosiasiallisesti ole vapaata – enemmistön tyrannian johdosta vähemmistöjen mielipiteet eivät pääse esille – ihmisten tuli toimia yhteisessä rintamassa vapaaehtoisten yhdistysten kautta • Yhdysvallat onnistunut esimerkki demokratian toteuttamisesta – kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet – patriotismi ja yritteliäisyys

Jeremy Bentham (1748– 1832) • 1824 Westminster Review • moraalifilosofinen utilitarismi: tekoja arvioidaan pelkästään sen mukaan, paljonko ne tuottavat mielihyvää tai mielipahaa • mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman monille • sovelsi utilitaristista ajatusta lainsäädäntöön: rangaistuksissa tuli välttää liiallisen mielipahan tuottaminen • James Mill (1773– 1863) – yhdessä Benthamin kanssa kasvatti poikansa John Stuart Millin sivistysihanteidensa mukaisesti

John Stuart Mill (1806 -1873) • Itä-Intian kauppakomppanian virkamies • 1860 -luvuvlla parlamentin jäsen • ahkera kirjoittaja: poliittiset vapaudet ja oikeudet; edustuksellinen hallintomalli, naisten oikeudet • filosofia: empiristi ja utilitaristi • Principles of Political Economy (1848) • On Liberty (1859) • Considerations on Representative Government (1861)

utilitarismi • tekojen ja instituutioiden tulee luoda mielihyvää – onnellisuus = ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia ja saavat toiveensa toteutumaan – keskeistä subjektiivinen arvio tilanteesta • toiminnat tulee arvioida tuotetun mielihyvän määrällä – James Mill ja Jeremy Bentham: arviointi matemaattista – J. S. Mill: on otettava huomioon mielihyvän laatu ja sallittava joskus intuitiivinen tekojen arviointi

ihmisen tekojen rajoittamisen periaatteet • • • vahinkoperiaate = rajoitukset ja pakkokeinot ovat oikeutettuja silloin, kun yksilö ilman niiden olemassaoloa vahingoittaisi muita yksilöitä antipaternalismin periaate = rajoitukset ja pakkokeinot eivät ole oikeutettuja silloin, kun yksilö vahingoittaa toiminnallaan vain itseään antimoralismin periaate = yksilön moraalittomuus toisten silmissä ei sinänsä oikeuta rajoituksia eikä pakkoa häntä vastaan antiprudentialismin periaate = yksilön irrationaalisuus ei ole riittävä peruste hänen toimiensa rajoittamiselle pakkokeinoin näitä periaatteita ei voi soveltaa lapsiin, mielisairaisiin, järkyttyneisiin eikä barbaareihin

yhteiskunta • yhteiskunta on yövartija, joka ehkäisee kurjistumisen • yhteiskunta ei ole staattinen eikä ikuinen • hallitusmuoto riippuu yhteiskunnan kehitysasteesta, samoin kuin ihmisen vapausaste • edustuksellinen parlamentarismi paras vaihtoehto kehittyneille yhteiskunnille • äänioikeus varallisuuden mukaan

naisten asema • The Subjection of Women (1869), yhdessä Harriet Taylorin kanssa • sukupuoliselle syrjinnälle ei ole järkeviä perusteita • naisille tulee suoda samat oikeudet ja vapaudet kuin miehille • naisten vapaus lisää yhteiskunnan moraalista ja taloudellista tasoa • avioliittolakia on muutettava • naisille äänioikeus • naisille vapaa pääsy julkisiin virkoihin ja kaikkiin ammatteihin

Herbert Spencer (1820 -1903) itseoppinut ajattelija, rautatieinsinööri laissez-faire liberalismin kannattaja sosiaalidarwinisti pyrki luomaan yhtenäisen kokonaisjärjestelmän, synteettisen filosofian • First Principles (1862) • •

sosiaalinen organismi • ihmiskunnan historia noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin biologisten lajien historia • yhteiskunta = sosiaalinen organismi • individualismi ilmenee sosiaalisen organismin korkeimmilla tasoilla • yhteiskunnassa vallitsevat samat kehityslait kuin biologisessa organismissa • eriytyminen ja yhdistyminen: – peruslahkot: työtätekevät ja hallinnoivat – yhdistyminen heimoiksi, kansoiksi jne.

luonnonvalinta • sosiaalisessa organismissa tapahtuu valintaa, vain parhaat selviävät (survival of the fittest) • Thomas Malthusin (1766 -1834) väestöteoria – väestökasvu on aina suurempi kuin ravinnon tuotannon kasvu → köyhyyttä ei voi poistaa tuotantoa lisäämällä • vain parhaat selviävät → yhteiskunta kehittyy paremmaksi ja vahvemmaksi • ei ole järkevää keinotekoisesti ylläpitää epäonnistuneita yksilöitä • tämä valinta tulee muuttamaan ihmislajia, jolloin kaikki rodut ja kansat eivät pysy kehityksessä mukana, vaan joutuvat syrjään

käytännön sosiaaliliberalismi • puhdas liberalismi liian individualistista ja kylmää • yhteiskunnan puututtava sosiaalisiin ongelmiin – verovaroin ylläpidetty sosiaaliturva – markkinahäiriöiden hillintä • Leonard Hobhouse (1864 -1929) – yhteiskunnan oltava aktiivinen hyvinvoinnin luomisessa – vapaus ei ole itseisarvo vaan väline • 1900 -luvun liberaalipuolueet perustuivat käytännön sosiaaliliberalismiin

sosialismi

• Sosialismi = erilaisten ajatussuuntien yhteisnimitys, joissa omaisuus ja tulonjako halutaan pitää yhteiskunnallisen säätelyn alaisena yksilöiden tai markkinavoimien sijaan. • Kommunismi = tavoittelee luokatonta, tasa-arvoista ja tuotantovälineiden, kuten tehtaiden ja maatilojen, yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä olisi todellinen vapaus toteuttaa taipumuksiaan ja saada tarpeensa tyydytetyksi.

Utopistisosialistit • tavoitteena konkreettiset parannukset yhteiskunnassa • nimitys Marxin ja Engelsin lanseeraama • pyrkimys ihanneyhteisön muodostamiseen kapitalismin sisällä • keinot nykyisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisia • ei-vallankumouksellisia

Claude-Henri Saint-Simon (1760 -1825) • vanhaa aatelia, eräänlainen seikkailija • Du système industrial (1821 -22) • aatelisto ja papisto mennyttä aikaa • 3 -kamarinen parlamentti – insinöörit, kirjailijat, taiteilijat, käsityöläiset – tieteenharjoittajat – lainsäädännöllinen • yhteiskunnan perusta teollisuus • keskeistä työn organisointi

Robert Owen (1771 -1858) • englantilainen tehtailija • ihmiset organisoidaan kyläyhteisöittäin • yhteisöt omavaraisia; kaikille yhteinen peruskoulutus, terveydenhoito ja työsuojelu • toteutti ajatuksiaan New Lanarkissa • New Harmony, Indiana

Charles Fourier (1772 -1837) • falangi: 1620 ihmisen muodostama omavarainen yhteisö • falansteri: suuri rakennus, jossa kokonainen falangi asui • falangit muodostivat laajemman federaation • jäsenille taattiin elanto • ylijäämä jaettiin annetun työpanoksen mukaan • falangin jäsenet käsityöläisiä, maanviljelijöitä ja oppineita • jokainen sai tehdä sitä työtä mitä halusi • Pohjois-Amerikkaan perustettiin 1841 -1859 28 falansteria (Albert Brisbane)

Étienne Cabet (1788 -1856) • Voyage en Icarie • puolifiktiivinen kuvaus kommunistisesta yhteisöstä • sovelsi Owenin ajatuksia • perusperiaatteena oli täydellinen tasaarvo, yhteisomistus ja mahdollisimman demokraattinen päätöksenteko • 1847 yhteisö Texasiin, epäonnistui • 1848 Illinoisiin Icaria, vaikeuksista huolimatta säilyi vuoteen 1901 asti

Marx ja Engels Karl Marx (1818 -1883) • • • saksalaista alkuperää 1841 väitteli tohtoriksi filosofiassa Rheinische Zeitung: kiistakirjoituksia oikeistohegeliläisyyttä ja uskontoa vastaan → 1842 maanpakoon Ranskaan 1848 Kommunistisen puolueen manifesti 1867 Pääoma, 1. osa Friedrich Engels (1820 -1895) • • • Marxin työtoveri 1844 lähtien johti sukunsa tehdasta Englannissa toimitti Pääoman 2. ja 3. osan Marxin kuoleman jälkeen Anti-Düring Luonnon dialektiikka Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä

Marxilaisuuden lähteet • klassinen saksalainen filosofia, erityisesti Hegel (historian kehityslait) • brittiläinen klassinen kansantaloustiede, erityisesti Adam Smith, Robert Malthus ja David Ricardo (kapitalistisen talousjärjestelmän analyysi, esimerkiksi arvoteoria) • varhainen utopistisosialismi ja työväestön kapinaliikkeet (yksityisomistuksen ongelmat, työläiset muutosvoimana)

Materialistinen historiankäsitys • yhteiskuntakehityksessä materiaaliset syyt ovat primäärisiä • tuotantovoimat = työ, työvälineet, raaka-aineet, tuotantotekniikka jne. • tuotantosuhteet: kuka omistaa, ketä varten työskennellään, mitä työstä maksetaan jne. • tuotantotapa = tuotantovoimat + tuotantosuhteet • tuotantovoimien kehitys edellyttää tiettyjä tuotantosuhteita • näiden välinen ristiriita johtaa yhteiskuntajärjestelmän muutokseen • tuotantotapa määrittää yhteiskuntajärjestelmän • lisäarvo = tuotantokustannukset ylittävä työn arvo

Yhteiskunnan kehitys kommunismi tuotantovoimat kapitalismi tuotantosuhteet feodalismi orjanomistusjärjestelmä alkuperäinen yhteiskunta

yhteiskunnan rakenne päällysrakenne hallintojärjestelmä, kulttuuri, koulutus, kirkko, oikeuslaitos, jne. perusta tuotantotapa (tuotantovoimat, tuotantosuhteet)

Anarkismi (αν = ilman; αρχειν = hallita) • Mikhail Bakunin (1814 -1876) – aatelinen – organisoi useita kapinoita Venäjällä – 1849 Siperiaan, 1861 pakeni • Pjotr Kropotkin (1842 -1912) – – aatelinen maantieteilijä 1873 vangittiin propagandistina, 1876 pakeni lukuisia teoksia anarkismista

Anarkismin peruspiirteet • αν = ilman; αρχειν = hallita • vastenmielisyys kaikkea ylivaltaa kohtaan; kaikenlainen alistaminen ja hierarkia tulee poistaa • yksilöllä täytyy olla täydellinen vapaus osallista tai olla osallistumasta yhteiskunnan toimintaan (assosiaatio) • paikallinen itsehallinto = kommuunit • kaikilla samat oikeudet ja mahdollisuudet • kilpailu on luonnoton asia • sodat ja epäoikeudenmukaisuudet johtuvat hallitsevan luokan toimista

anarkistisia suuntauksia • • • sosiaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Kollektiivit ovat yhteiskunnan perusta. individuaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Yksilöt ovat yhteiskunnan perusta. agorismi = pyritään maanalaisilla markkinoilla hajottamaan talouselämän ja valtion rakenteet ja korvaamaan ne vapaaehtoisuuteen perustuvilla organisaatioilla. anarkafeminismi = normaalien valtarakenteiden lisäksi vastustetaan patriarkaattia. kristillinen anarkismi = ainoa hyväksyttävä auktoriteetti on Jumala. Siten myöskään ei hyväksytä kirkkoa. – anarkomormonit • vihreä anarkismi = tavoitteena ekologisesti kestävä yhteiskunta. On jakaantunut kahteen suuntaukseen: – ekoanarkismi = teknologiaoptimistinen – anarkoprimitivismi = sivilisaatio- ja teknologiakriittinen

syndikalismi • Pierre-Joseph Proudhon (1809 -1865): ammattiyhdistyssosialismi • tuotantovälineiden haltuunotto ammattiyhdistysten avulla • Keinoina lakot, sabotaasit yms. • Georges Sorel (1847 -1922) • Paljon kannatusta Ranskassa, EteläEuroopassa, Amerikassa • Anarkosyndikalismi • Industrial Workers of the World (IWW)