Yhdysryhmopetus elmnkatsomustiedossa ET AOdidaktiikka Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta

Yhdysryhmäopetus elämänkatsomustiedossa ET AO-didaktiikka Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta

Yhdysryhmäopetuksen käsite n Eri-ikäiset ja -tasoiset oppilaat samassa ryhmässä n Suomessa termi yhdysluokkaopetus, englanninkielisiä multi-age-luokka ja multigrade-luokka n Käsite ja termin ’yhdysryhmäopetus’ korostaa niiden oppiaineiden erityisongelmia, jotka joutuvat toimimaan yhdysryhmissä, vaikka muu koulu toimii tavallisessa yhden ikätason luokkaopetuksessa.

Yhdysluokkaopetuksen historiaa n Suomessa kansakouluopetuksen alkaessa 1800 -luvun lopulla suuri osa oli yhdysryhmäopetusta. n Usein yksi opettaja opetti neljää ’osastoa’ (n. 4 vuosiluokkaa) n Ainedidaktiikka varsin kehittymätöntä n Myös muualla maapallolla yhdysluokkaopetus on ollut ja on pikemminkin sääntö kuin poikkeus monissa paikoissa. n Yhdysluokkaopetus kytkeytyy ikäryhmisen pienuuteen → suurten kaupunkien ulkopuolella n Esim. HY: n normaalikouluissa yhdysluokkaopetus osana normaalia harjoittelua lakkautettiin 1990 -luvun alussa n Useissa muissa Suomen OKL: issa edelleen käytössä

Yhdysluokkaopetus on yhä merkittävä opetusmuoto myös Suomessa n Vuonna 2002 Suomen 3274 alakoulusta (luokat 1– 6 tai esi– 6) oli 59 % alle 80 oppilaan kouluja. Niissä yhdysluokkaopetuksella on merkittävä sija. n Yhdysluokkaopetusta on lisätty myös suurissa kouluissa ennen kaikkea, koska sen on uskottu edistävän lasten sosiaalista kehitystä (Helsingissä esim. Roihuvuoren alaaste). n Uusi suomalainen tutkimus on aika vähäistä. n Suuri osa alan suomalaisesta didaktisesta keskustelusta on käyty 1800 - ja 1900 -lukujen vaihteessa. n Merkittäviä kokeiluja 1970 -luvulla. n E. Kalaoja väitellyt yhdysluokkaopetuksesta 1982. n T. Peltonen väitellyt pienistä kouluista 2002.

Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia 1. Sosiaaliset edut, tausta-ajatuksena, että ihmiset ”luonnollisemmin” elävät heterogeenisissä ikäryhmissä. n Yhdysluokat kootaan vapaaehtoisesti kasvatuksellisen hyödyn takia: n On eduksi, jos ryhmässä on eri ikäisiä, koska samanikäisten lasten ryhmissä usein kilpailua ja aggressiota. n Yhdysluokassa sosiaalisten taitojen harjoittelu monipuolista, esim. oppilaat auttavat helpommin nuorempia kuin ikätovereita. n Jokainen kuuluu vuorollaan eri ikäryhmiin, jolloin lapsen sosiaalinen asema voi muuttua.

Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia 2. Oppiminen, myös oppiminen voi olla tehokkaampaa eri -ikäisten ryhmässä: n Opettajan rooli muuttuu ja oppilaiden omatoimisuus kasvaa. n Eri-ikäisten erilaisten näkökulmien vuoksi kognitiivisia jännitteitä. n Hyödynnetään Vygotskin ’lähikehityksen vyöhykettä’: oppiminen tehokkainta haasteiden ollessa juuri oman osaamistason yläpuolella. n On tärkeä muistaa, että nämä ovat mallin puolestapuhujien argumentteja. Käytännön opettajilta myös kriittisiä ääniä n lähinnä mallin rasittavuus opettajille.

Opetusjärjestelyt uusissa yhdysluokissa n Ns. luokaton koulu, jossa oppilas esim. kolme vuotta samassa opetusryhmässä. n Mahdollistaa valinnaisuuden ja esim. uskontoryhmien joustavan jaon (tietty kurssimuotoisuus, vrt. lukio) n Oppilaat säilyttävät luokkanimikkeensä ja varsinaiselle opetusryhmälle voidaan käyttää omaa erityistä nimeä.

Yhdysryhmät n Myös yhdysryhmissä on em. myönteiset piirteet voivat teoriassa toteutua. n Käytännössä tätä ei juuri tapahdu ja sen aikaansaaminen on opettajalle suuri haaste, koska oppilaat tapaavat niin harvoin (poikkeus pienet ryhmät joissa paljon sisäruksia). n Yhdysryhmät suuri haaste opettajalle

Yhdysryhmäopetuksen haasteita n Useat eri läksyalueet vaativat opettajalta paljon. n Tuntien valmistelu työ moninkertainen n Opetus on aina suunniteltava pitkissä jaksoissa. n Mahdollisuus didaktiseen monimuotoisuuteen vähenee. n Asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden läksyryhmän opetuksessa n Yhdysryhmissä on vaikeampi saavuttaa opetuksen tiedollisia tavoitteita. n Jne. , esim: koordinointi koulua vaihdettaessa

Yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste n Ydinhaaste: Opetuksen on vaihduttava vuosittain/kausittain. n Tavoitteena yleensä yksiläksyisyys.

Yhdysryhmäopetuksen mallit n Rinnakkaiskurssijärjestelmä n Vuorokurssijärjestelmä n Vuosikurssijärjestelmä

Rinnakkaiskurssijärjestelmä n Kaikilla yhdysryhmän OPS-ryhmillä eli läksykunnilla on ytimeltään samansisältöinen opittava alue, mutta pidemmälle ehtineillä laajempi ja/tai syvempi. n Tavoite: ero opittavassa asiassa liittyy syvyyteen ja laajuuteen, samalla sisältö tulee kerrattua; ongelmana epämääräisyys ja toisto § Esimerkki: 1. – 3: ET: n yhdysryhmä keskustelee teemaan ihmissuhteet ja moraalinen kasvu liittyvästä osiosta Minä ja muut siten, että ykköset käsittelevät kavereita, kakkoset perhettä ja kolmoset suhdetta kodin ulkopuolisiin aikuisiin. n Arvioinnin haasteena eriyttäminen, tosin ongelma vain (? ) § nivelkohdassa § jos annetaan arvostelu

Vuorokurssijärjestelmä n Yhdysryhmän vuosittainen (kausittainen) oppisisältö vaihtelee vuorotellen. § Esimerkki: 3. – 4. yhdysluokka lukee parillisena vuonna alkavina lukuvuosina oppiaineen 3. luokan sisällön ja parittomina alkavina 4. luokan sisällön. n Arvioinnin haasteita vuorotellen. § oppilaiden kehitysasteen rajat (jos ryhmän laajuus enemmän kuin kaksi luokka-astetta) § nivelkohta

Vuosikurssijärjestelmä n Kullakin yhdysryhmän läksykunnalla on oma oppimääränsä. n Tavoite: vältetään muiden mallien ongelmat OPS-sisältöjä työstämällä n Oppimäärät koodataan spiraaliperiaatteen avulla niin, että osa opetuksesta voi olla yhteistä. § Esimerkki: 7. – 9. ET ryhmä käsittelee kestävää kehitystä siten, että 7. luokka tarkastelee asiaa kulttuuri-kurssin näkökulmasta, 8. luokkalaiset ympäristöetiikan näkökulmasta ja 9. luokan oppilaat tulevaisuuden näkökulmasta. n ET OPS-perusteita ei ole voitu rakentaa näin, joten tämä malli ei voi olla opetuksen eikä siten arvioinnin pohjana

ET yläkoulussa n Pritään yksiläksyisyyteen -> vuorokurssijärjestelmä n 3 tuntia opettajan palkkaa (oppilaalla aina 1 t/vuosi) -> 1. 7: t 2. 8: t 3. 9: t n 2 tuntia -> 1. 7: t 2. 8: t + 9: t (joka toinen vuosi toinen sisältö, joka toinen vuosi toinen) yleensä parempi, että oma tunti 7: lla -> ryhmäytyminen, toinen v. e. 7+8 ja 9 erikseen) n 1 tuntia -> 7+8+9; sisältö vaihtelee 3 vuoden välein, se, millä luokalla oppilas opiskelee kunkin sisällön, vaihtelee.