Yhdistyskoulutus Kampuksen opiskelijajrjestt Kuopio 3 6 4 2006

Yhdistyskoulutus Kampuksen opiskelijajärjestöt Kuopio 3. -6. 4. 2006 Tero Kankaanperä

Tarkoitus • Koulutuksen tarkoituksena on antaa uusille yhdistyksen aktiiveille eväitä tehtävistään suoriutumiseen ja hallituksen työskentelyyn osallistumiseen. • Jo pitempään yhdistyksessä toimineille tarkoitus on kerrata keskeiset asiat ja tarjota mahdollisuus pohtia oman ja yhdistyksen toiminnan kehittämistä

Sisältö • Koulutuksen aikana käydään läpi: – yhdistystoiminnan perusteet (3. 4. S 21) • perusperiaatteet ja normit: yhdistyslaki, yhdistyksen säännöt, muut lait ja asetukset – kokouskäytännöt (5. 4. S 12) • asioiden käsittelemisen vaiheet, kokouksen toimihenkilöiden tehtävät, äänestysmenettelyt – yhdistystalous (6. 4. S 21) • kirjanpito, tilinpäätös, tilintarkastus, verotus, yleishyödyllisyys, arvonlisävero, työnantajuus – tapahtumanjärjestäminen (10. 4. Lukema) • Matti Reinikainen ja Janne Mertanen • vastuukysymykset, ohjelma – yhdistyksen tilan arvioinen ja toiminnan kehittäminen (sovitaan erikseen)

Yhdistystalous 6. 4. 2006 klo 16. 30 - 19. 00 S 21

Yhdistystalous • Osassa käsitellään yhdistyksen taloudenhoitoa • Osaan liittyy YLE Kantin tuottama haastattelu Kari Kinnusen kanssa keskeisimmistä asioista • Käsitellään mm. yhdistyksen toiminnan ja talouden suunnittelua ja raportoimista, talouden seurantaa, tilinpäätöksen laatimista, lukemista ja tarkastamista, yleishyödyllisyyttä, verotuskysymyksiä ja muutamia yleisiä asioita

Toimintasuunnitelma • yhdistyksen kokouksen hyväksymä asiakirja seuraavan vuoden toiminnasta • hallitus laatii esityksen • liian yleinen vs. liian yksityiskohtainen • paljon hyvää ja kaunista => hallitus tekee mitä tykkää • hyvä toimintasuunnitelma on lyhyt ja ytimekäs (1 -3 sivua) • selkeät tavoitteet ydinalueille

Talousarvio • taloudelliset raamit toimintasuunnitelmalle • esityksen laatii hallitus, yhdistyksen kokous hyväksyy • pitemmän aikavälin suunnitelmallinen talous ensin, sitten tulevan vuoden toimintamenot • kopioiminen edellisen vuoden toteumasta on huono ratkaisu • varovaisuusperiaate • yleensä tavoitellaan nollatulosta • pieni pesämuna yhdistyksellä tulee olla • jäsenmaksuesitys talousarvion jälkeen, päätös ennen

Tilinpäätös • tilinpäätös sisältää tuloslaskelman ja taseen sekä liiteasiakirjat, joihin toimintakertomuskin kuuluu • istuva hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen • tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta • tuloslaskelma kertoo rahavirrat: mistä raha yhdistykseen tulee ja mihin se menee • aatteellisen yhteisön tuloslaskelman kaava löytyy kirjanpitoasetuksesta • tarkimmin eritellään varsinaisen toiminnan tulot ja menot

Tuloslaskelma Varsinainen toiminta • aatteellista toimintaa • johdettavissa yhdistyksen sääntöjen tarkoitus ja toimintamuodot pykälästä • yleensä tappiollista tai nollatuloksellista toimintaa taloudellisesti Varainhankinta • johdettavista yhdistyksen sääntöjen ”toimintansa tukemiseksi” pykälästä • jäsenmaksut ja muut varsinaisen toiminnan ylläpitämiseksi erillisellä toiminnalla hankitut tulot • mieluummin voittoa tuottavaa toimintaa

Tuloslaskelma • erotellaan tuotot ja kulut ”projekteittain” • henkilöstökulut erikseen (kohdistetaan tarvittaessa) Poistot • suuret ja pitkäaikaiset investoinnit jaksotetaan kirjanpidossa useammalle vuodelle (ei vain hankintavuodelle) • ”varaudutaan uusimiseen”

Tuloslaskelma • sijoitus- ja rahastotoimintaa on lähinnä varakkaammilla yhdistyksillä, mutta sen alle kirjataan myös tavanomaiset pankkitilien talletuskorot ja laskujen viivästyskorot • satunnaiset erät/tuotot/kulut ovat kertaluonteisia, mutta merkittäviä, taloudellisia tapahtumia, joita ei voida sijoittaa em. kohtiin • yleisavustuksia ei ole kohdennettu mihinkään erityiseen osaan yhdistyksen toimintaa vaan ne kohdistuvat yhdistyksen toimintaan kokonaisuudessaan

Tuloslaskelma • tilikauden tulos tarkoittaa tulosta ennen varauksia • varauksia yhdistyksillä ei juuri ole, osin tiukasta kontrollista johtuen • varauksiin tulee olla verotukseen perustuva syy

Tase • tase osoittaa yhdistyksen omaisuuden ja velkojen määrän, yhdistyksillä useimmiten kirjanpitoasetuksen lyhennetyn taseen kaavan mukaan • vastaavaa = yhdistyksen varat • vastattavaa = yhdistyksen oma ja vieras pääoma

Toimintakertomus • hallituksen laatima selonteko edellisen vuoden toiminnasta, yhdistyksen kokous hyväksyy • osa tilinpäätöstä • tulee käydä ilmi (KPA): tiedot olennaisista tapahtumista tilikauden aikana ja sen päättymisen jälkeen, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä, selvitys tutkimusja kehitystoiminnan laajuudesta • koskee varsinaisesti vain suuria (keskus-)liittoja, mutta on syytä toteuttaa pienemmissäkin yhdistyksissä • olennainen yhdistyksen jäsenten väline seurata hallituksen toimintaa ja myös dokumentoinnin kannalta tärkeä

Toimintakertomus • tulisi seurata jollain tavalla toimintasuunnitelmaa • onnistumisten ja epäonnistumisten raportointi ja selittely yhdistyksen kokoukselle • laatiminen vaatii aikaa ja vaivaa sekä yhteistyötä • viisas varautuu sen kirjoittamiseen jo vuoden aikana

Toimintakertomus Laatimisen periaatteet: 1. Asiasta puhutaan vain kerran 2. Asian käsittelyn laajuus on suorassa suhteessa sen tärkeyteen 3. Asiat esitetään johdonmukaisessa järjestyksessä johdonmukaisesti 4. Faktat tarkistetaan riittävän monta kertaa virheettömyyden takaamiseksi!

Tilintarkastus • tilintarkastajat valitsee yhdistyksen kokous tilikaudeksi kerrallaan • tilintarkastajat suorittavat yhdistyksen hallinnon ja talouden tarkastuksen tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa tilinpäätöksen valmistuttua ennen yhdistyksen kokousta • tilintarkastajilta voi kysyä myös neuvoa taloushallintoon liittyvissä asioissa ympäri vuoden • tilintarkastustoimintaa säätelee tilintarkastuslaki

Tilintarkastajat • yhdistyksellä tulee olla vähintään yksi tilintarkastaja ja tällä varatilintarkastaja • yhdistyksen säännöissä määrätään asiasta tarkemmin • tilintarkastajalle asetetut pätevyys vaatimukset ovat suhteessa yhdistyksen taloudellisen toiminnan laajuuteen • tekevät tilinpäätösmerkinnän, antavat lausunnon ja mahdollisesti pöytäkirjan

Rahoituslaskelma • taloudenhoitajan epävirallinen työkalu toiminnan seuraamiseen • hyvin yksinkertainen laskelma tuloista ja menoista valitulla kaudella • rahoituslaskelman loppusumman etumerkki kertoo tilanteeseen sopivan mielialan • hallituksen työskentelylle hyvä apuväline

Yleisiä ongelmia • tilinpäätöksen ja taseen laatiminen tuottaa ongelmia • kirjanpito tehdään Excelillä • käteiskassasta ei tehdä tositteita ja siinä esiintyy suuriakin vajeita/ylimääriä • tositteita puuttuu tai ne eivät täytä vaatimuksia • tositteettomat maksut (yhdistysrekisteri) tuottavat päänvaivaa

Yleisiä ongelmia • • • etukorttien käyttäminen yhdistyksen ostoihin laskujen hyväksyminen ja tarkastaminen laskutuksen järjestäminen siirtyvät velat ja saamiset tilinpäätöksessä palkkioiden maksaminen oikea nimi tositteissa

Kirjanpito • yhdistykset ovat kirjanpitolain ja -asetuksen alaisia • kirjanpitoa tekemään on syytä etsiä asian osaava henkilö tai tarvittaessa ostaa palvelu ulkoa • jo pienenkin yhdistyksen talous on syytä hoitaa ammattimaisesti • edullisia kirjanpito-ohjelmia: – Taseri ja Taseri Pro (www. web-media. fi) – Henix (www. henix. fi) – Tiltu (www. tiltu. com)

Maksuliikenne 1. laskun ”aiheuttaja”, asiasta parhaiten perillä oleva henkilö tekee laskulle asiatarkastuksen: • • • laskutetaan toimitettua tavaraa tai palvelua hinta ja alennukset täsmäävät sovittuun laskutoimitukset on tehty oikein Jos kaikki on kunnossa hän laittaa laskuun nimikirjoituksensa. Jos kaikki ei ole kunnossa hän selvittää asian laskuttajan kanssa.

Maksuliikenne 2. 3. 4. 5. Lasku toimitetaan hyväksyttäväksi, yleensä puheenjohtajalle. Hyväksyjä varmistaa, että lasku on todella yhdistyksen toiminnasta aiheutunut ja hyväksyy sen nimikirjoituksellaan. Tarvittaessa (talouden ollessa tiukilla) ratkaistaan maksujen prioriteetti ja taloudenhoitaja tai puheenjohtaja antaa maksumääräyksen maksettavista laskuista. Taloudenhoitaja maksaa laskun tai toimittaa sen maksettavaksi. Tosite (lasku) tallennetaan. Aikanaan se järjestetään tapahtumajärjestykseen (tiliotteen perusteella) ja numeroidaan. Kirjanpitäjä kirjaa tapahtuman yhdistyksen kirjanpitoon.

Käteiskassa • yhdistyksellä voi olla käteiskassa, josta maksetaan laskuja ja johon otetaan vastaan maksuja • käteiskassa voi olla pysyvä tai jotain yksittäistä tapahtumaa varten tarpeellinen • käteiskassa ei dokumentoidu ”itsestään” kuten pankkitili, joten sen ylläpitäminen vaatii vaivannäköä • käteiskassatapahtumista ei kaikista (välttämättä) tehdä erillistä kuittia vaan ne voidaan viedä kirjanpitoon muistiotositteilla, jotka kokoavat yhteen esim. tapahtuman pääsylipputulot

Sijoitustoiminta • ylimääräinen pääoma makaa nykyään pankkitilillä nolla tuotolla • yhdistyksen varoja sijoitettaessa kysymykseen tulevat lähinnä riskittömät ja varmatuottoiset eli pienituottoiset sijoituskohteet • määräaikaistalletukset lienevät tärkein sijoitusmuoto, hallitus voi päättää alle vuoden mittaisista talletuksista • institutionaalisille sijoittajille tarkoitetut korkorahastot tarjoava hiukan parempaa tuottoa ja joustavuutta

Palkat, palkkiot, kulukorvaukset • yhdistykset maksavat jonkun verran palkkoja, palkkioita ja kulukorvauksia • kaikkien suoritteiden tulee perustua hallituksen päätöksiin ja tositteisiin • palkoista ja palkkioista maksettavat sivukulut on maksettava (hiukan mutkikkaita) • kulukorvausten on perustuttava hyväksyttyyn taksaan ja tositteisiin

Yleishyödyllisyys • Yleishyödyllisyys on keskeinen yhdistyksen verovelvollisuutta määriteltäessä • Tulkinta on viime vuosina mennyt tiukempaan suuntaan • Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille 1. 6. 2005 ja sen täsmennys 19. 12. 2005 (Verohallinto Dnro 753/32/2005 ja Dnro 1756/349/2005)

Yleishyödyllisyys TVL 22§ mukaan ”Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen taiteen tukeminen. ” • Kaikkien pykälässä lueteltujen edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti, jotta yhteisöä voitaisiin pitää yleishyödyllisenä.

Yleishyödyllisen yhteisön verotus (EVL) • henkilökohtaiset tulot ovat verovapaita – Jäsenmaksut, lahjoitukset, osingot, korot… • elinkeinotuloa verotetaan – elinkeinotulona ei pidetä: 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. • L eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen verohuojennuksista → Huojennus tuloverosta myös elinkeinotulon osalta enint. 5 v kerrallaan (HUOM! EI vapauta arvonlisäverovelvollisuudesta!)

Elinkeinotulo • • • • itsenäisyys, jatkuvuus, säännöllisyys, ammattimaisuus toiminnan harjoittaminen ansiotarkoituksessa toiminnan vaatima erityinen asiantuntemus tai osaaminen toimiminen kilpailutilanteessa toiminnan riskinalaisuus vieraan pääoman käyttö sitoutuneen pääoman suuri määrä toiminnan tuottama suurehko osuus yhteisön koko varainhankinnasta palkattu henkilökunta suurehko liikevaihto varojen rahastointi toiminnan kohdistuminen ennalta rajoittamattomaan henkilöpiiriin toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin tai suoritteisiin jäsenille jäsenyydestä koituva muu kuin tavanomainen ja kohtuullinen etu.

Verovelvollisuus • yhdistykset ovat tuloverolain (TVL) mukaan verovelvollisia tulostaan valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle • monet tekijät vaikuttavat siihen, mistä tulosta veroa maksetaan • tärkein tekijä on yhdistyksen yleishyödyllisyys • Yleishyödyllinen yhdistys on arvolisäverovelvollinen elinkeinotoimintansa osalta, jos sen liikevaihto on tilikauden aikana yli 8500 euroa • alv-velvollisuus voi olla myös kannattavaa • Jos yhdistys ei ole yleishyödyllinen se maksaa veroa TVL: n, EVL: n ja AVL: n mukaan • Yhdistyksen, jolla on veronalaista tuloa on annettava veroilmoitus!

Toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

Yhdistyksen noidankehä VÄHÄN TOIMIJOITA PALJON TYÖTÄ HALUTTOMUUS SITOUTUA

Peruskysymykset • Mitä varten yhteisömme on olemassa? • Mitä jäsenten tarpeita tyydyttääkseen yhteisömme on olemassa? • Miksi juuri tämä yhteisö on tarpeellinen?

Vielä muutama kysymys • • • Miten uudet (potentiaaliset) jäsenet otetaan vastaan? Miten suhtaudutaan ei-jäseniin? Miten toiminta näyttäytyy ulospäin? Miten jäsenyys lunastetaan? Millaista toimintaa järjestetään? Miten monipuolista toiminta on? Järjestetäänkö sitä kaikkien jäsenten tarpeisiin?

SWOT • Nelikenttä: Strength (Vahvuus), Weakness (Heikkous), Opportunity (Mahdollisuus), Threat (Uhka) • tehdään kukin itsekseen ja keskustellaan • Vahvuudet vaativat ylläpito, heikkoudet vahvistamista, mahdollisuudet tilaisuuteen tarttumista ja uhkat torjumista

Alumnitoiminta • • • vanhat toimijat voimavarana tapaamiset vuosittain esim. vuosijuhlien yhteydessä annetaan aikaa, käytetään rahaa, kuunnellaan julkaisut? varainhankinta, verkostoituminen. . .

Taloudelliset resurssit • My point is: 5 euroa viideltä sadalta ihmiseltä on enemmän kuin 20 euroa sadalta ihmiseltä • ketkä rahoittavat toiminnan? • käyttävätkö samat ihmiset rahan? • pitäisikö rahoituspohjaa laajentaa? • olisiko pienestä "omavastuuosuudesta" myös hyötyä?